Kuo­lin­pe­sän osak­kaat

Ihmiset kerääntyneet yhteen
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
1.6.2022 ● 5 minuuttia
Jaa artikkeli
Kuo­lin­pe­sän osak­kaat voi­daan jakaa kol­meen ka­te­go­ri­aan: pe­ril­li­siin, tes­ta­men­tin kautta pe­rin­töä saa­viin hen­ki­löi­hin sekä eloon­jää­nee­seen puo­li­soon.

Lain mukaan kuo­lin­pe­sän osak­kaita ovat: pe­ril­li­set, yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saajat, eli tes­ta­men­tilla pe­rin­töä saavat hen­ki­löt, sekä eloon­jää­nyt puo­liso.

Käymme alla tar­kem­min läpi, mitä eri­lai­set kuo­lin­pe­sän osak­kaat tar­koit­ta­vat.

Ketkä ovat kuo­lin­pe­sän osak­kaita?

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat päät­tä­vät kuo­lin­pe­sän asioista yk­si­mie­li­sesti. Heidät voi­daan jakaa kol­meen eri ka­te­go­ri­aan: pe­ril­li­siin, yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saa­jiin sekä eloon­jää­nee­seen puo­li­soon.

1) Pe­ril­li­set

Lakiin (40/1965) pe­rus­tuva pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­rit­te­lee pe­ril­li­set. Pe­ri­mys­jär­jes­tys koos­tuu niin kut­su­tuista pa­ren­tee­leista sen pe­rus­teella, kuinka lä­hei­siä su­ku­lai­set ovat.

Pa­ren­tee­lit jae­taan en­sim­mäi­seen, toi­seen ja kol­man­teen pa­ren­tee­liin. Niitä käymme tar­kem­min läpi myö­hem­min ar­tik­ke­lissa.

2) Yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saajat

Yleis­jäl­ki­sää­dök­sen saajat tar­koit­ta­vat niitä hen­ki­löitä, jotka saavat tes­ta­men­tilla tietyn osan pe­rin­nöstä.

Tiet­tyjä esi­neitä tai ra­ha­sum­mia tes­ta­men­tilla saavat hen­ki­löt eli le­gaa­tin­saa­jat eivät kui­ten­kaan ole kuo­lin­pe­sän osak­kaita, ellei ky­sei­nen esine tai summa käy­tän­nössä muo­dosta koko kuo­lin­pe­sän omai­suu­den.

3) Eloon­jää­nyt puo­liso

Eloon­jää­nyt puo­liso on vai­na­jan avio­puo­liso eli leski.

Lain pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­rit­te­lee pe­ril­li­set

Lain mu­kai­nen pe­ri­mys­jär­jes­tys on hel­poin ym­mär­tää niin sa­not­tu­jen pa­ren­tee­lien avulla. Vai­na­jan eri su­ku­lai­set jae­taan pa­ren­tee­lei­hin sen pe­rus­teella, kuinka lä­heistä sukua hen­kilö on vai­na­jalle.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaita sel­vi­te­tään pa­ren­tee­lien pe­rus­teella niin, että jos en­sim­mäi­sestä pa­ren­tee­lista löytyy pe­ril­li­siä, ei seu­raa­vissa pa­ren­tee­leissa olevat hen­ki­löt voi olla kuo­lin­pe­sän osak­kaita.

Pa­ren­tee­lit ja pe­ri­mys­jär­jes­tys

Vain la­ki­mää­räi­sen pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­set hen­ki­löt ovat oi­keu­tet­tua pe­rin­töön, jos vai­naja ei ollut tehnyt tes­ta­ment­tia. Hen­kilö, joka on kuol­lut ennen pe­rit­tä­vää, ei voi periä.

En­sim­mäi­nen pa­ren­teeli

En­sim­mäi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän lapset, lap­sen­lap­set ja niin edel­leen.

En­sim­mäistä pa­ren­tee­lia koskee si­jais­pe­ri­my­soi­keus. Si­jais­pe­ri­my­soi­keus tar­koit­taa sitä, että mah­dol­li­sen kuol­leen lapsen jäl­ke­läi­set tu­le­vat hänen si­jaansa kuo­lin­pe­sän osak­kaaksi. Täl­lai­sessa ta­pauk­sessa jo­kai­nen su­ku­haara saa pe­rin­nöstä yhtä suuren osan.

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus

Avio­puo­li­son pe­rin­tö­oi­keus tulee en­sim­mäi­sen ja toisen pa­ren­tee­lin väliin. Jos vai­naja kuoli ilman rin­ta­pe­ril­li­siä (eli lapsia) ja hän oli kuol­les­saan nai­mi­sissa, kuo­lin­pe­sän osak­kaana on vain leski pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen pe­rus­teella.

Lesken pe­rin­tö­oi­keutta ra­joit­taa vai­na­jan tois­si­jai­set pe­ril­li­set. Heillä on oikeus vai­na­jan pe­rin­tö­osaan les­ken­kin kuol­tua.

Toinen pa­ren­teeli

Jos pe­rit­tä­vältä ei jäänyt lapsia eikä avio­puo­liso, et­si­tään kuo­lin­pe­sän osak­kaita toi­sesta pa­ren­tee­lista.

Toi­seen pa­ren­tee­liin eli pe­ril­lis­ryh­mään kuu­lu­vat vai­na­jan isä ja äiti sekä isän ja äidin en­sim­mäi­nen pa­ren­teeli eli vai­na­jan si­sa­ruk­set, si­sa­rus­puo­let ja heidän lapset.

Toi­sessa pa­ren­tee­lissa on en­sim­mäi­sen pa­ren­tee­lin tapaan ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus.

Kolmas pa­ren­teeli

Kol­man­nessa pa­ran­tee­lissa ovat vai­na­jan iso­van­hem­mat ja heidän lapset eli tädit, sedät ja enot.

Si­jais­pe­ri­my­soi­keus ei ole kol­man­nessa pa­ren­tee­lissa ra­ja­ton. Serkut eivät enää peri.

Jos kol­man­nes­ta­kaan pa­ren­tee­lista ei löydy elossa olevia hen­ki­löitä eikä vai­naja ollut tehnyt tes­ta­ment­tia, menee pe­rintö val­tiolle.

Yleis­tes­ta­mentti ja kuo­lin­pe­sän osak­kuus

Kuo­lin­pe­sän osak­kuu­den voi saada myös vai­na­jan te­ke­män tes­ta­men­tin pe­rus­teella. Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen kui­ten­kin edel­lyt­tää, että vai­naja on tehnyt niin sa­no­tun yleis­tes­ta­men­tin.

Yleis­tes­ta­mentti tar­koit­taa tes­ta­ment­tia, jossa tes­ta­men­tin­saaja saa tietyn murto-osan vai­na­jan omai­suu­desta.

Eri­tyis­tes­ta­men­tin saaja eli le­gaa­tin­saaja ei ole kuo­lin­pe­sän osakas ellei ky­sei­nen tietty esine käy­tän­nössä muo­dosta vai­na­jan koko va­ral­li­suu­den.

Avio­liitto vai­kut­taa kuo­lin­pe­sän osak­kuu­teen

Avio­liitto vai­kut­taa myös kuo­lin­pe­sän osak­kuu­teen. Avio­lii­tosta jäänyt leski on kuo­lin­pe­sän osakas, jos avio­lii­ton jäl­keistä omai­suu­den osi­tusta ei ole tehty.

Jos ositus on tehty tai puo­li­soi­den vä­lillä oli avio­ehto, niin les­keltä puut­tui avio-oikeus kuo­lin­pe­sän va­ral­li­suu­teen.

Osi­tuk­seen liit­tyvä va­ro­jen ja vel­ko­jen sel­vi­tys tulee hoi­de­tuksi sa­malla vai­na­jan va­ro­jen ja vel­ko­jen sel­vi­tyk­sen kanssa, joten yleensä leski on kuo­lin­pe­sän osakas ai­na­kin pe­run­kir­joi­tuk­seen saakka.

Leski kuo­lin­pe­sän osak­kaana

Vai­na­jan kuo­le­man myötä pur­kau­tu­neesta avio­lii­tosta eloon­jää­nyt puo­liso, eli avio­leski, voi olla kuo­lin­pe­sän osakas kol­mella eri ta­valla.

1. Pe­rintö pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan

Pe­rin­tö­kaa­ren pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mukaan leski perii vai­na­jan, jos vai­na­jalla ei ollut rin­ta­pe­ril­li­siä eli lapsia. Myös alai­käi­set lapset ovat pe­ril­li­siä.

Leski voi siis olla kuo­lin­pe­sän osakas pe­rin­tö­oi­keu­den pe­rus­teella.

2. Pe­rintö yleis­tes­ta­men­tin mukaan

Leski voi olla kuo­lin­pe­sän osakas saa­mansa yleis­tes­ta­men­tin pe­rus­teella.

Yleis­tes­ta­men­tilla tar­koi­te­taan tes­ta­ment­tia, jossa sen edun­saaja saa tes­ta­men­tin te­ki­jän omai­suu­desta tietyn osuu­den.

3. Pe­rintö avio-oi­keu­den mukaan

Kol­man­neksi kuo­lin­pe­sän osak­kuus voi syntyä les­kelle avio-oi­keu­den pe­rus­teella. Tämä edel­lyt­tää, ettei avio-oi­keutta ole ko­ko­naan pois­sul­jettu avio­eh­to­so­pi­muk­sella.

Kuo­le­man jäl­keen ta­pah­tu­vassa avio-oi­keutta kos­ke­vassa omai­suu­den osi­tuk­sessa vai­na­jan pe­ril­li­set ja leski ja­ka­vat puo­liksi puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den sääs­tön.

Avo­lii­tosta jäänyt avo­leski ei ole kuo­lin­pe­sän osakas.

Kuo­lin­pe­sässä voi olla useita vai­na­jan en­ti­siä puo­li­soita osak­kaina. Näin on ti­lanne esi­mer­kiksi sil­loin, kun ai­kai­sem­missa avio­lii­toissa ei ole tehty omai­suu­den osi­tusta.

Va­kiin­tu­neen käy­tän­nön mukaan oi­keu­den osi­tuk­seen voi­daan katsoa van­hen­tu­neen, jos sen te­ke­mi­nen on lai­min­lyöty yli kym­me­neksi vuo­deksi. Näissä ta­pauk­sissa en­tistä puo­li­soa ei tar­vitse kutsua pe­run­kir­joi­tuk­seen.

Lue lisää kuo­lin­pe­sän osi­tuk­sesta ja lesken ase­masta.

Alai­käi­nen kuo­lin­pe­sän osakas

Alai­käistä pe­ril­listä koskee eri­tyi­siä sää­dök­siä, sillä alle 18-vuo­tias ei voi it­se­näi­sesti tehdä kuo­lin­pe­sää kos­ke­via pää­tök­siä.

Alai­käistä osa­kasta edus­ta­vat lain­mu­kai­set edun­val­vo­jat eli alai­käi­sen van­hem­mat. Alai­käi­selle voi olla yksi tai kaksi lain­mu­kaista edun­val­vo­jaa.

Jos edun­val­vo­jana toi­miva van­hempi on myös pesän osakas, syntyy etu­ris­ti­riita. Näihin ti­lan­tei­siin tulee alai­käi­selle osak­kaalle hakea ul­ko­puo­li­nen edun­val­voja.

💡 Edun­val­voja on han­kit­tava, vaikka pesän osak­kai­den kesken asiat su­jui­si­vat so­pui­sasti eikä ris­ti­rii­ta­ti­lan­netta pi­det­täisi on­gel­mal­li­sena. Alai­käi­sen hol­hooja voi hakea edun­val­vo­jan si­jaista Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tosta.

Pe­rit­tä­vän kuo­lin­hetki mää­rit­tää kuo­lin­pe­sän osak­kuu­den

Kuo­lin­pe­sään kuu­lu­mi­sen eli kuo­lin­pe­sän osak­kuu­den kan­nalta rat­kai­seva hetki on pe­rit­tä­vän kuo­lin­hetki.

Vain pe­rit­tä­vän kuo­lin­het­kellä elossa olevat hen­ki­löt voivat olla kuo­lin­pe­sän osak­kaita. Tähän on yksi poik­keus. Ennen vai­na­jan kuo­le­maa al­kunsa saanut lapsi voi periä ja olla siten kuo­lin­pe­sän osakas, jos lapsi myö­hem­min syntyy elä­vänä.

Us­ko­tut miehet kuo­lin­pe­sässä

Us­kottu mies tar­koit­taa hen­ki­löä, joka arvioi vai­na­jan omai­suu­den ja al­le­kir­joit­taa pe­ru­kir­jan. Us­kot­tuja miehiä tar­vi­taan kaksi kap­pa­letta.

Us­kot­tu­jen mies­ten teh­tä­vänä on ar­vioida vai­na­jan pe­rin­nöksi jää­neen omai­suu­den arvo. He to­dis­ta­vat pe­ru­kir­jaan, että ovat ar­vioi­neet par­haan ky­kynsä mukaan pesän varat.

Vaa­ti­muk­sia us­ko­tulle mie­helle

  • Täysi-ikäi­nen eli yli 18-vuo­tias
  • Täy­si­val­tai­nen
  • Ei tar­vitse olla mies
  • Suo­si­tel­ta­vaa olla pesän ul­ko­puo­li­nen hen­kilö

Us­ko­tut miehet voivat olla myös pesän osak­kaita.

Kuo­lin­pe­sän osakas voi toimia pe­run­kir­joi­tuk­sessa us­kot­tuna mie­henä, mutta tämä ei ole suo­si­tel­ta­vaa.

Esi­mer­kiksi ve­rot­taja hy­väk­syy us­ko­tuksi mie­heksi kuo­lin­pe­sän osak­kaan, mutta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto (DVV) puo­les­taan ei. Jos tar­vit­set pe­ru­kir­jan hy­väk­syt­tä­mistä DVV:ssä, täytyy us­kot­tu­jen mies­ten olla ul­ko­puo­li­sia hen­ki­löitä.

DVV:n hy­väk­syt­tä­mistä pe­ru­kir­jalle tar­vi­taan pank­kia varten tai sil­loin, kun kiin­teis­töä myy­dään.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen us­ko­tuiksi mie­hiksi on suo­si­tel­ta­vaa hank­kia es­teet­tö­miä hen­ki­löitä, joilla ei ole int­res­siä pe­sässä.