Vel­ka­kir­jan pe­rin­tä

Vel­ka­kir­jan pe­rin­tä voi olla tar­peen, jos ve­lal­li­nen ei maksa vel­kaan­sa ta­kai­sin velan eh­to­jen mu­kai­ses­ti.

Ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi yk­si­tyi­sen velan pe­rin­tää. Voit siis hyö­dyn­tää tätä ar­tik­ke­lia esi­mer­kik­si, jos olet lai­nan­nut rahaa su­ku­lai­sel­le­si, eikä su­ku­lai­nen ole mak­sa­nut velkaa ta­kai­sin so­vi­tus­ti.

Mil­loin velan pe­rin­tä kan­nat­taa aloit­taa?

Velan pe­rin­tä kan­nat­taa aloit­taa heti velan erä­päi­vän jäl­keen. Näin velka tulee pe­ri­tyk­si mah­dol­li­sim­man no­peas­ti, eikä asia jää vai­vaa­maan.

Velan pe­rin­tä ai­kai­ses­sa vai­hees­sa mah­dol­lis­taa myös ai­kai­sen puut­tu­mi­sen ve­lal­li­sen mah­dol­li­siin ta­lou­del­li­siin vai­keuk­siin. Näin vel­ko­ja voi myös eh­käis­tä ve­lal­li­sen vel­kaan­tu­mis­ta ai­kai­ses­sa vai­hees­sa.

Velan pe­rin­nän avulla ve­lal­li­nen voi jopa päästä yk­si­tyis­hen­ki­lön vel­ka­jär­jes­te­lyyn, joka voi auttaa ve­lal­lis­ta sel­viä­mään ve­lois­taan.

Velan pe­rin­näs­sä ei kan­na­ta­kaan vii­vy­tel­lä, sillä velat voivat myös van­hen­tua, jos pe­rin­tä­toi­mia ei aloi­te­ta ajois­sa. Velat van­hen­tu­vat läh­tö­koh­tai­ses­ti kolmen vuoden ku­lut­tua velan erä­päi­väs­tä, jos vel­ko­ja ei yritä periä velkaa sen erään­ty­mi­sen jäl­keen.

Vel­ko­ja voi kui­ten­kin kat­kais­ta velan van­hen­tu­mi­sa­jan hel­pos­ti esi­mer­kik­si lä­het­tä­mäl­lä ve­lal­li­sel­le kir­jal­li­sen mak­su­muis­tu­tuk­sen.

💡 Lainan ta­kai­sin­mak­sus­ta kan­nat­taa ensin kes­kus­tel­la avoi­mes­ti os­a­puol­ten kesken. Jousto lainan mak­sa­mi­seen saat­taa usein hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti ve­lal­li­sen ti­lan­net­ta, jol­loin velkaa ei tar­vit­se periä vi­ral­li­sia teitä pitkin.

Velan pe­rin­tä käy­tän­nös­sä

Velan pe­rin­tä voi­daan jakaa kah­teen vai­hee­seen:

1. velan va­paa­eh­toi­nen pe­rin­tä
2. velan oi­keu­del­li­nen pe­rin­tä

Velan va­paa­eh­toi­nen pe­rin­tä tar­koit­taa yleen­sä velan pe­ri­mis­tä mak­su­muis­tu­tus­ten avulla. Mak­su­muis­tu­tus­ten avulla vel­ko­ja voi muis­tut­taa ve­lal­lis­ta mak­sa­mat­to­mas­ta ve­las­ta, ja yrit­tää näin saada ve­lal­li­sen mak­sa­maan vel­kan­sa ta­kai­sin va­paa­eh­toi­ses­ti.

Vaikka velan pe­rin­tä yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­lil­lä onkin va­paa­muo­toi­sem­paa kuin esi­mer­kik­si ku­lut­ta­jan ja yri­tyk­sen vä­lil­lä, kan­nat­taa velan pe­rin­tä tehdä kui­ten­kin kir­jal­li­ses­ti.

Jos velka on siis erä­päi­vän jäl­keen vielä mak­sa­mat­ta, lähetä ve­lal­li­sel­le kir­jal­li­nen mak­su­muis­tu­tus ve­las­ta.

Var­sin­kin lä­hi­su­ku­lai­sen tai muun lä­hei­sen hen­ki­lön kanssa voi olla myös jär­ke­vää neu­vo­tel­la velan eh­dois­ta tar­vit­taes­sa. Velan va­paa­eh­toi­seen pe­rin­tään voi siis kuulua esi­mer­kik­si velan mak­sua­jan pi­den­tä­mi­nen tai velan an­teek­sian­to osit­tain.

Velan eh­dois­ta neu­vot­te­le­mi­nen voi olla jär­ke­vää myös sil­loin, jos ve­lal­li­sen mak­su­ky­ky vai­kut­taa hei­kol­ta.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löi­den kesken – muista sopia nämä asiat

Mitä, jos va­paa­eh­toi­nen pe­rin­tä ei kui­ten­kaan on­nis­tu?

Jos velan pe­ri­mi­nen va­paa­eh­toi­ses­ti ei on­nis­tu, on oi­keu­del­li­nen pe­rin­tä tar­peel­lis­ta.

Velan oi­keu­del­li­nen pe­rin­tä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä velan mak­su­tuo­mion hank­ki­mis­ta kä­rä­jä­oi­keu­del­ta. Mak­su­tuo­mion jäl­keen vel­ko­ja voi siir­tää velan pe­rin­nän ulos­ot­to­vi­ran­omai­sil­le.

Oi­keu­del­li­ses­sa pe­rin­näs­sä vel­ko­ja perii siis mak­sa­mat­to­man velan ulos­o­ton kautta.

Esi­mer­kik­si mak­sa­mat­to­man laskun pe­rin­tä on viime kä­des­sä oi­keu­del­lis­ta pe­rin­tää, jos pe­rin­tä­toi­mis­to ei saa pe­rit­tyä räs­tis­sä olevaa maksua va­paa­eh­toi­ses­ti.

Vel­ka­kir­jan oi­keu­del­li­nen pe­rin­tä edel­lyt­tää siis ve­lal­li­sen haas­ta­mis­ta oi­keu­teen. Oi­keu­teen haas­ta­mi­nen edel­lyt­tää kir­jal­li­sen haas­te­ha­ke­muk­sen lä­het­tä­mis­tä ve­lal­li­sen ko­ti­pai­kan kä­rä­jä­oi­keu­teen.

Mil­loin velka kan­nat­taa periä oi­keus­teit­se?

Oi­keu­del­li­seen pe­rin­tään kan­nat­taa suh­tau­tua enem­män­kin vi­ho­vii­mei­se­nä kei­no­na velan pe­ri­mi­seen, sillä lä­hei­sen hen­ki­lön haas­ta­mi­nen oi­keu­teen voi johtaa hel­pos­ti vä­li­rik­koon.

Oi­keu­del­li­ses­ta pe­rin­näs­tä ai­heu­tuu usein myös huo­mat­ta­vas­ti yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia, jotka lan­kea­vat yleen­sä ve­lal­li­sen mak­set­ta­vak­si. Oi­keu­del­li­nen pe­rin­tä voi siis yleen­sä pa­hen­taa ve­lal­li­sen ta­lou­del­lis­ta ti­lan­net­ta en­ti­ses­tään.

Oi­keu­del­li­nen asian­tun­ti­ja velan pe­ri­mi­seen

Haas­te­ha­ke­muk­sen laa­ti­mi­ses­sa on yleen­sä jär­ke­vää käyt­tää asian­tun­ti­jan apua, jotta ha­ke­mus tulee laa­dit­tua oikein.

Vel­ko­ja voi kui­ten­kin käyt­tää velan mak­sa­mis­ta kos­ke­vas­sa asias­sa yk­sin­ker­tais­tet­tua sum­maa­ris­ta me­net­te­lyä, jos velka on rii­da­ton. Täl­löin pe­rin­näs­sä on mah­dol­lis­ta käyt­tää yk­sin­ker­tais­tet­tua haas­te­ha­ke­mus­ta.

Velan pe­rin­tää oi­keus­teit­se on siis hel­po­tet­tu ja no­peu­tet­tu ti­lan­teis­sa, jossa velan mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­nen johtuu vain ve­lal­li­sen mak­su­ky­vyt­tö­myy­des­tä. Myös yk­sin­ker­tais­tet­tu haas­te­ha­ke­mus on kui­ten­kin sel­kein­tä antaa asian­tun­ti­jan hoi­det­ta­vak­si.

Asian­tun­ti­ja-apuun kan­nat­taa tur­vau­tua vii­meis­tään sil­loin, jos ve­lal­li­nen rii­taut­taa­kin velan ta­kai­sin­mak­sun. Täl­löin yk­sin­ker­tais­tet­tua me­net­te­lyä ei vält­tä­mät­tä voida käyt­tää, jol­loin asia rat­kais­taan ta­val­li­sel­la oi­keu­den­käyn­ti­me­net­te­lyl­lä.

Varmin tapa on­nis­tua oi­keu­del­li­ses­sa pe­rin­näs­sä on siis käyt­tää asian­tun­ti­jan apua.

Asian­tun­ti­jas­ta ai­heu­tu­nei­ta kuluja voi myös vaatia ve­lal­li­sel­ta mak­su­tuo­mion yh­tey­des­sä. Oi­keu­del­li­sen pe­rin­nän on­nis­tues­sa asian­tun­ti­jas­ta ai­heu­tu­neet kulut eivät siis jää vel­ko­jan mak­set­ta­vak­si.

Mitä, jos ve­las­ta ei ole laa­dit­tu vel­ka­kir­jaa?

Velan oi­keu­del­li­nen pe­rin­tä voi vai­keu­tua, jos ve­las­ta ei ole laa­dit­tu vel­ka­kir­jaa. Velan pe­ri­mi­nen oi­keus­teit­se on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta myös ilman vel­ka­kir­jaa, jos ve­lal­li­nen ei rii­tau­ta velan ole­mas­sao­loa.

Vel­ka­kir­jan puut­tu­mi­nen ai­heut­taa kui­ten­kin on­gel­mia, jos ve­lal­li­nen päät­tää­kin rii­taut­taa velan ole­mas­sao­lon. Ilman kir­jal­lis­ta vel­ka­kir­jaa vel­ko­jan voi olla mah­do­ton­ta to­dis­taa velan ole­mas­sao­loa, tai osoit­taa velan jäl­jel­lä olevaa määrää.

Kir­jal­li­sen vel­ka­kir­jan mer­ki­tys ko­ros­tuu­kin ni­me­no­maan sil­loin, jos velan mak­sa­mi­ses­ta tulee riitaa. Vel­ka­kir­ja hel­pot­taa eri­tyi­ses­ti oi­keu­del­lis­ta pe­rin­tää.

Siksi onkin hyvin suo­si­tel­ta­vaa, että kai­kis­ta isom­mis­ta ve­lois­ta laa­di­taan sel­keät vel­ka­kir­jat.

Lue lisää: 5 vir­het­tä, jotka vältät vel­ka­kir­jal­la

Laadit vel­ka­kir­jan heti – valmis 10 mi­nuu­tis­sa