Pe­sän­sel­vit­tä­jä hoitaa kuo­lin­pe­sän omai­suu­den ja­ko­kun­toon

Kyyhkynen laskeutumassa kerrostalon pihalla.
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
22.6.2022 ● 4 minuuttia 20 sekuntia
Kuolleen henkilön varoja ja velkoja kutsutaan kuolinpesäksi. Kuolinpesän hallinnointi kuuluu kuolinpesän osakkaille tai käräjäoikeuden määräämälle pesänselvittäjälle.

Läheisen poismeno aiheuttaa omaisille surun lisäksi selvitettäviä paperiasioita. 

Yksi laissa säädetyistä velvollisuuksista on pesänselvitys, jossa kuolinpesän osakkaat ottavat kuolinpesän hallintaansa ja huolehtivat siihen liittyvistä velvollisuuksista, kuten perunkirjoituksen laatimisesta sekä vainajan omaisuuden ja velkojen selvittämisestä. 

Kuolinpesän osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhteisesti tai valtuuttavat yksittäisen osakkaan toimimaan kuolinpesän hoitajana.

Vaihtoehtoisesti pesän hallinnointi voidaan luovuttaa ulkopuoliselle pesänselvittäjälle, jonka määräämistä haetaan kirjallisesti vainajan kotikunnan käräjäoikeudelta. 

Mikä kuolinpesä on ja miten sen asioita hoidetaan? 

Kuolinpesä syntyy välittömästi henkilön kuolinpäivänä. Kuolinpesällä tarkoitetaan vainajan varojen ja velkojen muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jonka kuolinpesän osakkaat eli perikunta ottaa hallittavakseen. 

Kuolinpesän osakkaita ovat

  • Perilliset 
  • Avio-oikeudellinen leski 
  • Testamentissa määrätyt testamentinsaajat 

Kuolinpesän hallinto siirtyy kuolinpesän osakkaille sen muodostuessa. Toisinaan yhteishallinnon muodostaminen saattaa kuitenkin viedä aikaa, jolloin tarvitaan väliaikainen pesänhoitaja huolehtimaan kuolinpesän väliaikaisesta hallinnosta.  

Perintökaaren mukaan väliaikaisena pesänhoitajana toimii lähtökohtaisesti perittävän kanssa asunut osakas tai leski, vaikkei hän olisikaan kuolinpesän osakas. 

Esimerkki 1: avopuoliso toimii kuolinpesän väliaikaisena pesänhoitajana

62-vuotias Tiina menehtyy yllättäen. Kuolinpesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi ryhtyy hänen avopuolisonsa Paavo, joka ilmoittaa kuolemantapauksesta kuolinpesän osakkaille sekä viranomaisille. Yhteishallinnon muodostumiseen asti hän myös pitää huolta vainajan omaisuudesta.

Mikäli kukaan ei ryhdy väliaikaiseksi pesänhoitajaksi vapaaehtoisesti, asetetaan tämä velvollisuus avopuolisolle tai sille, joka on huolehtinut perittävän asioista. Viime kädessä omaisuuden ottaa hoitoonsa poliisiviranomainen.

Kuolinpesän yhteishallinto käynnistyy 

Kuolinpesän yhteishallinto tarkoittaa sitä, että kuolinpesän osakkaat hallinnoivat jäämistöomaisuutta yhdessä. Käytännössä hallinto on kuitenkin mahdollista järjestää usealla eri tavalla.  

  • Osakkaiden yhteishallinto – osakkaat hallinnoivat kuolinpesää yhdessä. Yhteishallinnon ominaispiirre on yksimielisyys eli kaikkien osakkaiden tulee olla samaa mieltä pesässä suoritettavista toimenpiteistä. 
  • Sopimusperusteinen yhteishallinto – kuolinpesän osakkaat valtuuttavat jonkun osakkaista toimimaan kuolinpesän hoitajana, joka voi valtuuksiensa mukaan tehdä itsenäisiä päätöksiä. 
  • Pesänselvittäjän hallinto – osakkaat voivat luovuttaa pesän hallinnoinnin käräjäoikeuden määräämälle pesänselvittäjälle, joka hallinnoi pesää lain suomin valtuuksin. 

Jäämistöomaisuuden hallintaan kuuluu esimerkiksi velkojen maksamiseen ja omaisuuden hoitamiseen liittyviä päätöksiä. Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta päätökset edellyttävät lähtökohtaisesti osakkaiden välistä yksimielisyyttä. 

Pesänselvittäjän määräämistä käräjäoikeudelta voi hakea kuka tahansa osakas.  Pesänselvittäjän määrääminen tarkoittaa samalla myös sitä, että kuolinpesän osakkaat menettävät oikeutensa päättää kuolinpesän omaisuuteen liittyvistä asioista. 

Pesänselvittäjän hakemiseen päädytään monista eri syistä 

Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on jatkuvasti noin 360 000 kuolinpesää. Uusia kuolinpesiä tulee vuosittain noin 50 000, joista osaan haetaan ulkopuolista pesänselvittäjää perinnönjaon onnistumisen takaamiseksi. 

Pesänselvittäjä on yleensä kokenut lakimies tai asianajaja, joka toimii tehtävässään käräjäoikeuden määräämänä.

Pesänselvittäjää voidaan hakea monesta eri syystä:

  • Osakkaiden väliset erimielisyydet – riitojen selvittäminen jälkikäteen tuomioistuimessa on kallista ja aikaa vievää, joten pesänselvittäjän hakeminen on keino päästä yhteisymmärrykseen ulkopuolisen asiantuntijan avulla. 
  • Pesänjaon monimutkaisuus – velkasuhteet eivät pääty velallisen kuolemaan. Toisinaan kuolinpesät voivat olla haasteellisia selvittää esimerkiksi epäselvien velkojen vuoksi.
  • Osakkaiden runsas määrä – monesti osakkaat asuvat vieläpä kaukana toisistaan, jolloin asioiden selvittely voi olla haastavaa ilman ulkopuolista neuvotteluapua.
  • Osakkaan vajaavaltaisuus – osakas ei välttämättä kykene huolehtimaan oikeuksiensa toteutumisesta kuolinpesässä esimerkiksi sairauden vuoksi. 

Esimerkki 2: kiista postimerkkikokoelmasta johtaa pesänselvittäjän hakemiseen

Sisarukset Pekka ja Elina ovat osakkaina isänsä kuolinpesässä. Kuolinpesän yhteishallinnon aikana syntyy erimielisyyttä vainajan arvokkaasta postimerkkikokoelmasta, jonka Pekka haluaisi kokonaan itselleen. Kokoelman kartuttamiseen aiemmin osallistunut Elina on asiasta eri mieltä, joten hän päättää hakea pesänselvittäjän määräämistä käräjäoikeudelta.

Pesänselvittäjää haetaan kirjallisesti käräjäoikeudelta

Tiesitkö, että laajoissa kuolinpesissä voi olla jopa useita käräjäoikeuden määräämiä pesänselvittäjiä? Pesänselvittäjien ensisijainen tehtävä onkin saattaa kuolinpesä mahdollisimman nopeasti sellaiseen kuntoon, että se voidaan jakaa. 

Toimeksiannon alussa kuolinpesän osakkaat luovuttavat pesänselvittäjälle kaikki kuolinpesän varat sekä asiakirjat, kuten osakkeet, velkakirjat sekä talletustodistukset. Osakkaiden tulee myös ilmoittaa kaikista pesänselvitykseen liittyvistä seikoista sekä mahdollisista väitteistä ja vaatimuksista. 

Pesänselvittäjän tehtävät ja valtuudet 

Pesänselvittäjä vastaa pesän hallinnosta itsenäisesti. Hän ottaa pesän omaisuuden haltuunsa, huolehtii sen säilyttämisestä sekä vastaa muista pesänhoitotoimenpiteistä, kuten veroilmoituksen tekemisestä ja velkojen maksamisesta. 

Ylivelkaantuneissa kuolinpesissä pesänselvittäjän keskeisimpiin tehtäviin kuuluukin velka-asioiden selvittely velkojien kanssa. Tarvittaessa hän on oikeutettu myymään pesän omaisuutta, joskaan tämä ei koske kiinteää omaisuutta, jonka myymiseen tarvitaan osakkaiden suostumus tai lupa oikeudelta. 

Mikäli kuolinpesässä ei ole toimitettu perunkirjoitusta, tulee pesänselvittäjän ryhtyä toimenpiteisiin perunkirjoituksen toimittamiseksi.

Perinnönjako voidaan aloittaa sitten, kun pesänselvittäjä ilmoittaa selvityksensä päättyneeksi. Pesänselvittäjän toimivalta jatkuu kuitenkin siihen saakka, kunnes hänen hallinnassaan oleva omaisuus on luovutettu perintöön oikeutetuille osakkaille.

UKK – usein kysytyt kysymykset

Alla pesänselvittäjään liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä.

  • Miten pesänselvittäjää haetaan?

Kuka tahansa kuolinpesän osakas voi hakea pesänselvittäjän määräämistä kirjallisesti vainajan kotipaikkakunnan käräjäoikeudelta. 

  • Paljonko pesänselvittäjä maksaa?

Pesänselvittäjän palkkio määräytyy yleensä tuntiveloituksen mukaan. Mikäli aikaa kuluu osakkaiden välisten erimielisyyksien selvittämiseen, voi pesänselvittäjän palkkio nousta jopa tuhansiin euroihin. 

  • Pitääkö vainajan laskut maksaa?

Kyllä, lainat ja muut velat maksetaan kuolinpesän varoista. Vainajan velat eivät kuitenkaan pääsääntöisesti periydy. 

  • Miten perunkirjoitus etenee?

Perunkirjoituksessa selvitetään pesän osakkaat sekä nettovarallisuus, ja se tulee toimittaa kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta.

  • Mitä perunkirjoitus maksaa?

Perunkirjoituksen hintaan vaikuttaa se, laaditaanko se pankissa, lakitoimistossa vai verkossa. Perunkirjoituksen voi tehdä myös itsenäisesti, mutta kannattaa olla tarkkana lain edellyttämien vaatimusten kanssa.  

Perunkirjoitus hintaan 299 € Aatoksessa

Kuluttajaliiton tekemän vertailun mukaan asianajopalveluita tarjoavat yritykset veloittavat yksinkertaisesta perunkirjoituksesta 600–1 200 euroa. Hinnan päälle voi tulla myös lisätöistä koituvia kustannuksia, jotka ovat keskimäärin 150–250 euroa/tunti. 

Perunkirjoituksen voi kuitenkin tehdä myös edullisemmin verkossa.

Digitaalisia lakipalveluita tarjoavan Aatoksen palvelussa voit tehdä perunkirjoituksen 299 eurolla. Kiinteä hinta sisältää myös kaikki mahdolliset lisätyöt sekä lakitiimimme asiantuntevan neuvontapalvelun. 

Palvelun käyttö on vaivatonta. Tiedot vainajan varoista ja omaisuuksista lisätään Aatoksen verkkopalveluun, joka tekee antamiesi tietojen pohjalta laskutoimitukset ja luo perukirjan. 

Tee perunkirjoitus Aatoksen verkkopalvelussa ja säästä kuluissa.