5 vir­hettä, jotka vältät vel­ka­kir­jalla

Moni ei pidä tar­peel­li­sena laatia vel­ka­kir­jaa lai­na­tes­saan rahaa per­heen­jä­se­nille tai ys­tä­ville. So­pi­mus ve­lasta on yhtä pätevä niin suul­li­sena kuin kir­jal­li­se­na­kin.

Joskus vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen lä­hei­selle an­net­ta­vasta lai­nasta saat­taa tuntua jopa kiusal­li­selta: Ajat­te­leeko tuttu, etten luota häneen.

Vel­kaan, josta ei ole ole­massa kir­jal­lista so­pi­musta, liit­tyy kui­ten­kin aina ris­kejä. Ei­vätkä kaikki riskit liity esi­mer­kiksi ve­lal­li­sen luo­tet­ta­vuu­teen.

Tässä ar­tik­ke­lissa lis­taamme 5 vir­hettä, jotka pystyt vält­tä­mään laa­ti­malla vel­ka­kir­jan.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, mil­lai­nen ra­hoi­tus­muoto vel­ka­kir­ja­laina on?

1. Vel­ka­kir­jalla to­dis­tat velan ole­mas­sao­lon

So­pi­mus ve­lasta on yhtä pätevä suul­li­sena kuin kir­jal­li­se­na­kin.

Mikäli ve­lal­li­sen ja vel­ko­jan vä­lille tulee riitaa velan ole­mas­sao­losta, on suul­li­sesti so­vi­tun velan ole­mas­saolo kui­ten­kin usein haas­tava to­dis­taa. Vel­ka­kirja sen sijaan on kon­kreet­ti­nen to­diste velan ole­mas­sao­losta.

💡 Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­lölle an­net­taessa kan­nat­taa sopia lainan yk­si­tyis­koh­dista mah­dol­li­sim­man tar­kasti. Näin lainan ole­massa olo on helppo to­dis­taa.

Ko­keile vel­ka­kir­jan te­ke­mistä heti

Laadit sa­malla pä­te­vän mak­suoh­jel­man sekä lai­nasta mak­set­ta­van koron. Pal­ve­lun ko­keilu on aina il­maista.

2. Kir­jal­li­nen so­pi­mus ve­lasta vä­hen­tää epä­sel­vyyk­siä

Vaikka mo­lem­mat vel­ka­so­pi­muk­sen os­a­puo­let tun­nus­tai­si­vat velan ole­mas­sao­lon, voi sen si­säl­töön ja muihin lainan ta­kai­sin­mak­sun eh­toi­hin liit­tyä epä­sel­vyyk­siä, mikäli ve­lasta on so­vittu vain suul­li­sesti.

Aina kyse ei ole jomman kumman os­a­puo­len vil­pil­li­sestä toi­min­nasta, vaan pi­dem­män ajan ku­luessa se, mitä ve­lasta on alun perin so­vittu saat­taa yk­sin­ker­tai­sesti unoh­tua.

Vel­ko­jalla ja ve­lal­li­sella on saat­ta­nut myös olla ollut eri kä­si­tys siitä, mitä velan eh­doista on so­vittu tai eh­doista ei ole so­vittu lain­kaan.

Jos esi­mer­kiksi velan mak­sulle ei ole so­vittu erä­päi­vää tai siihen liit­tyy epä­sel­vyyk­siä, voi maksun saa­mi­nen vii­väs­tyä.

Vel­ka­kir­jan tar­koi­tuk­sena ei ole suo­jata vain vel­ko­jan oi­keutta saada velka mak­se­tuksi ta­kai­sin, vaan yhtä lailla vel­ka­kirja suojaa myös ve­lal­lista. Vel­ka­kir­jalla pystyt var­mis­ta­maan, että kum­mal­la­kin vel­ka­suh­teen os­a­puo­lella on sama kä­si­tys velan eh­doista, ja et­tei­vät ehdot jäl­keen­päin muutu.

Mitä tar­kem­min velan ehdot on kir­jattu vel­ka­kir­jaan, sitä pie­nempi riski vel­kaan liit­ty­viin epä­sel­vyyk­siin on.

Lue lisää: Kuinka mää­ri­tellä lainan korko?

3. Vel­ka­kirja turvaa vel­ka­suh­teen os­a­puo­lien oi­keuk­sia rii­ta­ti­lan­teissa

Kir­jal­li­nen tosite ve­lasta on myös tärkeä rii­ta­ti­lan­teissa. Jos lai­na­not­taja ja lai­na­nan­taja ovat teh­neet suul­li­sen so­pi­muk­sen, mutta heillä on myö­hem­min eri­mie­li­syyk­siä so­pi­muk­sen eh­doista, to­dis­tei­den puut­tuessa voi olla vai­keaa sel­vit­tää, mitä so­pi­muk­sessa on so­vittu.

Tämä voi johtaa rii­toi­hin ja oi­keus­pro­ses­sei­hin, joiden lop­pu­tu­los on epä­varma, ja josta ai­heu­tuu kus­tan­nuk­sia.

Mikäli ve­lal­li­nen on ha­lu­ton mak­sa­maan velkaa, on myös velan pe­ri­mi­nen oi­keus­teiste han­ka­laa ilman velan ole­mas­sao­lon to­dis­ta­vaa vel­ka­kir­jaa eten­kin, jos ve­lal­li­nen kiis­tää koko velan ole­mas­sao­lon.

Velan pe­ri­mi­seksi ulos­o­tossa tar­vi­taan kä­rä­jä­oi­keu­den tuomio, ja kä­rä­jä­oi­keu­den tuo­mion saa­mi­seksi taas on kyet­tävä to­dis­ta­maan velan ole­mas­saolo.

Lue lisää: Vel­ka­kir­jan malli ja helppo verk­ko­pal­velu

4. Vel­ka­kir­jalla to­dis­tat velan myös ve­rot­ta­jalle

Mikäli vel­ka­kir­jaa ei ole ole­massa, saat­taa ve­rot­taja tul­kita velan lah­jaksi ja voit joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Lah­jasta joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa, sil­loin, kun:

1. lahjan suu­ruus on 5 000 euroa tai enem­män tai
2. kolmen vuoden aikana sa­malta hen­ki­löltä saa­tu­jen lah­jo­jen arvo on yh­teensä 5 000 euroa tai enem­män

Läh­tö­koh­tai­sesti lah­jana pi­de­tään lainaa, jos olo­suh­teista voi­daan pää­tellä, ettei lainaa alun pe­rin­kään ollut tar­koi­tus maksaa ta­kai­sin. Vel­ka­kirja to­dis­taa ve­rot­ta­jalle velan ole­mas­sao­lon myös ve­rot­ta­jalle.

Ve­rot­ta­jan mukaan vel­ka­kir­jasta tulisi ilmetä se, miten ja mil­lai­sissa erissä velka mak­se­taan ta­kai­sin. Ly­hen­nys­suun­ni­tel­man on oltava rea­lis­ti­nen ve­lal­li­sen tu­lo­ta­soon nähden.

Esi­mer­kiksi van­hem­pien alai­käi­selle lap­selle an­ta­maa lainaa pi­de­tään useim­mi­ten lah­jana, mikäli lap­sella ei ole tuloja, eikä siten kykyä maksaa lainaa ta­kai­sin.

Li­säksi lainan ly­hen­nys­ten mak­sa­mi­nen on tar­peen vaa­tiessa pys­tyt­tävä to­dis­ta­maan.

Lue lisää: Laina lap­selle - vel­ka­kir­jan malli

5. Velka saa­te­taan tul­kita myös en­nak­ko­pe­rin­nöksi

Sel­lai­sessa ta­pauk­sessa, jossa ve­rot­taja katsoo hen­ki­lön rin­ta­pe­ril­li­sel­leen an­ta­man velan lah­jaksi, saa­te­taan tämä lahja tul­kita myös en­nak­ko­pe­rin­nöksi.

Rin­ta­pe­ril­li­selle an­nettu lahja kat­so­taan läh­tö­koh­tai­sesti en­nak­ko­pe­rin­nöksi, ellei lahjan antaja ole erik­seen muuta il­moit­ta­nut tai olo­suh­teista ole pää­tel­tä­vissä toisin.

En­nak­ko­pe­rintö ote­taan huo­mioon tu­le­vassa pe­rin­nön­jaossa ja se vä­hen­tää saa­jansa pe­rin­tö­osuutta ja vai­kut­taa myös pe­rin­tö­ve­ro­tuk­seen.

Yh­teen­ve­tona voi­daan todeta, että vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen auttaa sel­keyt­tä­mään lainan ehtoja ja ta­kai­sin­mak­sua, auttaa tur­vaa­maan vel­ko­jan etuja ja hel­pot­taa ve­lal­li­sen oi­keu­del­li­sia ja ve­ro­tuk­sel­li­sia vel­voit­teita.