Avo­liit­ossa puo­li­so ei peri

postlada.jpg
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
27.5.2022 ● 3 minuuttia
Avoliitto on yleistynyt viime vuosina Suomessa. Harva kuitenkaan tietää, minkälaisia oikeuksia avopuolisoilla on.

Avo­liit­to on pa­ri­suh­de, jossa kaksi hen­ki­löä asuu yh­tei­ses­sä ta­lou­des­sa ole­mat­ta avio­lii­tos­sa. Avo­lii­tos­sa olevat hen­ki­löt voivat olla samaa tai eri su­ku­puol­ta.

Eri­tyi­ses­ti tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on tär­ke­ää avo­lii­tos­sa, sillä laki ei suojaa puo­li­son asemaa kuo­le­man sat­tues­sa.

Mikä ei ole avo­liit­to?

Avo­lii­ton tun­nis­ta­mi­nen ei vält­tä­mät­tä ole aina yk­sin­ker­tais­ta. Avo­lii­ton tun­nus­merk­ke­jä ovat yh­tei­sen ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­nen, kuten esi­mer­kik­si asu­mis­kus­tan­nus­ten ja ruo­ka­ku­lu­jen ja­ka­mi­nen.

Avo­lii­tos­sa asu­mi­nen rin­nas­te­taan kui­ten­kin kahden ih­mi­sen va­kiin­tu­nee­seen pa­ri­suh­tee­seen.

Avo­liit­to ei ole esi­mer­kik­si

  1. Ali­vuo­kra­lai­sen ja vuo­kra­lai­sen vä­lil­lä
  2. Yh­des­sä asuvat si­sa­ruk­set tai muut hen­ki­löt, jotka eivät voisi mennä nai­mi­siin kes­ke­nään

Kaksi eri­lais­ta avo­liit­toa

Avo­liit­to­ja on ole­mas­sa läh­tö­koh­tai­ses­ti kahta eri­lais­ta.

  • avo­puo­li­sot ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­des­sa vä­hin­tään viisi vuotta
  • puo­li­sot, joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­ses­sä huol­los­sa ollut lapsi
  • muut kuin edel­li­sen kohdan avo­lii­tot

Avo­liit­to­ja, joissa yh­des­sä on asuttu yli 5 vuotta tai avo­puo­li­soil­la on ollut lapsi, koskee laki avo­puo­li­soi­den yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­ses­ta (26/2011).

Avo­liit­to ju­ri­di­set oi­keu­det

Avo­lii­tos­sa on hyvin vähän lail­li­sia oi­keuk­sia pa­ris­kun­nan vä­lil­lä. Läh­tö­koh­tai­ses­ti kum­mal­la­kin puo­li­sol­la on omat omai­suu­teen­sa eikä heillä ole oi­keut­ta toisen omai­suu­teen.

Avo­lii­tos­sa yh­tei­sen omai­suu­den hank­ki­mi­ses­sa nou­da­te­taan ni­mi­pe­ri­aa­te. Ni­mi­pe­ri­aa­te tar­koit­taa sitä, että ero­ti­lan­tees­sa omai­suus kuuluu hen­ki­löl­le, joka on omai­suu­den os­ta­nut tai re­kis­te­röi­nyt.

Eron va­ral­ta voi kui­ten­kin tehdä va­paa­muo­toi­sen avo­liit­to­so­pi­muk­sen, jossa voi etu­kä­teen sopia pe­li­sään­nöt mah­dol­li­sen eron va­ral­ta. So­pi­muk­ses­sa voi sopia esi­mer­kik­si, kuinka yh­tei­nen omai­suus jae­taan ja ke­nel­le yh­tei­sen lem­mik­kie­läi­men omis­ta­juus siir­tyy.

Avo­liit­to ja pe­rin­tö

Avo­pa­reil­la ei ole myös­kään oi­keut­ta periä toi­si­aan kuo­le­man­ta­pauk­ses­sa. Avo­puo­li­son pe­rin­tö menee pe­rin­tö­kaa­ren (40/1969) mukaan.

Yh­tei­sen asun­non omis­ta­juus voi siir­tyä pe­rin­tö­nä kuol­leen puo­li­son van­hem­mil­le, mikäli avo­pa­ril­la ei ole lapsia. Voi siis käydä niin, että omis­tat puolet asun­nos­ta­si puo­li­so­si van­hem­pien kanssa. Omis­ta­juus saat­taa mut­kis­taa asioi­ta eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos ha­luai­sit muut­taa pois yh­tei­ses­tä asun­nos­ta, mutta van­hem­mat eivät halua asun­toa myydä.

Avo­pa­rin aseman voi kui­ten­kin tur­va­ta te­ke­mäl­lä tes­ta­men­tin. Näin voit tes­ta­men­tata esi­mer­kik­si koko omai­suu­te­si tai vain osan siitä, esi­mer­kik­si omis­ta­ma­si yh­tei­sen asun­non osak­keet avo­puo­li­sol­le.

Onko avo­puo­li­so lä­hio­mai­nen sai­ras­ta­pauk­ses­sa?

Lä­hio­mai­sel­le ei ole Suo­mes­sa tark­kaa mää­ri­tel­mää po­ti­las­lais­sa. Usein lä­hio­mai­sel­la vii­tataan kui­ten­kin avio­puo­li­soon, lap­siin, van­hem­piin tai si­sa­ruk­siin.

Muuna lä­hio­mai­se­na voi­daan myös pitää avo­puo­li­soa tai po­ti­laan kanssa va­ki­tui­ses­ti asuvaa hen­ki­löä. Po­ti­laal­le läh­tö­koh­tai­ses­ti an­ne­taan itse päätös siitä, kuka on hänen lä­hio­mai­sen­sa.

Lue lisää avo­lii­ton ja avio­lii­ton kes­kei­sim­mis­tä erois­ta.

Avo­liit­to EU:ssa

Eu­roo­pan Unio­nin alu­eel­la pa­ri­suh­tees­sa olevat hen­ki­löt, jotka ovat asuvat yh­des­sä va­ki­tui­ses­ti ja jat­ku­vas­ti, mutta eivät ole avioi­tu­neet, tai jotka eivät muuten ole re­kis­te­röi­neet pa­ri­suh­teet­taan, on tiet­ty­jä oi­keuk­sia.

Muu­tet­taes­sa toi­seen EU-maahan koh­de­maan täytyy sallia avo­puo­li­son maa­han­tu­lo ja koh­de­maas­sa asu­mi­nen. Avo­puo­li­sol­la on tämä oikeus, vaikka hän ei olisi EU-kan­sa­lai­nen.

Avo­lii­ton ole­mas­sao­lo täytyy to­dis­taa. Useim­mis­sa EU-maissa ei ole tar­kas­ti mää­ri­tel­ty, miten avo­lii­ton ole­mas­sao­lo voi­daan osoit­taa.

Jois­sain EU-maissa avo­puo­li­soil­la on eri­lai­sia pe­rin­töön, omai­suu­teen ja ela­tuk­seen liit­ty­viä oi­keuk­sia avoe­ron jäl­keen. Oi­keu­det kos­ke­vat myös samaa su­ku­puol­ta olevia hen­ki­löi­tä.

Te­ke­mäl­lä avo­liit­to­so­pi­muk­sen voi­daan sopia avo­liit­toon kuu­lu­vis­ta oi­keu­del­li­sis­ta asiois­ta ja muista asiois­ta. So­pi­muk­sen osalta täytyy var­mis­taa, että se vastaa kunkin asuin­maan lain­sää­dän­töä.

Avoe­ron yh­tey­des­sä mak­set­ta­va hy­vi­tys

Pit­kään kes­tä­neen avo­lii­ton päät­tyes­sä on mah­dol­lis­ta saada hy­vi­tys­tä, kun yh­teis­ta­lous pu­re­taan eron sat­tues­sa.

Hy­vi­tys­tä voi saada sil­loin, jos yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen joh­tai­si täysin pe­rus­teet­to­maan edun saa­mi­seen toisen hen­ki­lön kus­tan­nuk­sel­la.

On kui­ten­kin hyvä huo­ma­ta, että hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­seen ja saa­mi­seen liit­tyy ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Tee tes­ta­ment­ti ja turvaa avo­puo­li­son asema

Avo­puo­li­son asemaa voi pa­ran­taa kuo­le­man­ta­pauk­sen sat­tues­sa ilman, että pa­ris­kun­ta menee nai­mi­siin. Tes­ta­ment­ti on edul­li­nen tapa var­mis­taa, miten pe­rin­tö­si ja­kaan­tuu kuol­les­sa­si.

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa laadit ju­ri­di­ses­ti pä­te­vän tes­ta­men­tin omien toi­vei­de­si mukaan. Voit jakaa yk­sit­täi­siä omai­suus­la­je­ja ja antaa tiet­tyä omai­suut­ta, kuten taide-esi­neen tai ke­sä­mö­kin, pe­rin­nök­si ha­lua­mal­le­si hen­ki­löl­le. Vaih­toeh­toi­ses­ti voit jakaa koko omai­suu­te­si pro­sen­tu­aa­li­ses­ti pe­ril­lis­ten kesken.

Kun teet tes­ta­men­tin Aa­tok­ses­sa, voit olla varma, että tes­ta­ment­ti on vii­mei­sim­pien sää­dös­ten mu­kai­nen. Li­säk­si op­ti­moim­me ha­lu­tes­sa­si pe­rin­tö­ve­rot puo­les­ta­si.

Pal­ve­lum­me kar­toit­taa ti­lan­net­ta­si ky­sy­myk­sil­lä, joiden poh­jal­ta luomme si­nul­le luon­nok­sen tes­ta­ment­tia­sia­kir­jas­ta. Voit kui­ten­kin va­paas­ti muo­ka­ta tai lisätä ehtoja.

Tes­ta­men­tin hinta on kiin­teä 89 euroa. Li­säk­si tar­joam­me aina il­mais­ta la­kia­pua, mikäli tes­ta­men­tis­ta herää ky­syt­tä­vää.

Turvaa tu­le­vai­suus jo tänään – tee tes­ta­ment­ti ne­tis­sä.