Vel­ka­kir­ja ja ta­kai­sin­mak­su käy­tän­nös­sä

Vel­ka­kir­ja on kir­jal­li­nen so­pi­mus, jossa velan os­a­puo­let so­pi­vat ve­las­ta ja sen eh­dois­ta. Velan ta­kai­sin­mak­sus­ta kan­nat­taa kir­ja­ta yk­si­tyis­koh­tai­set mää­räyk­set vel­ka­kir­jaan, sillä velan mak­sa­mi­ses­ta voi­daan sopia vel­ko­jan ja ve­lal­li­sen vä­lil­lä hyvin va­paas­ti.

Kaikki velan olen­nai­set ehdot kan­nat­taa­kin si­säl­lyt­tää kir­jal­li­ses­ti vel­ka­kir­jaan. Näin velan os­a­puo­let vält­ty­vät myö­hem­mil­tä to­dis­tuson­gel­mil­ta siitä, mitä ve­las­ta on oi­keas­ti so­vit­tu.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi hyö­dyl­li­siä vink­ke­jä yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­siä vel­ka­suh­tei­ta varten.

Voit hyö­dyn­tää tätä oh­jet­ta esi­mer­kik­si sil­loin, jos suun­nit­te­let:

1. pyy­tä­vä­si rahaa lai­nak­si ys­tä­väl­le tai per­heen­jä­se­nel­le
2. an­ta­va­si rahaa lai­nak­si ys­tä­väl­le tai per­heen­jä­se­nel­le

⚠️ Ku­lut­ta­jan­suo­ja­lain mu­kai­set ku­lut­ta­ja­luo­tot ovat tar­kem­min sään­nel­ty­jä, eikä niihin pe­reh­dy­tä tar­kem­min tässä ar­tik­ke­lis­sa. Tämä ohje ei siis so­vel­lu esi­mer­kik­si pan­kil­ta saa­tuun asun­to­lai­naan.

Ko­kei­le vel­ka­kir­jan te­ke­mis­tä:

Laadi pätevä vel­ka­kir­ja Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa. Voit mää­rit­tää koron sekä ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­man hel­pos­ti. Li­säk­si asia­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen ta­pah­tuu kä­te­väs­ti säh­köi­ses­ti.

Kuinka pit­käk­si ajaksi vel­ka­kir­jan voi laatia?

Velan os­a­puo­let voivat laatia vel­ka­kir­jan niin pit­käk­si aikaa kuin he ha­lua­vat. Myös niin sa­no­tut ikui­set lainat ovat mah­dol­li­sia.

Ikui­ses­sa lai­nas­sa voi­daan esi­mer­kik­si sopia, että ve­lal­li­nen si­tou­tuu mak­sa­maan tietyn koron saa­mas­taan lai­nas­ta, mutta var­si­nais­ta lai­nat­tua ra­ha­mää­rää hänen ei tar­vit­se maksaa ta­kai­sin.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löl­tä – vel­ka­kir­ja auttaa ja Mikä on vel­ka­kir­ja­lai­na?

Ikui­nen laina – Huo­mioi riski lah­ja­ve­ro­tuk­ses­ta

Ikuis­ten lai­no­jen koh­dal­la os­a­puol­ten kui­ten­kin kan­nat­taa huo­mioi­da mah­dol­li­set ve­ro­seu­raa­muk­set: ve­rot­ta­ja voi luo­ki­tel­la täl­lai­sen lainan ve­lal­li­sen saa­mak­si lah­jak­si eri­tyi­ses­ti sil­loin, jos velka on ko­ro­ton ja ve­las­ta so­vi­taan lä­hi­su­ku­lais­ten vä­lil­lä.

Täl­löin lai­nas­ta lainan saaja voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa. Myös velan an­teek­sian­to voi johtaa lah­ja­ve­ro­tuk­seen.

Esi­merk­ki: Ikui­nen laina ja lah­ja­ve­ro

Miikka ja Maija ovat si­sa­ruk­sia. Miikka antaa Mai­jal­le 10 000 euroa ko­ro­ton­ta lainaa, ja laina-ajaksi so­vi­taan viisi vuotta.

Miikka antaa Mai­jal­le lainan an­teek­si kuu­kau­den laina-ajan jäl­keen, eli Maija saa pitää lai­naa­man­sa 10 000 euroa.

An­teek­sian­net­tu 10 000 euron laina voi­tai­siin katsoa Miikan an­ta­mak­si ve­ro­na­lai­sek­si lah­jak­si Mai­jal­le, josta Maijan täy­tyi­si maksaa lah­ja­ve­roa.

Lue lisää: Vältä 5 ylei­sin­tä lai­naa­mi­sen vir­het­tä

Vel­ka­kir­ja: korko vai ko­ro­ton

Kun velan os­a­puo­let so­pi­vat kes­ke­nään ra­ha­ve­las­ta, on olen­nais­ta sopia myös velan hin­nas­ta eli ko­ros­ta. Olen­nai­sin­ta velan koron kan­nal­ta on löytää kor­ko­ta­so, johon mo­lem­mat os­a­puo­let voivat suos­tua.

Mitään es­tet­tä ei ole myös­kään sille, että velan os­a­puo­let jät­tä­vät velan ko­ko­naan ko­rot­to­mak­si.

Lue lisää: kuinka tehdä pätevä vel­ka­kir­ja?

Mitä, jos vel­ka­kir­jas­sa ei ole so­vit­tu ko­ros­ta tai velan eh­dois­ta?

Jos vel­ka­kir­jas­sa ei ole so­vit­tu ko­ros­ta tai sen mää­räs­tä, lainan kor­koon so­vel­le­taan kor­ko­lain sään­nök­siä. Vel­ka­kir­jan muihin eh­toi­hin so­vel­le­taan puo­les­taan vel­ka­kir­ja­lain sään­nök­siä.

Kor­ko­la­ki ja vel­ka­kir­ja­la­ki ovat mo­lem­mat enim­mäk­seen tah­don­val­tai­sia. Velan os­a­puo­let voivat siis poi­ke­ta niiden sään­te­lys­tä so­pi­mal­la asias­ta vel­ka­kir­jas­sa.

Koron osalta on kui­ten­kin tär­ke­ää muis­taa, että velka on läh­tö­koh­tai­ses­ti ko­ro­ton­ta, jos ko­ros­ta ei ole erik­seen so­vit­tu vel­ka­kir­jas­sa. Ve­lal­li­nen joutuu kui­ten­kin mak­sa­maan mah­dol­lis­ta vii­väs­tys­kor­koa myös sil­loin, kun ko­ros­ta ei ole erik­seen so­vit­tu.

Vel­ka­kir­jas­sa kan­nat­taa kui­ten­kin sopia vel­kaan liit­ty­vis­tä asiois­ta sel­keäs­ti, ettei kor­ko­lain tai vel­ka­kir­ja­lain mu­kai­nen sään­te­ly tule kum­mal­le­kaan os­a­puo­lel­le yl­lä­tyk­se­nä.

⚠️ Ilman vel­ka­kir­jaa ve­rot­ta­ja voi tul­ki­ta lainan lah­jak­si. Sil­loin lainan saaja voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Onko velan korkoa mah­dol­lis­ta nostaa vel­ka­suh­teen aikana?

Velan os­a­puo­let voivat sopia velan koron vuo­sit­tai­ses­ta tar­kas­ta­mi­ses­ta tai nos­ta­mi­ses­ta. Koron suu­ruus voi­daan sitoa pank­ki­lai­nan tavoin esi­mer­kik­si kuuden kuu­kau­den eu­ri­bor-kor­koon, jol­loin koron suu­ruus muut­tui­si kuuden kuu­kau­den välein eu­ri­bo­rin muu­tos­ten mu­kai­ses­ti.

Koron suu­ruu­den osalta on tär­ke­ää, että ko­ros­ta ja sen mah­dol­li­ses­ta muut­ta­mi­ses­ta so­vi­taan vel­ka­kir­jas­sa heti velan syn­ty­mä­het­kel­lä: vel­ko­ja ei voi yk­si­puo­li­ses­ti nostaa korkoa vel­ka­suh­teen aikana, jos tästä ei ole so­vit­tu vel­ka­kir­jas­sa. Koron nos­ta­mi­nen vaatii siis ve­lal­li­sen suos­tu­mus­ta.

Vas­taa­val­la ta­val­la ve­lal­li­nen ei voi myös­kään päät­tää velan koron alen­ta­mi­ses­ta yk­si­puo­li­ses­ti, eli ve­lal­li­sen on so­vit­ta­va asias­ta vel­ko­jan kanssa.

Velan ly­hen­tä­mi­nen

Velan ly­hen­tä­mi­sen tapoja on monia. Ly­hen­nys­ta­van va­lin­taan vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti se, onko korko kiin­teä vai vaih­te­lee­ko se.

Eri­tyi­ses­ti ve­lal­li­sen kan­nal­ta on hyvin tär­ke­ää ym­mär­tää, miten mah­dol­li­nen kor­ko­ta­son muutos vai­kut­taa velan ly­hen­tä­mi­seen.

Ylei­sim­mät ly­hen­nys­ta­vat vaih­tu­va­kor­koi­sel­le lai­nal­le ovat:

• ta­sa­ly­hen­nys
• an­nui­teet­ti
• kiin­teä ta­sae­rä­lai­na
• ker­ta­ly­hen­nys

Ta­sa­ly­hen­nys

Ta­sa­ly­hen­nys tar­koit­taa sitä, että ve­lal­li­nen ly­hen­tää velkaa koko ajan yhtä suu­rel­la mää­räl­lä. Näin velan määrää saa­daan pie­nen­net­tyä no­peas­ti, mutta mah­dol­li­set koron nousut voivat nostaa ly­hen­ny­se­rien suu­ruut­ta.

An­nuit­teet­ti­lai­na

An­nui­teet­ti­lai­na on sa­man­kal­tai­nen ta­sa­ly­hen­nyk­sen kanssa siinä, että kor­ko­ta­son muutos vai­kut­taa myös ly­hen­nyk­sen suu­ruu­teen. An­nui­teet­ti­lai­nas­sa velan pää­omaa ei kui­ten­kaan ly­hen­ne­tä yhtä no­peas­ti, vaan kor­ko­jen osuus ly­hen­nyk­sis­tä on aluksi ta­sa­ly­hen­nys­tä suu­rem­pi.

Kiin­teä ta­sae­rä

Jos ly­hen­ny­se­rien py­sy­mi­nen sa­man­suu­rui­si­na on ve­lal­li­sel­le tär­ke­ää, on kiin­teä ta­sae­rä­lai­na hyvä vaih­toeh­to. Täl­löin kor­ko­jen nousu ei kas­va­ta ly­hen­ny­se­rien suu­ruut­ta, mutta laina-aika pi­te­nee kor­ko­jen nousua vas­taa­val­la mää­räl­lä.

Ta­sa­ly­hen­nys­lai­nas­sa sekä an­nui­teet­ti­lai­nas­sa velan os­a­puo­let tie­tä­vät lainan ta­kai­sin­mak­sua­jan siis etu­kä­teen, mutta mak­sue­rien suu­ruus voi vaih­del­la. Sen sijaan kiin­teäs­sä ta­sae­rä­lai­nas­sa velan os­a­puo­let eivät tiedä lainan ta­kai­sin­mak­suai­kaa etu­kä­teen, koska sen pituus riip­puu kor­ko­jen vaih­te­lus­ta. Mak­sue­rien suu­ruus sen sijaan tie­de­tään, koska se pysyy aina samana.

Ker­ta­ly­hen­nys­lai­na

Velka voi­daan myös sopia ker­ral­la mak­set­ta­vak­si eli ker­ta­ly­hen­nys­lai­nak­si. Täl­löin ve­lal­li­nen ei ly­hen­nä velkaa ol­len­kaan ennen erä­päi­vää, ja maksaa ve­las­ta vain kor­ko­ja. Erä­päi­vä­nä ve­lal­li­nen maksaa velan ko­ko­nai­suu­des­saan pois.

💡Jos velan korko pysyy samana koko laina-ajan, voi­daan vel­ka­kir­jas­sa sopia vain mak­sue­rien suu­ruu­des­ta. Kor­ko­ta­son vaih­te­lui­ta ei siis tar­vit­se täl­löin huo­mioi­da.

Lue lisää: Vel­ka­kir­jan pe­rin­tä

Ve­lal­li­sen yli­mää­räi­set ly­hen­nyk­set

Jos velan os­a­puo­let ovat so­pi­neet ly­hen­ny­sai­ka­tau­lus­ta vel­ka­kir­jas­sa, muu­tok­sis­ta täytyy sopia vel­ko­jan ja ve­lal­li­sen vä­lil­lä.

Jos ve­lal­li­nen haluaa maksaa vel­kan­sa pois no­peam­min kuin vel­ka­kir­jas­sa on so­vit­tu, edel­lyt­tää tämä siis vel­ko­jan suos­tu­mus­ta.

Velan os­a­puol­ten kan­nat­taa sopia vel­ka­kir­jas­ta poik­kea­vis­ta ly­hen­nyk­sis­tä kir­jal­li­ses­ti.

Mitä velan ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­maan kan­nat­taa si­säl­lyt­tää?

Velan ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­maan kan­nat­taa si­säl­lyt­tää ai­na­kin lainan mak­sa­mi­sen kan­nal­ta olen­nai­sim­mat tiedot eli:

• mak­se­taan­ko laina erissä vai ker­ral­la?
• mak­sue­rien suu­ruu­det
• kor­ko­ta­son vai­ku­tus mak­sue­rien suu­ruu­teen ja mää­rään (esim. an­nui­teet­ti­lai­na)
• mak­sue­rien erä­päi­vä
• miten maksu suo­ri­te­taan?

Vel­ka­kir­jas­sa velan os­a­puo­let voivat sopia esi­mer­kik­si siitä, että maksu suo­ri­te­taan vel­ka­kir­jas­sa yk­si­löi­dyl­le pank­ki­ti­lil­le.

Maksun suo­ri­tus­ta­paan vai­kut­taa eri­tyi­ses­ti se, onko vel­ka­kir­ja ta­val­li­nen vai juok­se­va vel­ka­kir­ja.

Lue lisää: Mak­su­muis­tu­tus se­li­tet­ty­nä ja Yk­si­tyis­hen­ki­lön velan van­hen­tu­mi­nen

Var­mis­ta, että saat lai­na­si ta­kai­sin

Luot heti val­miin ja tar­pei­sii­si so­pi­van vel­ka­kir­jan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Saat vel­ka­kir­jan tehtyä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa  69 eu­rol­la.

Vel­ka­kir­ja Aa­tok­ses­sa

• Vel­ka­kir­ja pa­ran­taa lai­naa­mi­sen tur­val­li­suut­ta
• Voit to­dis­taa vel­ka­suh­teen ja viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen, mikäli hen­ki­lö ei maksa vel­kaa­si ta­kai­sin
• Ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen hel­pot­taa lainan maksua
• Voit mää­ri­tel­lä ve­lal­le koron – laina voi myös olla ko­ro­ton­ta
• Vel­ka­kir­jan avulla voit saada vii­väs­tys­kor­koa, mikäli maksut jäävät räs­tiin (myös ko­rot­to­mas­ta lai­nas­ta)
• To­dis­taa, että ky­sees­sä ei ole lahja eikä en­nak­ko­pe­rin­tö
• Vä­hen­tää rii­to­ja, kun asiat on sel­keäs­ti so­vit­tu

Vel­ka­kir­ja kan­nat­taa, kun lai­naat rahaa tu­tul­le tai per­heen­jä­se­nel­le.