Pe­sän­sel­vit­täjä hoitaa kuo­lin­pe­sän ja­ko­kun­toon

Lä­hei­sen pois­meno ai­heut­taa omai­sille surun li­säksi sel­vi­tet­tä­viä pa­pe­ri­asioita. Yksi laissa sää­de­tyistä vel­vol­li­suuk­sista on pe­sän­sel­vi­tys, jossa kuo­lin­pe­sän osak­kaat ot­ta­vat kuo­lin­pe­sän hal­lin­taansa ja huo­leh­ti­vat siihen liit­ty­vistä vel­vol­li­suuk­sista, kuten pe­run­kir­joi­tuk­sen laa­ti­mi­sesta sekä vai­na­jan omai­suu­den ja vel­ko­jen sel­vit­tä­mi­sestä.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaat hal­lit­se­vat pesän omai­suutta yh­tei­sesti tai val­tuut­ta­vat yk­sit­täi­sen osak­kaan toi­mi­maan kuo­lin­pe­sän hoi­ta­jana.

Vaih­toeh­toi­sesti pesän hal­lin­nointi voi­daan luo­vut­taa ul­ko­puo­li­selle pe­sän­sel­vit­tä­jälle, jonka mää­rää­mistä hae­taan kir­jal­li­sesti vai­na­jan ko­ti­kun­nan kä­rä­jä­oi­keu­delta.

Mikä kuo­lin­pesä on ja miten sen asioita hoi­de­taan?

Kuo­lin­pesä syntyy vä­lit­tö­mästi hen­ki­lön kuo­lin­päi­vänä. Kuo­lin­pe­sällä tar­koi­te­taan vai­na­jan va­ro­jen ja vel­ko­jen muo­dos­ta­maa ta­lou­del­lista ko­ko­nai­suutta, jonka kuo­lin­pe­sän osak­kaat eli pe­ri­kunta ottaa hal­lit­ta­vak­seen.

Kuo­lin­pe­sän osak­kaita ovat

• Pe­ril­li­set 
• Avio-oi­keu­del­li­nen leski 
• Tes­ta­men­tissa mää­rä­tyt tes­ta­men­tin­saa­jat

Kuo­lin­pe­sän hal­linto siir­tyy kuo­lin­pe­sän osak­kaille sen muo­dos­tuessa. Toi­si­naan yh­teis­hal­lin­non muo­dos­ta­mi­nen saat­taa kui­ten­kin viedä aikaa, jol­loin tar­vi­taan vä­liai­kai­nen pe­sän­hoi­taja huo­leh­ti­maan kuo­lin­pe­sän vä­liai­kai­sesta hal­lin­nosta.

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan vä­liai­kai­sena pe­sän­hoi­ta­jana toimii läh­tö­koh­tai­sesti pe­rit­tä­vän kanssa asunut osakas tai leski, vaik­kei hän oli­si­kaan kuo­lin­pe­sän osakas.

Esi­merkki 1: avo­puo­liso toimii kuo­lin­pe­sän vä­liai­kai­sena pe­sän­hoi­ta­jana

62-vuo­tias Tiina me­neh­tyy yl­lät­täen. Kuo­lin­pe­sän vä­liai­kai­seksi pe­sän­hoi­ta­jaksi ryhtyy hänen avo­puo­li­sonsa Paavo, joka il­moit­taa kuo­le­man­ta­pauk­sesta kuo­lin­pe­sän osak­kaille sekä vi­ran­omai­sille. Yh­teis­hal­lin­non muo­dos­tu­mi­seen asti hän myös pitää huolta vai­na­jan omai­suu­desta.

Mikäli kukaan ei ryhdy vä­liai­kai­seksi pe­sän­hoi­ta­jaksi va­paa­eh­toi­sesti, ase­te­taan tämä vel­vol­li­suus avo­puo­li­solle tai sille, joka on huo­leh­ti­nut pe­rit­tä­vän asioista. Viime kä­dessä omai­suu­den ottaa hoi­toonsa po­lii­si­vi­ran­omai­nen.

Kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­linto käyn­nis­tyy

Kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­linto tar­koit­taa sitä, että kuo­lin­pe­sän osak­kaat hal­lin­noi­vat jää­mis­tö­omai­suutta yh­dessä. Käy­tän­nössä hal­linto on kui­ten­kin mah­dol­lista jär­jes­tää usealla eri ta­valla.

• Osak­kai­den yh­teis­hal­linto – osak­kaat hal­lin­noi­vat kuo­lin­pe­sää yh­dessä. Yh­teis­hal­lin­non omi­nais­piirre on yk­si­mie­li­syys eli kaik­kien osak­kai­den tulee olla samaa mieltä pe­sässä suo­ri­tet­ta­vista toi­men­pi­teistä. 
• So­pi­mus­pe­rus­tei­nen yh­teis­hal­linto – kuo­lin­pe­sän osak­kaat val­tuut­ta­vat jonkun osak­kaista toi­mi­maan kuo­lin­pe­sän hoi­ta­jana, joka voi val­tuuk­siensa mukaan tehdä it­se­näi­siä pää­tök­siä. 
• Pe­sän­sel­vit­tä­jän hal­linto – osak­kaat voivat luo­vut­taa pesän hal­lin­noin­nin kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­mälle pe­sän­sel­vit­tä­jälle, joka hal­lin­noi pesää lain suomin val­tuuk­sin.

Jää­mis­tö­omai­suu­den hal­lin­taan kuuluu esi­mer­kiksi vel­ko­jen mak­sa­mi­seen ja omai­suu­den hoi­ta­mi­seen liit­ty­viä pää­tök­siä. Kii­reel­li­siä ta­pauk­sia lukuun ot­ta­matta pää­tök­set edel­lyt­tä­vät läh­tö­koh­tai­sesti osak­kai­den vä­listä yk­si­mie­li­syyttä.

Pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mistä kä­rä­jä­oi­keu­delta voi hakea kuka ta­hansa osakas.  Pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mi­nen tar­koit­taa sa­malla myös sitä, että kuo­lin­pe­sän osak­kaat me­net­tä­vät oi­keu­tensa päät­tää kuo­lin­pe­sän omai­suu­teen liit­ty­vistä asioista.

Pe­sän­sel­vit­tä­jän ha­ke­mi­seen pää­dy­tään mo­nista eri syistä

Ve­ro­hal­lin­non tie­to­jen mukaan Suo­messa on jat­ku­vasti noin 360 000 kuo­lin­pe­sää. Uusia kuo­lin­pe­siä tulee vuo­sit­tain noin 50 000, joista osaan hae­taan ul­ko­puo­lista pe­sän­sel­vit­tä­jää pe­rin­nön­jaon on­nis­tu­mi­sen ta­kaa­mi­seksi.

Pe­sän­sel­vit­täjä on yleensä ko­ke­nut la­ki­mies tai asia­na­jaja, joka toimii teh­tä­väs­sään kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­mänä.

Pe­sän­sel­vit­tä­jää voi­daan hakea mo­nesta eri syystä:

• Osak­kai­den vä­li­set eri­mie­li­syy­det – rii­to­jen sel­vit­tä­mi­nen jäl­ki­kä­teen tuo­miois­tui­messa on kal­lista ja aikaa vievää, joten pe­sän­sel­vit­tä­jän ha­ke­mi­nen on keino päästä yh­tei­sym­mär­ryk­seen ul­ko­puo­li­sen asian­tun­ti­jan avulla. 
• Pe­sän­jaon mo­ni­mut­kai­suus – vel­ka­suh­teet eivät pääty ve­lal­li­sen kuo­le­maan. Toi­si­naan kuo­lin­pe­sät voivat olla haas­teel­li­sia sel­vit­tää esi­mer­kiksi epä­sel­vien vel­ko­jen vuoksi.
• Osak­kai­den runsas määrä – mo­nesti osak­kaat asuvat vie­läpä kau­kana toi­sis­taan, jol­loin asioi­den sel­vit­tely voi olla haas­ta­vaa ilman ul­ko­puo­lista neu­vot­te­lua­pua.
• Osak­kaan va­jaa­val­tai­suus – osakas ei vält­tä­mättä kykene huo­leh­ti­maan oi­keuk­siensa to­teu­tu­mi­sesta kuo­lin­pe­sässä esi­mer­kiksi sai­rau­den vuoksi.

Esi­merkki 2: kiista pos­ti­merk­ki­ko­koel­masta johtaa pe­sän­sel­vit­tä­jän ha­ke­mi­seen

Si­sa­ruk­set Pekka ja Elina ovat osak­kaina isänsä kuo­lin­pe­sässä. Kuo­lin­pe­sän yh­teis­hal­lin­non aikana syntyy eri­mie­li­syyttä vai­na­jan ar­vok­kaasta pos­ti­merk­ki­ko­koel­masta, jonka Pekka ha­luaisi ko­ko­naan it­sel­leen.

Ko­koel­man kar­tut­ta­mi­seen ai­em­min osal­lis­tu­nut Elina on asiasta eri mieltä, joten hän päät­tää hakea pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mistä kä­rä­jä­oi­keu­delta.

Pe­sän­sel­vit­tä­jää hae­taan kir­jal­li­sesti kä­rä­jä­oi­keu­delta

Tie­sitkö, että laa­joissa kuo­lin­pe­sissä voi olla jopa useita kä­rä­jä­oi­keu­den mää­rää­miä pe­sän­sel­vit­tä­jiä? Pe­sän­sel­vit­tä­jien en­si­si­jai­nen teh­tävä onkin saat­taa kuo­lin­pesä mah­dol­li­sim­man no­peasti sel­lai­seen kun­toon, että se voi­daan jakaa.

Toi­mek­sian­non alussa kuo­lin­pe­sän osak­kaat luo­vut­ta­vat pe­sän­sel­vit­tä­jälle kaikki kuo­lin­pe­sän varat sekä asia­kir­jat, kuten osak­keet, vel­ka­kir­jat sekä tal­le­tus­to­dis­tuk­set. Osak­kai­den tulee myös il­moit­taa kai­kista pe­sän­sel­vi­tyk­seen liit­ty­vistä sei­koista sekä mah­dol­li­sista väit­teistä ja vaa­ti­muk­sista.

Pe­sän­sel­vit­tä­jän teh­tä­vät ja val­tuu­det

Pe­sän­sel­vit­täjä vastaa pesän hal­lin­nosta it­se­näi­sesti. Hän ottaa pesän omai­suu­den hal­tuunsa, huo­leh­tii sen säi­lyt­tä­mi­sestä sekä vastaa muista pe­sän­hoi­to­toi­men­pi­teistä, kuten ve­roil­moi­tuk­sen te­ke­mi­sestä ja vel­ko­jen mak­sa­mi­sesta.

Yli­vel­kaan­tu­neissa kuo­lin­pe­sissä pe­sän­sel­vit­tä­jän kes­kei­sim­piin teh­tä­viin kuu­luu­kin velka-asioi­den sel­vit­tely vel­ko­jien kanssa. Tar­vit­taessa hän on oi­keu­tettu myy­mään pesän omai­suutta, jos­kaan tämä ei koske kiin­teää omai­suutta, jonka myy­mi­seen tar­vi­taan osak­kai­den suos­tu­mus tai lupa oi­keu­delta.

Mikäli kuo­lin­pe­sässä ei ole toi­mi­tettu pe­run­kir­joi­tusta, tulee pe­sän­sel­vit­tä­jän ryhtyä toi­men­pi­tei­siin pe­run­kir­joi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­seksi.

Pe­rin­nön­jako voi­daan aloit­taa sitten, kun pe­sän­sel­vit­täjä il­moit­taa sel­vi­tyk­sensä päät­ty­neeksi. Pe­sän­sel­vit­tä­jän toi­mi­valta jatkuu kui­ten­kin siihen saakka, kunnes hänen hal­lin­nas­saan oleva omai­suus on luo­vu­tettu pe­rin­töön oi­keu­te­tuille osak­kaille.

Pe­sän­sel­vit­täjä – usein ky­sy­tyt ky­sy­myk­set

Alla pe­sän­sel­vit­tä­jään liit­ty­viä usein ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä.

Miten pe­sän­sel­vit­tä­jää hae­taan?

Kuka ta­hansa kuo­lin­pe­sän osakas voi hakea pe­sän­sel­vit­tä­jän mää­rää­mistä kir­jal­li­sesti vai­na­jan ko­ti­paik­ka­kun­nan kä­rä­jä­oi­keu­delta.

Pal­jonko pe­sän­sel­vit­täjä maksaa?

Pe­sän­sel­vit­tä­jän palk­kio mää­räy­tyy yleensä tun­ti­ve­loi­tuk­sen mukaan. Mikäli aikaa kuluu osak­kai­den vä­lis­ten eri­mie­li­syyk­sien sel­vit­tä­mi­seen, voi pe­sän­sel­vit­tä­jän palk­kio nousta jopa tu­han­siin eu­roi­hin.

Pi­tääkö vai­na­jan laskut maksaa?

Kyllä, lainat ja muut velat mak­se­taan kuo­lin­pe­sän va­roista. Vai­na­jan velat eivät kui­ten­kaan pää­sään­töi­sesti pe­riydy.

Miten pe­run­kir­joi­tus etenee?

Pe­run­kir­joi­tuk­sessa sel­vi­te­tään pesän osak­kaat sekä net­to­va­ral­li­suus, ja se tulee toi­mit­taa kolmen kuu­kau­den ku­luessa vai­na­jan kuo­le­masta.

Mitä pe­run­kir­joi­tus maksaa?

Pe­run­kir­joi­tuk­sen hin­taan vai­kut­taa se, laa­di­taanko se pan­kissa, la­ki­toi­mis­tossa vai ver­kossa. Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi tehdä myös it­se­näi­sesti, mutta kan­nat­taa olla tark­kana lain edel­lyt­tä­mien vaa­ti­mus­ten kanssa.

Pe­run­kir­joi­tus hin­taan 399 € Aa­tok­sessa

Ku­lut­ta­ja­lii­ton te­ke­män ver­tai­lun mukaan asian­ajo­pal­ve­luita tar­joa­vat yri­tyk­set ve­loit­ta­vat yk­sin­ker­tai­sesta pe­run­kir­joi­tuk­sesta 600–1 200 euroa. Hinnan päälle voi tulla myös li­sä­töistä koi­tu­via kus­tan­nuk­sia, jotka ovat kes­ki­mää­rin 150–250 euroa/tunti.

Pe­run­kir­joi­tuk­sen voi kui­ten­kin tehdä myös edul­li­sem­min ver­kossa.

Di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­luita tar­joa­van Aa­tok­sen pal­ve­lussa voit tehdä pe­run­kir­joi­tuk­sen 399 eu­rolla. Kiin­teä hinta si­säl­tää myös kaikki mah­dol­li­set li­sä­työt sekä la­ki­tii­mimme asian­tun­te­van neu­von­ta­pal­ve­lun.

Pal­ve­lun käyttö on vai­va­tonta. Tiedot vai­na­jan va­roista ja omai­suuk­sista li­sä­tään Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­luun, joka tekee an­ta­miesi tie­to­jen poh­jalta las­ku­toi­mi­tuk­set ja luo pe­ru­kir­jan.

Tee pe­run­kir­joi­tus Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa ja säästä ku­luissa.