Vel­ka­jär­jes­te­ly

Nainen istuu rinteessä ja katsoo merta
Aatos-Nea
Nea
21.2.2024 ● 2 minuuttia
Jaa artikkeli
Velan ot­ta­mi­nen on usein tar­peel­lis­ta tiet­ty­jä elämän kan­nal­ta vält­tä­mät­tö­miä han­kin­to­ja varten. Jos velan ta­kai­sin­mak­su ei on­nis­tu, saat­taa velkaa alkaa ker­ty­mään.

Mitä pi­dem­pään velkaa kertyy, sitä vai­keam­pi vel­ka­taak­kaa on alkaa sel­vit­tä­mään. Jos vel­ko­jen mak­sa­mi­nen ei on­nis­tu yksin, on mak­sa­mi­sen suun­nit­te­luun mah­dol­lis­ta saada apua. Vii­me­si­jai­nen vaih­toeh­to on ha­keu­tua vel­ka­jär­jes­te­lyyn.

💡Yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen lai­naa­mi­nen hel­pot­tuu vel­ka­kir­jan avulla. Myös su­ku­lai­sel­le lai­na­tes­sa on tär­ke­ää käyt­tää vel­ka­kir­jaa, sillä vi­ran­omai­set voivat miel­tää velan lah­jak­si.

Vel­ka­jär­jes­te­lyl­lä au­te­taan ve­lal­lis­ta vai­keas­sa ta­lou­del­li­ses­sa ti­lan­tees­sa

Vel­ka­jär­jes­te­lyn tar­koi­tuk­se­na on kor­ja­ta mak­su­ky­vyt­tö­män hen­ki­lön ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne. Ta­voit­tee­na on auttaa ve­lal­li­nen ta­kai­sin omille ja­loil­leen. Li­säk­si var­mis­te­taan, että vel­ko­jien oikeus saa­ta­viin saa­daan tur­vat­tua. Vel­ka­jär­jes­te­lys­sä laa­di­taan mak­susuun­ni­tel­ma, jonka avulla ve­lal­li­nen saa vel­kan­sa kui­ta­tuk­si.

Vel­ka­jär­jes­te­lyyn ha­keu­tu­mi­nen on vii­me­si­jai­nen keino vel­ko­jen mak­suun. Ensin on siis ko­keil­ta­va muita kei­no­ja, esi­mer­kik­si so­vit­te­lua. Vel­ko­jil­la on vel­vol­li­suus myö­tä­vai­kut­taa so­vit­te­luun.

Tuo­miois­tuin antaa pää­tök­sen vel­ka­jär­jes­te­lys­tä

Vel­ka­jär­jes­te­lyyn voi päästä tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä. Tuo­miois­tui­mel­le lä­he­te­tään ha­ke­mus, jossa ve­lal­li­nen sel­vit­tää omaa ta­lou­del­lis­ta ti­lan­net­taan. Ha­ke­mus voi­daan joko hy­väk­syä, tai hylätä.

Mak­su­jär­jes­te­lyyn ei pääse missä ti­lan­tees­sa ta­han­sa. Laki mää­rit­te­lee tietyt edel­ly­tyk­set, jotka tulee täyt­tyä.

  1. Jotta vel­ka­jär­jes­te­lyyn voi päästä, on ha­ki­jan asuin­paik­ka­na oltava Suomi. Vaih­toeh­toi­ses­ti pääosa ha­ki­jan ve­lois­ta tulee olla Suo­mes­sa. 
  2. Ha­ki­jan on oltava muuten kuin ti­la­päi­ses­ti ky­ke­ne­mä­tön mak­sa­maan vel­ko­jaan. Ti­la­päi­nen mak­su­ky­vyt­tö­myys voisi koskea esi­mer­kik­si hen­ki­löä, jolla on sään­nöl­li­set tulot. 
  3. Mak­su­jär­jes­te­ly voi­daan myön­tää mak­su­ky­vyt­tö­mäl­le hen­ki­löl­le, joka ei koh­tuu­del­la kykene pa­ran­ta­maan mak­su­ky­ky­ään vel­ko­jen mak­sa­mi­sek­si. Mak­su­ky­vyt­tö­myy­den tulisi johtua esi­mer­kik­si työ­ky­vyt­tö­myy­des­tä, työt­tö­myy­des­tä, sai­rau­des­ta tai muusta pää­asias­sa ilman omaa syytä joh­tu­vas­ta ti­las­ta.

Näiden edel­ly­tys­ten li­säk­si tuo­miois­tuin voi ottaa muita te­ki­jöi­tä huo­mioon. Jos vel­ka­jär­jes­te­lyyn hy­väk­sy­mi­seen on muita pai­na­via pe­rus­te­lu­ja, voi tuo­miois­tuin myös näiden no­jal­la hy­väk­syä ve­lal­li­sen ha­ke­muk­sen.

Lue lisää: Mak­su­muis­tu­tus se­li­tet­ty­nä

Vel­ka­jär­jes­te­lyyn pää­se­mi­seen voi olla es­tei­tä

Vaikka yllä mai­ni­tut edel­ly­tyk­set vel­ka­jär­jes­te­lyyn hy­väk­sy­mi­sel­le täyt­tyi­si­vät, voi tuo­miois­tuin joutua hyl­kää­mään ha­ke­muk­sen. Laissa on lue­tel­tu­na eri­lai­sia te­ki­jöi­tä, jotka es­tä­vät ve­lal­li­sen pääsyn vel­ka­jär­jes­te­lyyn.

Esteet ovat pää­osin ti­lan­tei­ta, jotka ve­lal­li­nen on itse ai­heut­ta­nut it­sel­leen epä­re­hel­li­sel­lä tai erit­täin huo­li­mat­to­mal­la toi­min­nal­la.

Ve­lal­li­sen ha­ke­mus voi­daan hylätä esi­mer­kik­si jos:

  • velka on seu­raus­ta ve­lal­li­sen te­ke­mäs­tä ri­kok­ses­ta, 
  • mer­kit­tä­vää velkaa on syn­ty­nyt elin­kei­no­toi­min­nas­sa, jossa ve­lal­li­nen on me­ne­tel­lyt tör­keän so­pi­mat­to­mas­ti vel­ko­jia koh­taan tai lai­min­lyö­ty olen­nai­ses­ti vel­vol­li­suuk­sia,
  • pa­koil­lut, sa­lail­lut tu­lo­jaan tai muuten an­ta­nut väärää tietoa tai 
  • ve­lal­li­sel­le on jo laa­dit­tu mak­susuun­ni­tel­ma edel­li­sen 13 vuoden aikana.

Tuo­miois­tuin voi tehdä pe­rus­tel­lun poik­keuk­sen ja hy­väk­syä ve­lal­li­sen vel­ka­jär­jes­te­lyyn es­tees­tä huo­li­mat­ta. Täl­löin­kin kyse on siitä, että vel­ka­jär­jes­te­lyn hy­väk­sy­mi­seen on muita pai­na­via pe­rus­te­lu­ja. Laki ei suoraa kerro, mitä pai­na­via syitä hy­väk­sy­mi­sel­le voisi olla. Tuo­miois­tui­mel­la on asias­sa har­kin­ta­val­ta.

On hyvä huo­ma­ta, että este vel­ka­jär­jes­te­lyl­le saat­taa olla vain vä­liai­kai­nen. Vel­ka­jär­jes­te­lyyn voi siis hakea uu­des­taan esteen pois­tu­mi­sen jäl­keen.

Vel­ka­jär­jes­te­lys­sä luo­daan mak­susuun­ni­tel­ma

Vel­ka­jär­jes­te­lys­sä luo­daan mak­susuun­ni­tel­ma, jossa ote­taan huo­mioon ve­lal­li­sen mak­su­ky­ky. Mak­su­ky­kyyn vai­kut­taa ve­lal­li­sen koko va­ral­li­suus. Va­ral­li­suut­ta ar­vioi­taes­sa ote­taan huo­mioon myös omai­suus, jota voi­daan myy­mäl­lä muut­taa ra­hak­si. Ve­lal­li­sen saamat tulot vai­kut­ta­vat luon­nol­li­ses­ti mak­su­ky­kyyn. Li­säk­si ote­taan huo­mioon vält­tä­mät­tö­mät elin­kus­tan­nuk­set, jotka vä­hen­ne­tään va­ral­li­suu­des­ta.

Mak­susuun­ni­tel­man kesto on läh­tö­koh­tai­ses­ti noin kolme vuotta. Ve­lal­li­sen ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne, sekä vel­ko­jien asema saat­ta­vat kui­ten­kin vai­kut­taa suun­ni­tel­man pi­tuu­teen. Esi­mer­kik­si jos ve­lal­li­nen pitää omis­ta­man­sa asun­non it­sel­lään, voi mak­susuun­ni­tel­ma kestää pi­dem­pään.

Mak­susuun­ni­tel­ma kestää mak­si­mis­saan kym­me­nen vuotta ta­val­lis­ten vel­ko­jen osalta. Suun­ni­tel­ma kattaa kaikki ne velat, jotka vel­ka­jär­jes­te­lyyn men­nes­sä on syn­ty­nyt.

Lue lisää: Yk­si­tyis­hen­ki­lön velan van­hen­tu­mi­nen

Omis­tusa­sun­to ja vel­ka­jär­jes­te­ly

Ve­lal­li­sen on mah­dol­lis­ta pitää omis­ta­man­sa asunto it­sel­lään, jos se on omassa tai per­heen va­ki­tui­ses­sa käy­tös­sä. Edel­ly­tyk­se­nä on, että ve­lal­li­nen pystyy mak­sa­maan tietyn osuu­den ve­lois­taan. Tätä osuut­ta kut­su­taan vel­ko­jen vä­him­mäis­ker­ty­mäk­si.

Vä­him­mäis­ker­ty­mä koos­tuu va­kuus­ve­lois­ta ja ta­val­li­sis­ta ve­lois­ta. Va­kuus­ve­lan osalta vä­him­mäis­ker­ty­mään lue­taan se summa, joka saa­daan, kun asun­non to­den­nä­köi­ses­tä myyn­ti­hin­nas­ta vä­hen­ne­tään niiden vel­ko­jen määrä, joissa asunto on va­kuu­te­na. Muut velat lue­taan ta­val­li­sik­si ve­loik­si. Näiden poh­jal­ta las­ke­taan vel­ko­jen vä­him­mäis­ker­ty­mä.

Vel­ko­jen määrä ja asun­non arvo vai­kut­ta­vat siihen, mikä mak­set­ta­va vä­him­mäis­ker­ty­mä on. Eli kuinka paljon ve­lal­li­sen tulee pystyä mak­sa­maan velkaa pois, jotta hän voi pitää asun­non.

Jos omis­tusa­sun­toa ei voida pitää, muu­te­taan se läh­tö­koh­tai­ses­ti ra­hak­si. Oikeus asun­toon kuuluu kui­ten­kin ih­mi­sen pe­rus­oi­keuk­siin. Jos koh­tuul­lis­ta muuta asun­toa ei ole saa­ta­vil­la, on ve­lal­li­sen mah­dol­lis­ta säi­lyt­tää asunto it­sel­lään.

Vel­ka­jär­jes­te­lys­sä on mah­dol­lis­ta säi­lyt­tää it­sel­lään myös muuta vält­tä­mä­tön­tä omai­suut­ta. Esi­mer­kik­si ve­lal­li­nen voisi pitää koh­tuu­hin­tai­sen au­ton­sa, jos sen kat­so­taan olevan pe­rus­tel­tua. Ve­lal­li­nen saat­taa tar­vi­ta autoa vaik­ka­pa päi­vä­työs­sään, jol­loin olisi koh­tuu­ton­ta vaatia sen myy­mis­tä.

Ulos­ot­to ja vel­ka­jär­jes­te­ly

Vel­ka­jär­jes­te­lyyn pää­se­mi­seen ei edel­ly­te­tä, että velat olisi siir­ret­ty ulos­ot­toon. On mah­dol­lis­ta, että velat ovat ker­ty­neet lyhyen ajan si­säl­lä. Ve­lal­li­sen mak­su­ky­ky on rat­kai­se­vas­sa ase­mas­sa. Jos kat­so­taan, että mak­su­ky­ky on hei­ken­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti muuten kuin ti­la­päi­ses­ti, voi vel­ka­jär­jes­te­lyn edel­ly­tyk­set täyt­tyä.

Usein vel­ka­jär­jes­te­lyyn pääsee kui­ten­kin vasta, kun vel­ko­jen ot­ta­mi­ses­ta on ku­lu­nut aikaa. Täl­löin on to­den­nä­köi­sem­pää, että ve­lal­li­nen to­de­taan mak­su­ky­vyt­tö­mäk­si. Li­säk­si vel­ko­jen siir­ty­mi­nen ulos­ot­toon, tekee ve­lal­li­sen ta­lou­del­li­sen ti­lan­teen kar­toit­ta­mi­ses­ta sel­keäm­pää.

Yk­si­tyi­sen elin­kei­non­har­joit­ta­jan vel­ka­jär­jes­te­ly

Yk­si­tyi­sen elin­kei­non­har­joit­ta­jan on tie­tyin edel­ly­tyk­sin mah­dol­lis­ta päästä yk­si­tyis­hen­ki­lön vel­ka­jär­jes­te­lyyn. Täl­löin mak­susuun­ni­tel­mas­sa ote­taan huo­mioon ve­lal­li­sen omien hen­ki­lö­koh­tais­ten vel­ko­jen li­säk­si yri­tyk­sen ni­mis­sä otetut velat.

Yk­si­tyi­sen elin­kei­non­har­joit­ta­jan velat voi­daan ottaa vel­ka­jär­jes­te­lyyn, jos:

  • yri­tyk­sel­lä on ollut enin­tään kaksi työn­te­ki­jää ve­lal­li­sen li­säk­si, 
  • elin­kei­non­har­joit­ta­ja pystyy mak­sa­maan vel­ka­jär­jes­te­lyn jäl­keen syn­ty­vät yri­tyk­sen velat yri­tys­toi­min­nas­ta saa­ta­vil­la tu­loil­la, 
  • toi­min­nan jat­ka­mi­nen ei ai­heu­ta koh­tuul­li­sen luoton ot­ta­mi­sen li­säk­si enem­pää vel­kaan­tu­mis­ta, sekä
  • yri­tyk­sen ta­lou­den el­vyt­tä­mi­nen ei edel­ly­tä yri­tys­toi­min­taa kos­ke­via jär­jes­te­ly­jä.

Pääsy vel­ka­jär­jes­te­lyyn voi elin­kei­non­har­joit­ta­jan­kin koh­dal­la estyä, jos velat joh­tu­vat esi­mer­kik­si piit­taa­mat­to­muu­des­ta, ri­kok­ses­ta tai laissa mää­ri­tel­ty­jen vel­voit­tei­den lai­min­lyön­nis­tä.

Tär­keim­pä­nä edel­ly­tyk­se­nä vel­ka­jär­jes­te­lyyn pää­se­mi­sel­le on, että ve­lal­li­nen on ni­me­no­maan yk­si­tyi­nen elin­kei­non­har­joit­ta­ja. Jos yritys on esi­mer­kik­si osa­keyh­tiö tai avoin yhtiö, ei vel­ka­jär­jes­te­ly ole mah­dol­lis­ta. Täl­löin vaih­toeh­to­na on yri­tys­sa­nee­raus.

Lue lisää: 5 vir­hettä, jotka vältät vel­ka­kir­jalla

Vel­ka­jär­jes­te­ly ly­hyes­ti tii­vis­tet­ty­nä

  1. Vel­ka­jär­jes­te­lyyn pää­se­mi­nen alkaa ha­ke­muk­ses­ta, jonka ve­lal­li­nen toi­mit­taa tuo­miois­tui­men kä­si­tel­tä­väk­si. Ha­ke­muk­ses­sa esi­te­tään mm. sel­vi­tys ve­lal­li­sen mak­su­ky­vys­tä. Myös vel­ko­jil­le an­ne­taan mah­dol­li­suus tulla kuul­luk­si. 
  2. Tuo­miois­tuin antaa pää­tök­sen­sä. Jos ve­lal­li­nen pääsee vel­ka­jär­jes­te­lyyn, ei hän läh­tö­koh­tai­ses­ti saa maksaa vel­ko­jaan ennen mak­susuun­ni­tel­man laa­ti­mis­ta. Ve­lal­li­sel­ta ei saa periä vel­ko­ja, eikä niitä voida ulos­mi­ta­ta. 
  3. Seu­raa­vak­si laa­di­taan mak­susuun­ni­tel­ma. Mak­susuun­ni­tel­mas­sa mää­ri­tel­lään summa, jolla ve­lal­li­nen ly­hen­tää vel­ko­jaan kuu­kausit­tain. Summan tulee olla koh­tuul­li­nen, jotta ve­lal­li­sel­le riit­tää varoja vält­tä­mät­tö­miin elin­kus­tan­nuk­siin. Suun­ni­tel­maa on mah­dol­lis­ta päi­vit­tää jos esi­mer­kik­si ve­lal­li­sen tu­loi­hin tulee muu­tok­sia. 
  4. Mak­suoh­jel­ma päät­tyy sil­loin, kun velat on saatu mak­set­tua mak­susuun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.