Mikä on avoehto?

Avoehto on avio­eh­don kal­tai­nen so­pi­mus, joka auttaa puo­li­soita va­rau­tu­maan avio­lii­ton päät­ty­mi­seen ju­ri­di­sesti.

Suomen lain­sää­dän­nössä myös avo­liit­toja on sään­nelty ju­ri­di­sesti ja siksi avo­lii­ton eri­tyis­piir­tei­den sekä avoeh­don tun­te­mi­nen onkin eri­tyi­sen tär­keää oman aseman var­mis­ta­mi­seksi pa­ri­suh­teessa.

Ar­tik­ke­limme pu­reu­tuu­kin avoeh­don ju­ri­diik­kaan ja kuinka asia­kirja on mah­dol­lista laatia.

Avo­liitto päh­ki­nän­kuo­ressa

Avo­lii­tolla tar­koi­te­taan avio­liit­toa va­paam­paa pa­ri­suh­teen muotoa, joka ei vaadi eril­listä si­tou­tu­mista. Avo­lii­ton ainoa vaa­ti­mus on se, että pa­ris­kunta asuu yh­dessä.

Avo­liit­toon so­vel­tuu Suo­messa ju­ri­di­sesti avo­liit­to­laki, jota so­vel­le­taan sel­lai­siin avo­puo­li­soi­hin, jotka ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­dessa vä­hin­tään viisi vuotta tai sel­lai­siin avo­puo­li­soi­hin, joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­sessä huol­lossa oleva lapsi.

Avoehto on ju­ri­di­nen so­pi­mus

Avoehto on so­pi­mus, joka vastaa joil­ta­kin osin avio­lii­tossa elä­vien sol­mi­maa avio­eh­toa. Avoeh­dolla tar­koi­te­taan so­pi­musta avo­lii­ton päät­ty­mi­sen va­ralta ja se on tärkeä osa eten­kin pe­rin­tö­suun­nit­te­lua.

Avoeh­dolla voi sopia:

• mil­loin avo­liitto päät­tyy
• ta­lou­del­li­set suh­teet erossa
• omai­suu­den jako erossa
• hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­nen erossa
• lasten elatus ja huolto

Avo­lii­ton päät­ty­mi­nen ei ole aina yhtä yk­si­se­lit­tei­sesti mää­ri­tel­tä­vissä, kuten avio­lii­ton päät­ty­mi­nen on. Tämä syn­nyt­tää myös avoeh­don ja avio­eh­don vä­lille kes­kei­siä eroja. Tästä joh­tuen avoeh­dolla voi­daan­kin sopia muun muassa siitä, mil­loin avo­liitto tulee katsoa päät­ty­neeksi.

Avoeh­dolla so­vi­taan avo­puo­li­soi­den ta­lou­del­li­sista suh­teista. Avoeh­toon mer­ki­tään siten, kuinka ta­lou­del­li­set suh­teet jär­jes­te­tään eron ta­pah­tuessa ja mitä asioita täl­löin tulee ottaa huo­mioon.

Avoeh­dolla puo­li­sot voivat sopia siitä, kuinka heidän omai­suu­tensa jae­taan. Li­säksi so­pi­muk­sessa on mah­dol­lista sopia myös avo­liit­to­lain mu­kai­sen hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­sesta.

Ennen kaik­kea raha-asiat, lasten asema sekä mah­dol­li­set edun­val­von­ta­ti­lan­teet ovat seik­koja, jotka voivat vai­kut­taa puo­li­soi­den elä­mään mer­kit­tä­västi ja siksi niistä onkin tär­keää ottaa mai­ninta myös avoeh­toon.

Avoeh­dolla voi­daan siten sopia esi­mer­kiksi yh­tei­sen omai­suu­den ja­ka­mi­sesta sekä lasten ela­tuk­sesta ja huol­losta.

Avoeh­to­so­pi­mus laa­di­taan avo­lii­ton aikana ja se on mo­lem­pia avo­puo­li­soita sitova. Si­to­vuus il­me­nee mo­lem­min­puo­li­sena sil­loin, kun toinen os­a­puo­lista vaatii so­pi­musta nou­da­tet­ta­vaksi joko avoe­ron tai so­vel­tu­vilta osil­taan myös kuo­le­man jäl­keen.

Laadi avoehto aina kir­jal­li­sesti

Avoeh­don laa­ti­mi­nen on avio­eh­don tavoin kan­nat­ta­vaa. Se on ennen kaik­kea suo­si­tel­ta­vaa laatia kir­jal­li­sesti. Siinä on li­säksi tär­keää ottaa huo­mioon suuret elä­män­muu­tok­set sekä tär­keät ta­lou­del­li­set seikat.

Tarve avoeh­dolle ei vält­tä­mättä aina tule mie­leen. Tästä huo­li­matta sen te­ke­mi­nen voi olla tärkeä toi­men­pide eron va­ralta var­sin­kin niille pa­reille, jotka tie­tä­vät, et­tei­vät halua mennä nai­mi­siin.

Pe­li­sään­nöistä on täs­sä­kin ta­pauk­sessa kui­ten­kin hyvä sopia kir­jal­li­sessa muo­dossa. Avoehto onkin kes­kei­nen tapa vält­tää mah­dol­lis­ten rii­to­jen riski ero­ti­lan­teessa so­pi­malla pe­li­sään­nöt jo etu­kä­teen.

Hy­vi­tys yh­tei­seen ta­lou­teen an­ne­tusta pa­nok­sesta

Yh­teis­ta­lou­den päät­tyessä ta­lou­del­li­set suh­teet eivät ole vält­tä­mättä ta­sa­ver­tai­set. Toinen puo­li­soista on voinut hoitaa kotona lapsia ja siksi tämän ta­lou­del­li­nen ti­lanne on toista puo­li­soa hei­kompi.

Yh­tei­set varat ovat li­säksi muo­dos­ta­neet yh­teis­ta­lou­den, jonka sel­vit­tä­mi­sestä on tär­keää sopia etu­kä­teen, jotta mah­dol­li­silta rii­doilta väl­tyt­täi­siin. Var­sin­kin pitkän avo­lii­ton kes­täessä avoeh­don laa­ti­mi­sen mer­ki­tys ko­ros­tuu.

Avo­liit­to­laissa tar­koi­te­tun avo­lii­ton päät­tyessä puo­li­sot voivat olla avo­liit­to­lain mukaan oi­keu­tet­tuja hy­vi­tyk­seen yh­tei­sen ta­lou­den hy­väksi an­ne­tusta pa­nok­sesta. Täl­lai­sella pa­nok­sella tar­koi­te­taan muun muassa ko­ti­ta­lou­den hy­väksi tehtyä työtä sekä esi­mer­kiksi lasten hoitoa kotona sil­loin, kun puo­liso on käynyt töissä.

Täl­lai­sesta hy­vi­tyk­sestä voi­daan myös sopia avoeh­dolla. Avoeh­dolla on mah­dol­lista sopia myös siitä, ettei hy­vi­tystä mak­seta ol­len­kaan.

Avoeh­dolla va­rau­du­taan eroon

Avoeh­dolla on siten tar­koi­tus va­rau­tua eroon. Avo­liit­to­lain läh­tö­kohta on, että puo­li­sot hoi­ta­vat yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­sen va­paa­muo­toi­sesti par­haaksi kat­so­mal­laan ta­valla. Aina tämä ei kui­ten­kaan on­nistu. Tästä joh­tuen avoehto on hyvä laatia kaiken va­ralta.

Puo­li­soi­den omai­suus voi­daan en­sin­nä­kin ero­tella so­pi­muse­rot­te­luna avoe­ro­ti­lan­teessa. Täl­löin omai­suu­desta laa­di­taan omai­suu­den erot­te­lu­kirja, jonka avo­puo­li­sot sekä kaksi es­tee­töntä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­vat. Tämän te­ke­mi­nen vaatii kui­ten­kin yh­tei­sym­mär­rystä.

Jos so­pi­mi­nen ero­ti­lan­teessa ei on­nistu eikä avoeh­toa ole tehty, on ti­lanne mut­kik­kaampi. Jos siis yh­tei­sym­mär­rystä ei löydy, voivat puo­li­sot hakea kä­rä­jä­oi­keu­delta pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­maan heidän omai­suu­tensa erot­telu.

Avoeh­don laa­ti­mi­nen voi siten hyö­dyt­tää huo­mat­ta­van paljon ja sääs­tää ikä­vältä odot­te­luilta sekä ras­kailta pro­ses­seilta.

Avo­liitto poik­keaa mer­kit­tä­västi avio­lii­tosta

Avo­liitto on avio­liit­toa va­paampi jär­jes­tely ju­ri­di­sesta nä­kö­kul­masta, ei­vätkä sitä sido yhtä tiukat vaa­ti­muk­set.

Avo­liit­toa ei esi­mer­kiksi avo­liit­to­lain ju­ri­di­sista kä­sit­teistä huo­li­matta koske sa­man­lai­nen avio-oikeus kuten avio­liit­to­laissa on. Avo­lii­ton pe­rus­a­ja­tuk­sena onkin, että avo­lii­ton päät­tyessä kum­pi­kin puo­li­soista saa pitää oman omai­suu­tensa.

Avo­liitto ei myös­kään muutu ju­ri­di­sesti avio­liit­toa vas­taa­vaksi suh­teeksi mis­sään vai­heessa. Viiden vuoden määre koskee ni­me­no­maan hy­vi­tystä, jonka puo­li­sot voivat olla oi­keu­tet­tuja saa­maan. Se ei kui­ten­kaan muo­dosta avo­lii­tosta avio­lii­ton kal­taista ins­ti­tuu­tiota. Avoeh­don voivat laatia kaikki avo­pa­rit huo­li­matta suh­teen kes­tosta ja siitä, ettei avo­liitto täytä vielä avo­liit­to­lain mu­kaista yh­teis­ta­lou­den mää­ri­tel­mää.

On myös huo­mioi­tava, että hy­vi­tyk­seen liit­tyy ve­ro­seu­raa­muk­sia, eikä se ole avio­lii­tossa mak­set­ta­van ta­sin­gon kal­tai­nen ve­ro­va­paa jär­jes­tely. Hy­vi­tystä tulee myös muis­taa aina vaatia erik­seen.

Sovi yh­tei­sen omai­suu­den omis­ta­mi­sesta

Voit tur­vata oman ase­masi avo­lii­tossa eron va­ralta usein eri kei­noin. Avoeh­dolla on mah­dol­lista sopia siitä, kuinka tietyn omai­suu­den yh­tei­so­mis­tus tulee purkaa ero­ti­lan­teen sat­tuessa. Täl­lai­sella yh­tei­so­mai­suu­della voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kiksi yh­teistä asun­toa.

Samoin voi­daan sopia etu­kä­teen siitä, kuka jää esi­mer­kiksi yh­tei­seen asun­toon asu­maan eron jäl­keen ja miten mah­dol­li­sista kus­tan­nuk­sista vas­ta­taan. Avoeh­toon voikin liit­tää osaksi täl­lai­sen yh­tei­sen omis­ta­mi­sen so­pi­muk­sen, jossa näistä asioista so­vi­taan. Näin on mah­dol­lista var­mis­taa, että yh­tei­so­mis­ta­mi­nen päät­tyy kuten olette yh­dessä tah­to­neet.

Tes­ta­men­tin laa­ti­mi­nen avo­les­ken tukena

Avo­leski ei saa ju­ri­di­sesti mitään tukea avo­puo­li­sonsa kuo­le­man jäl­keen.

Siksi onkin tär­keää, että avo­puo­li­son hy­väksi ote­taan tes­ta­ment­tiin kir­jauk­set siitä, mitä hä­nelle tahtoo jäävän. Muu­toin avo­leski voisi jäädä puille pal­jaille, eikä hä­nellä olisi mitään oi­keuk­sia suh­teessa la­ki­mää­räi­siin pe­ril­li­siin. Siksi tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on tässä ti­lan­teessa eh­dot­to­man tär­keää. Tes­ta­men­tilla voi­daan mää­rätä myös siitä, kuka perii omai­suu­den avo­les­ken kuo­le­man jäl­keen.

Muut avo­puo­li­son ase­maan vai­kut­ta­vat seikat

Sil­loin kun avo­pa­rilla on yh­tei­siä lapsia, saa avo­leski puo­li­sonsa kuo­le­man jäl­keen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa tes­ta­men­tilla saa­maansa omai­suu­teen koh­dis­tu­van puo­li­so­vä­hen­nyk­sen.

Avo­puo­li­son ase­maan voi vai­kut­taa myös esi­mer­kiksi hen­ki­va­kuu­tuk­sella. Näitä ja tes­ta­ment­ti­mää­räyk­siä voi kui­ten­kin olla tar­peen käydä läpi am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sella, jotta ne pal­ve­li­si­vat juuri sinun tar­koi­tus­tasi.

Myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan voi antaa avo­puo­li­solle. Val­ta­kir­jan avulla puo­li­sosi saa luvan hoitaa ta­lou­del­li­sia asioi­tasi sil­loin, kun oma toi­min­ta­ky­kysi on pet­tä­nyt.

So­pi­vat ju­ri­di­set so­pi­muk­set kan­nat­taa siis aina laatia, jotta avo­lii­tos­sa­kin puo­li­son asema on taattu kai­kissa eri­lai­sissa ti­lan­teissa.

Käänny avoeh­don laa­ti­mi­sessa roh­keasti am­mat­ti­lai­sen puo­leen, jos jokin ky­sy­mys as­kar­rut­taa ja pohdit ti­lan­tee­seesi par­hai­ten so­pi­vim­pien asia­kir­jo­jen laa­ti­mista.