Kuo­lin­pe­sän osak­kaat

Ihmiset kerääntyneet yhteen
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
1.6.2022 ● 5 minuuttia
Kuolinpesän osakkaat voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: perillisiin, testamentin kautta perintöä saaviin henkilöihin sekä eloonjääneeseen puolisoon.

Kuo­lin­pe­sä tar­koit­taa vain­ajan omai­suut­ta ja velkaa. Kuo­lin­pe­sää kut­su­taan usein myös pe­ri­kun­nak­si.

Vain­ajan omai­suu­des­ta teh­dään pe­run­kir­joi­tus, jossa kar­toi­te­taan vain­ajan omai­suus ja mää­ri­tel­lään arvot eri omai­suuk­sil­le. Pe­run­kir­joi­tus tulee tehdä 3 kuu­kau­den ku­lut­tua kuo­le­mas­ta.

Kuo­lin­pe­sä on vä­liai­kai­nen ju­ri­di­nen ja ta­lou­del­li­nen hen­ki­löyh­teen­liit­ty­mä. Vain­ajan kuol­tua hänen ti­lal­leen tulee siis kuo­lin­pe­sä. Pesä osak­kaat päät­tä­vät kuo­lin­pe­sän asiois­ta yk­si­mie­li­ses­ti.

Ketkä ovat kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta?

Lain mukaan kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta ovat: pe­ril­li­set ja yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saajat sekä eloon­jää­nyt puo­li­so.

Käymme alla tar­kem­min läpi, mitä eri­lai­set kuo­lin­pe­sän osak­kaat tar­koit­ta­vat.

1) Pe­ril­li­set

Lakiin (40/1965) pe­rus­tu­va pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­rit­te­lee pe­ril­li­set. Pe­ri­mys­jär­jes­tys koos­tuu niin kut­su­tuis­ta pa­ren­tee­leis­ta sen pe­rus­teel­la, kuinka lä­hei­siä su­ku­lai­set ovat.

Pa­ren­tee­lit jae­taan en­sim­mäi­seen, toi­seen ja kol­man­teen pa­ren­tee­liin. Niitä käymme tar­kem­min läpi myö­hem­min ar­tik­ke­lis­sa.

2) Yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saajat

Yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saajat tar­koit­ta­vat niitä hen­ki­löi­tä, jotka saavat tes­ta­men­til­la tietyn osan pe­rin­nös­tä.

Tiet­ty­jä esi­nei­tä tai ra­ha­sum­mia tes­ta­men­til­la saavat hen­ki­löt eli le­gaa­tin­saa­jat eivät kui­ten­kaan ole kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta, ellei ky­sei­nen esine tai summa käy­tän­nös­sä muo­dos­ta koko kuo­lin­pe­sän omai­suu­den.

3) Eloon­jää­nyt puo­li­so

Eloon­jää­nyt puo­li­so on vain­ajan avio­puo­li­so eli leski.

Lain pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­rit­te­lee pe­ril­li­set

Lain mu­kai­nen pe­ri­mys­jär­jes­tys on hel­poin ym­mär­tää niin sa­not­tu­jen pa­ren­tee­lien avulla. Vain­ajan eri su­ku­lai­set jae­taan pa­ren­tee­lei­hin sen pe­rus­teel­la, kuinka lä­heis­tä sukua hen­ki­lö on vai­na­jal­le.

Kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta sel­vi­te­tään pa­ren­tee­lien pe­rus­teel­la niin, että jos en­sim­mäi­ses­tä pa­ren­tee­lis­ta löytyy pe­ril­li­siä, ei seu­raa­vis­sa pa­ren­tee­leis­sa olevat hen­ki­löt voi olla kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta.

Pa­ren­tee­lit ja pe­ri­mys­jär­jes­tys

Vain la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­set hen­ki­löt ovat oi­keu­tet­tua pe­rin­töön, jos vai­na­ja ei ollut tehnyt tes­ta­ment­tia. Hen­ki­lö, joka on kuol­lut ennen pe­rit­tä­vää, ei voi periä.

En­sim­mäi­nen pa­ren­tee­li

En­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän lapset, lap­sen­lap­set ja niin edel­leen.

En­sim­mäis­tä pa­ren­tee­lia koskee si­jais­pe­ri­my­soi­keus. Si­jais­pe­ri­my­soi­keus tar­koit­taa sitä, että mah­dol­li­sen kuol­leen lapsen jäl­ke­läi­set tu­le­vat hänen si­jaan­sa kuo­lin­pe­sän osak­kaak­si. Täl­lai­ses­sa ta­pauk­ses­sa jo­kai­nen su­ku­haa­ra saa pe­rin­nös­tä yhtä suuren osan.

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus tulee en­sim­mäi­sen ja toisen pa­ren­tee­lin väliin. Jos vai­na­ja kuoli ilman rin­ta­pe­ril­li­siä (eli lapsia) ja hän oli kuol­les­saan nai­mi­sis­sa, kuo­lin­pe­sän osak­kaa­na on vain leski pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen pe­rus­teel­la.

Lesken pe­rin­tö­oi­keut­ta ra­joit­taa vain­ajan tois­si­jai­set pe­ril­li­set. Heillä on oikeus vain­ajan pe­rin­tö­osaan les­ken­kin kuol­tua.

Toinen pa­ren­tee­li

Jos pe­rit­tä­väl­tä ei jäänyt lapsia eikä avio­puo­li­so, et­si­tään kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta toi­ses­ta pa­ren­tee­lis­ta.

Toi­seen pa­ren­tee­liin eli pe­ril­lis­ryh­mään kuu­lu­vat vain­ajan isä ja äiti sekä isän ja äidin en­sim­mäi­nen pa­ren­tee­li eli vain­ajan si­sa­ruk­set, si­sa­rus­puo­let ja heidän lapset.

Toi­ses­sa pa­ren­tee­lis­sa on en­sim­mäi­sen pa­ren­tee­lin tapaan ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus.

Kolmas pa­ren­tee­li

Kol­man­nes­sa pa­ran­tee­lis­sa ovat vain­ajan iso­van­hem­mat ja heidän lapset eli tädit, sedät ja enot.

Si­jais­pe­ri­my­soi­keus ei ole kol­man­nes­sa pa­ren­tee­lis­sa ra­ja­ton. Serkut eivät enää peri.

Jos kol­man­nes­ta­kaan pa­ren­tee­lis­ta ei löydy elossa olevia hen­ki­löi­tä eikä vai­na­ja ollut tehnyt tes­ta­ment­tia, menee pe­rin­tö val­tiol­le.

Yleis­tes­ta­ment­ti ja eri­tyis­tes­ta­ment­ti

Kuo­lin­pe­sän osak­kuu­den voi saada myös vain­ajan te­ke­män tes­ta­men­tin pe­rus­teel­la. Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen kui­ten­kin edel­lyt­tää, että vai­na­ja on tehnyt niin sa­no­tun yleis­tes­ta­men­tin.

Yleis­tes­ta­ment­ti tar­koit­taa tes­ta­ment­tia, jossa tes­ta­men­tin­saa­ja saa tietyn murto-osan vain­ajan omai­suu­des­ta.

Eri­tyis­tes­ta­men­tin saaja eli le­gaa­tin­saa­ja ei ole kuo­lin­pe­sän osakas ellei ky­sei­nen tietty esine käy­tän­nös­sä muo­dos­ta vain­ajan koko va­ral­li­suu­den.

Avio­liit­to vai­kut­taa kuo­lin­pe­sän osak­kuu­teen

Avio­liit­to vai­kut­taa myös kuo­lin­pe­sän osak­kuu­teen. Avio­lii­tos­ta jäänyt leski on kuo­lin­pe­sän osakas, jos avio­lii­ton jäl­keis­tä omai­suu­den osi­tus­ta ei ole tehty.

Jos ositus on tehty tai puo­li­soi­den vä­lil­lä oli avio­eh­to, niin les­kel­tä puut­tui avio-oikeus kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suu­teen.

Osi­tuk­seen liit­ty­vä va­ro­jen ja vel­ko­jen sel­vi­tys tulee hoi­de­tuk­si sa­mal­la vain­ajan va­ro­jen ja vel­ko­jen sel­vi­tyk­sen kanssa, joten yleen­sä leski on kuo­lin­pe­sän osakas ai­na­kin pe­run­kir­joi­tuk­seen saakka.

Leski kuo­lin­pe­sän osak­kaa­na

Vain­ajan kuo­le­man myötä pur­kau­tu­nees­ta avio­lii­tos­ta eloon­jää­nyt puo­li­so, eli avio­les­ki, voi olla kuo­lin­pe­sän osakas kol­mel­la eri ta­val­la.

1. Pe­rin­tö pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan

Pe­rin­tö­kaa­ren pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan leski perii vain­ajan, jos vai­na­jal­la ei ollut rin­ta­pe­ril­li­siä eli lapsia. Myös alai­käi­set lapset ovat pe­ril­li­siä.

Leski voi siis olla kuo­lin­pe­sän osakas pe­rin­tö­oi­keu­den pe­rus­teel­la.

2. Pe­rin­tö yleis­tes­ta­men­tin mukaan

Leski voi olla kuo­lin­pe­sän osakas saa­man­sa yleis­tes­ta­men­tin pe­rus­teel­la.

Yleis­tes­ta­men­til­la tar­koi­te­taan tes­ta­ment­tia, jossa sen edun­saa­ja saa tes­ta­men­tin te­ki­jän omai­suu­des­ta tietyn osuu­den.

3. Pe­rin­tö avio-oi­keu­den mukaan

Kol­man­nek­si kuo­lin­pe­sän osak­kuus voi syntyä les­kel­le avio-oi­keu­den pe­rus­teel­la. Tämä edel­lyt­tää, ettei avio-oi­keut­ta ole koko­naan pois­sul­jet­tu avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la.

Kuo­le­man jäl­keen ta­pah­tu­vas­sa avio-oi­keut­ta kos­ke­vas­sa omai­suu­den osi­tuk­ses­sa vain­ajan pe­ril­li­set ja leski ja­ka­vat puo­lik­si puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den sääs­tön.

Avo­lii­tos­ta jäänyt avo­les­ki ei ole kuo­lin­pe­sän osakas.

Kuo­lin­pe­säs­sä voi olla useita vain­ajan en­ti­siä puo­li­soi­ta osak­kai­na. Näin on ti­lan­ne esi­mer­kik­si sil­loin, kun ai­kai­sem­mis­sa avio­lii­tois­sa ei ole tehty omai­suu­den osi­tus­ta.

Va­kiin­tu­neen käy­tän­nön mukaan oi­keu­den osi­tuk­seen voi­daan katsoa van­hen­tu­neen, jos sen te­ke­mi­nen on lai­min­lyö­ty yli kym­me­nek­si vuo­dek­si. Näissä ta­pauk­sis­sa en­tis­tä puo­li­soa ei tar­vit­se kutsua pe­run­kir­joi­tuk­seen.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­ses­ta ja lesken ase­mas­ta.

Alai­käi­nen kuo­lin­pe­sän osakas

Alai­käis­tä pe­ril­lis­tä koskee eri­tyi­siä sää­dök­siä, sillä alle 18-vuo­tias ei voi it­se­näi­ses­ti tehdä kuo­lin­pe­sää kos­ke­via pää­tök­siä.

Alai­käis­tä osa­kas­ta edus­ta­vat lain­mu­kai­set edun­val­vo­jat eli alai­käi­sen van­hem­mat. Alai­käi­sel­le voi olla yksi tai kaksi lain­mu­kais­ta edun­val­vo­jaa.

Jos edun­val­vo­ja­na toi­mi­va van­hem­pi on myös pesän osakas, syntyy etu­ris­ti­rii­ta. Näihin ti­lan­tei­siin tulee alai­käi­sel­le osak­kaal­le hakea ul­ko­puo­li­nen edun­val­vo­ja.

Edun­val­vo­ja on han­kit­ta­va, vaikka pesän osak­kai­den kesken asiat su­jui­si­vat so­pui­sas­ti eikä ris­ti­rii­ta­ti­lan­net­ta pi­det­täi­si on­gel­mal­li­se­na. Alai­käi­sen hol­hoo­ja voi hakea edun­val­vo­jan si­jais­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta.

Pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­ki mää­rit­tää kuo­lin­pe­sän osak­kuu­den

Kuo­lin­pe­sään kuu­lu­mi­sen eli kuo­lin­pe­sän osak­kuu­den kan­nal­ta rat­kai­se­va hetki on pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­ki.

Vain pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­kel­lä elossa olevat hen­ki­löt voivat olla kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta. Tähän on yksi poik­keus. Ennen vain­ajan kuo­le­maa al­kun­sa saanut lapsi voi periä ja olla siten kuo­lin­pe­sän osakas, jos lapsi myö­hem­min syntyy elä­vä­nä.

Us­ko­tut miehet kuo­lin­pe­säs­sä

Us­kot­tu mies tar­koit­taa hen­ki­löä, joka arvioi vain­ajan omai­suu­den ja al­le­kir­joit­taa pe­ru­kir­jan. Us­kot­tu­ja miehiä tar­vi­taan kaksi kap­pa­let­ta.

Us­kot­tu­jen mies­ten teh­tä­vä­nä on ar­vioi­da vain­ajan pe­rin­nök­si jää­neen omai­suu­den arvo. He to­dis­ta­vat pe­ru­kir­jaan, että ovat ar­vioi­neet par­haan kykyn­sä mukaan pesän varat.

Vaa­ti­muk­sia us­ko­tul­le mie­hel­le

  • Täysi-ikäi­nen eli yli 18-vuo­tias
  • Täy­si­val­tai­nen
  • Ei tar­vit­se olla mies
  • Suo­si­tel­ta­vaa olla pesän ul­ko­puo­li­nen hen­ki­lö

Us­ko­tut miehet voivat olla myös pesän osak­kai­ta.

Kuo­lin­pe­sän osakas voi toimia pe­run­kir­joi­tuk­ses­sa us­kot­tu­na mie­he­nä, mutta tämä ei ole suo­si­tel­ta­vaa.

Esi­mer­kik­si ve­rot­ta­ja hy­väk­syy us­ko­tuk­si mie­hek­si kuo­lin­pe­sän osak­kaan, mutta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to (DVV) puo­les­taan ei. Jos tar­vit­set pe­ru­kir­jan hy­väk­syt­tä­mis­tä DVV:ssä, täytyy us­kot­tu­jen mies­ten olla ul­ko­puo­li­sia hen­ki­löi­tä.

DVV:n hy­väk­syt­tä­mis­tä pe­ru­kir­jal­le tar­vi­taan pank­kia varten tai sil­loin, kun kiin­teis­töä myy­dään.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen us­ko­tuik­si mie­hik­si on suo­si­tel­ta­vaa hank­kia es­teet­tö­miä hen­ki­löi­tä, joilla ei ole int­res­siä pe­säs­sä.