Puo­li­soi­den oi­keu­det avoe­rossa

Ero – oli sitten ky­seessä avio­liitto, avo­liitto tai pa­ri­suhde, jossa pa­ris­kunta asuu eril­lään – on aina raskas paikka ja sen kä­sit­tely vie aikaa. Eroon liit­tyy paljon tun­tei­den kä­sit­te­lyä, mutta usein myös ju­ri­di­sia vai­ku­tuk­sia.

Avio­eron oi­keus­vai­ku­tuk­set ovat mo­nelle tut­tuja: puo­li­soi­den omai­suus jae­taan tasan, el­lei­vät puo­li­sot olleet laa­ti­neet avio­eh­toa. Myös avoe­roon voi kui­ten­kin liit­tyä avio­eron kal­tai­sia oi­keus­vai­ku­tuk­sia riip­puen avo­lii­ton kes­tosta sekä siitä, onko pa­ris­kun­nalla yh­tei­siä lapsia.

Avo­liitto lain silmin

Avo­pa­rien määrä on hil­jal­leen kas­va­nut avio­liit­to­jen määrän pie­nen­tyessä. Lap­si­per­heistä vii­den­nes on avo­pa­rien per­heitä (Ti­las­to­kes­kus 2022). Avio­liitto ins­ti­tuu­tiona on vuo­sien mit­taan me­net­tä­nyt mer­ki­tys­tään, ei­vätkä monet koe nai­mi­siin­me­noa it­sel­leen tär­keäksi. Yhä useam­mat va­lit­se­vat­kin avo­lii­ton avio­lii­ton sijaan.

Ar­ki­kie­lessä avo­lii­toksi miel­le­tään se, että pa­ri­suh­teessa olevat hen­ki­löt asuvat sa­massa asun­nossa. Lain silmin asia ei kui­ten­kaan ole aivan näin laki avo­puo­li­soi­den yh­tei­se­lä­män pur­ka­mi­sesta mää­rit­tää avo­puo­li­soiksi sel­lai­set hen­ki­löt, jotka:

1. ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­dessa vä­hin­tään viisi vuotta tai
2. joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­sessä huol­lossa oleva lapsi.

Edel­ly­tyk­senä on li­säksi, että kum­pi­kaan avo­puo­li­soista ei ole avio­lii­tossa tai re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa.

Avo­liitto muis­tut­taa usein avio­liit­toa

Avo­lii­tossa pa­ri­suh­teen os­a­puo­let ja­ka­vat mo­nesti yh­tei­sen ta­lou­den kuten avio­lii­tossa. Avo­puo­li­soilla on yh­tei­siä han­kin­toja ja käy­tössä voi olla myös yh­tei­nen pank­ki­tili.

Usein erona avio­liit­toon onkin lä­hinnä lain­sää­dän­nön tuomat oi­keus­vai­ku­tuk­set.

Avio­lii­ton tuomia oi­keuk­sia ja vel­vol­li­suuk­sia avo­lii­tossa ei kui­ten­kaan ole.

Avo­lii­tossa EI ole:

• puo­li­soi­den vä­listä ela­tus­vel­vol­li­suutta
• lesken oi­keutta jäädä asu­maan puo­li­soi­den yh­tei­senä kotina käyt­tä­mään asun­toon
• avio-oi­keutta toisen puo­li­son omai­suu­teen
• oi­keutta periä toi­si­aan ilman tes­ta­ment­tia
• mah­dol­lista so­vel­taa isyy­so­let­ta­maa

Kun avo­liitto päät­tyy, ei puo­li­soi­den omai­suutta jaeta tasan kuten avio­lii­tossa, vaan pää­sään­tönä on omai­suu­den eril­li­syys. Kum­pi­kin puo­li­soista pitää oman omai­suu­tensa ja mah­dol­li­set yh­tei­set omis­tuk­set pu­re­taan tar­vit­taessa. Tätä kut­su­taan omai­suu­den erot­te­luksi.

Eri­tyi­sesti pit­kässä avo­lii­tossa omai­suu­den erot­telu voi kui­ten­kin olla haas­ta­vaa, mikäli yh­tei­sesti han­kit­tua omai­suutta on paljon.

Mikäli puo­li­sot ovat avo­lii­ton aikana tuo­neet hyvin eri­lai­sen pa­nok­sen yh­tei­seen kotiin ja ta­lou­teen – toinen puo­li­soista on esi­mer­kiksi käynyt töissä ja tehnyt ra­hal­li­sia han­kin­toja toisen hoi­taessa kotia ja lapsia – voi omai­suu­den erot­telu johtaa hyvin epä­oi­keu­den­mu­kai­seen ti­lan­tee­seen.

Lue lisää: Avo­lii­tossa puo­liso ei peri

Avo­puo­li­soi­den oi­keu­det erossa

Avo­liit­to­lain tar­koit­ta­mille avo­puo­li­soille on lain­sää­dän­nössä mää­ri­telty tiet­tyjä oi­keuk­sia avo­lii­ton päät­tyessä.

Laki pyrkii edis­tä­mään oi­keu­den­mu­kai­sen lop­pu­tu­lok­sen to­teu­tu­mista omai­suu­den erot­te­lussa ottaen huo­mioon avo­puo­li­soi­den vä­lillä avo­lii­ton aikana val­lin­nut ta­lou­del­li­nen yh­tei­syys.

Tär­keim­piä avo­puo­li­soille tur­vat­tuja oi­keuk­sia ovat:

1. oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä
2. oikeus hy­vi­tyk­seen yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ne­tusta pa­nok­sesta

Laissa sää­de­tään myös riidan rat­kai­su­me­net­te­lystä siinä ta­pauk­sessa, että puo­li­sot eivät pääse kes­ke­nään yh­tei­sym­mär­ryk­seen va­ral­li­suu­teen ja sen erot­te­luun liit­ty­vissä ky­sy­myk­sissä.

Oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä

Avio­lii­ton päät­tyessä suo­ri­te­taan ositus, jossa puo­li­soi­den va­ral­li­suus jae­taan tasan mo­lem­pien puo­li­soi­den kesken. Va­rak­kaampi puo­li­soista on vel­vol­li­nen mak­sa­maan vä­hä­va­rai­sem­malle puo­li­solle ta­sin­koa va­ral­li­suuse­ron ta­saa­mi­seksi.

Avo­lii­tossa osi­tusta ei suo­ri­teta, eikä vel­vol­li­suutta ta­sin­gon mak­sa­mi­seen ole. Sen sijaan voi­daan suo­rit­taa omai­suu­den erot­telu, mikäli toinen puo­li­soista niin vaatii. Omai­suu­den erot­telu suo­ri­te­taan myös avo­puo­li­son kuo­le­man jäl­keen, mikäli leski tai edes­men­neen avo­puo­li­son pe­ril­li­nen sitä vaatii.

Omai­suu­den erot­telu tar­koit­taa käy­tän­nössä sitä, että omai­suu­den omis­taja sel­vi­te­tään. Omai­suu­den erot­te­lussa kum­pi­kin avo­puo­liso pitää oman omai­suu­tensa. Jos avo­puo­li­soilla on yh­teistä omai­suutta, yh­tei­so­mis­tus­suhde on vaa­dit­taessa pu­ret­tava.

Jos omai­suutta ero­tel­taessa avo­puo­li­soi­den vä­li­sestä so­pi­muk­sesta tai olo­suh­teista muu­toin ei käy sel­ville eikä voida näyt­tää, kumman avo­puo­li­son omai­suu­teen jokin irtain esine kuuluu tai että se on yh­teistä omai­suutta, avo­puo­li­soi­den kat­so­taan saa­neen sen yh­tei­sesti yh­tä­läi­sin oi­keuk­sin.

Omai­suu­den erot­te­lusta voi­daan sopia laa­ti­malla omai­suu­den erot­te­lu­kirja. Li­säksi kum­mal­la­kin avo­puo­li­solla tai kuol­leen avo­puo­li­son pe­ril­li­sellä on oikeus hakea kä­rä­jä­oi­keu­delta pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä omai­suu­den erot­te­lua varten.

Eri­tyi­sesti rii­tai­sissa eroissa pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen on jär­ke­vää.

Hy­vi­tys yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ne­tusta pa­nok­sesta

Avo­puo­li­solla on oikeus hy­vi­tyk­seen, jos hän on yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ta­mal­laan pa­nok­sella aut­ta­nut toista avo­puo­li­soa kar­tut­ta­maan tai säi­lyt­tä­mään tämän omai­suutta siten, että yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen yk­si­no­maan omis­tus­suh­tei­den pe­rus­teella joh­taisi pe­rus­teet­to­man edun saa­mi­seen toisen kus­tan­nuk­sella.

Täl­lai­nen ti­lanne voi syntyä esi­mer­kiksi sil­loin, kun toinen avo­puo­li­soista käy töissä ja huo­leh­tii raha-asioista toisen vas­tuulla ol­lessa ko­din­hoito. Toi­saalta toinen puo­li­soista on voinut kar­tut­taa toisen omai­suutta esi­mer­kiksi aut­ta­malla tämän omis­ta­man asun­non re­mon­toin­nissa.

Yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ne­tuksi pa­nok­seksi kat­so­taan:

1. työ yh­tei­sen ta­lou­den tai toisen avo­puo­li­son omis­ta­man omai­suu­den hy­väksi
2. va­ro­jen käyttö yh­tei­seen ta­lou­teen
3. va­ro­jen si­joi­tus toisen avo­puo­li­son omis­ta­maan omai­suu­teen
4. muu yllä ole­viin asioi­hin ver­rat­tava toi­minta

Oi­keutta hy­vi­tyk­seen ei kui­ten­kaan ole, mikäli yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ne­tusta pa­nok­sesta koi­tu­nut pe­rus­tee­ton etu on olo­suh­teet huo­mioon ottaen vä­häi­nen.

Hy­vi­tystä voi­daan vaatia joko pe­sän­ja­ka­jalta, mikäli omai­suu­den erot­te­lua varten sel­lai­nen on haettu, tai vaih­toeh­toi­sesti kan­teella kä­rä­jä­oi­keu­desta.

Lue lisää: Yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­nen avio­lii­tossa

Esi­merk­kejä avoe­rosta ja omai­suu­den erot­te­lusta

Alla näet muu­ta­man ylei­sim­män esi­mer­kin avoe­rosta. Li­säksi löydät esi­merk­kejä, kuinka omai­suu­den erot­telu avoe­rossa ta­pah­tuu.

1. Pa­ris­kunta ollut yh­dessä yli 10 vuotta, mutta ei heillä ei ole lapsia

Jos pa­ris­kunta on myös asunut yh­dessä vä­hin­tään 5 vuotta, pi­de­tään heitä lain tar­koit­ta­mana avo­pa­rina. Täl­löin erossa mo­lem­milla on oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja hy­vi­tystä yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ne­tusta pa­nok­sesta.

Mikäli pa­ris­kunta on ollut yh­dessä yli 10 vuotta, mutta eivät ole asu­neet yh­dessä, ei heihin so­vel­leta avo­pa­reja kos­ke­vaa lain­sää­dän­töä.

2. Pa­ris­kunta ollut yh­dessä yli 5 vuotta ja heillä on yh­tei­siä lapsia

Koska pa­ris­kun­nalla on yh­tei­siä lapsia, nou­da­te­taan heihin avo­liit­to­lain sään­nök­siä. Erossa mo­lem­milla on oikeus vaatia omai­suu­den erot­te­lua ja hy­vi­tystä yh­teis­ta­lou­den hy­väksi an­ne­tusta pa­nok­sesta.

3. Pa­ris­kunta ollut yh­dessä yli 5 vuotta, ja per­hee­seen kuuluu yksi lapsi, joka ei kui­ten­kaan ole yh­tei­nen

Mikäli pa­ris­kunta on myös asunut yh­dessä koko seu­rus­te­luai­kansa pi­de­tään heitä lain sil­missä avo­pa­rina. Koska lapsi ei ole pa­ris­kun­nan yh­tei­nen, ei tämän pe­rus­teella pa­ris­kun­taa pidetä avo­pa­rina.

4. Pa­ris­kunta ollut yh­dessä vain vuoden, mutta asui­vat yh­dessä

Koska yh­dessä asu­mi­nen ei ole kes­tä­nyt yli viittä vuotta eikä pa­rilla ole yh­tei­siä lapsia, ei heitä lain sil­missä pidetä avo­pa­rina. Mikäli eroon liit­tyy riitaa va­ral­li­suu­desta, on vaih­toeh­tona ai­noas­taan riidan rat­kaisu kan­ne­teitse tuo­miois­tui­messa.

5. Pa­ris­kunta ollut yh­dessä vain vuoden, mutta eivät ole asu­neet yh­dessä

Myös­kään tässä ti­lan­teessa pa­ris­kun­taa ei pidetä avo­liit­to­lain tar­koit­ta­mana avo­pa­rina, eikä heihin so­vel­leta sen tuomia oi­keuk­sia.

Laadi elä­mäsi tär­keät asia­kir­jat Aa­tok­sessa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa hoidat ylei­sim­mät la­ki­asiat edul­li­ses­ti ja no­peas­ti ilman asia­na­jajan kon­sul­taa­tio­ta. Voit laatia pal­ve­lus­samme muun muassa tes­ta­men­tin, avio­eh­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Et tar­vit­se käyn­tiä la­ki­toi­mis­tos­sa, vaan voit laatia asia­kir­jat hel­pos­ti vaikka ko­ti­soh­valta tai mök­ki­lai­tu­rilta.

Tar­vit­taessa ju­ris­timme aut­ta­vat sinua säh­kö­pos­tin tai chatin vä­li­tyk­sellä il­mai­seksi.

Hoida elä­mä­si tär­keim­mät asia­kir­jat ker­ral­la kun­toon Aa­tok­ses­sa!