Vel­ka­kirja ja ta­kai­sin­maksu käy­tän­nössä

Vel­ka­kirja on kir­jal­li­nen so­pi­mus, jossa velan os­a­puo­let so­pi­vat ve­lasta ja sen eh­doista. Velan ta­kai­sin­mak­susta kan­nat­taa kir­jata yk­si­tyis­koh­tai­set mää­räyk­set vel­ka­kir­jaan, sillä velan mak­sa­mi­sesta voi­daan sopia vel­ko­jan ja ve­lal­li­sen vä­lillä hyvin va­paasti.

Kaikki velan olen­nai­set ehdot kan­nat­taa­kin si­säl­lyt­tää kir­jal­li­sesti vel­ka­kir­jaan. Näin velan os­a­puo­let vält­ty­vät myö­hem­miltä to­dis­tuson­gel­milta siitä, mitä ve­lasta on oi­keasti so­vittu.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi hyö­dyl­li­siä vink­kejä yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­siä vel­ka­suh­teita varten.

Voit hyö­dyn­tää tätä oh­jetta esi­mer­kiksi sil­loin, jos suun­nit­te­let:

1. pyy­tä­väsi rahaa lai­naksi ys­tä­välle tai per­heen­jä­se­nelle
2. an­ta­vasi rahaa lai­naksi ys­tä­välle tai per­heen­jä­se­nelle

⚠️ Ku­lut­ta­jan­suo­ja­lain mu­kai­set ku­lut­ta­ja­luo­tot ovat tar­kem­min sään­nel­tyjä, eikä niihin pe­reh­dytä tar­kem­min tässä ar­tik­ke­lissa. Tämä ohje ei siis so­vellu esi­mer­kiksi pan­kilta saa­tuun asun­to­lai­naan.

Ko­keile vel­ka­kir­jan te­ke­mistä:

Laadi pätevä vel­ka­kirja Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Voit mää­rit­tää koron sekä ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­man hel­posti. Li­säksi asia­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mi­nen ta­pah­tuu kä­te­västi säh­köi­sesti.

Kuinka pit­käksi ajaksi vel­ka­kir­jan voi laatia?

Velan os­a­puo­let voivat laatia vel­ka­kir­jan niin pit­käksi aikaa kuin he ha­lua­vat. Myös niin sa­no­tut ikui­set lainat ovat mah­dol­li­sia.

Ikui­sessa lai­nassa voi­daan esi­mer­kiksi sopia, että ve­lal­li­nen si­tou­tuu mak­sa­maan tietyn koron saa­mas­taan lai­nasta, mutta var­si­naista lai­nat­tua ra­ha­mää­rää hänen ei tar­vitse maksaa ta­kai­sin.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löltä – vel­ka­kirja auttaa ja Mikä on vel­ka­kir­ja­laina?

Ikui­nen laina – Huo­mioi riski lah­ja­ve­ro­tuk­sesta

Ikuis­ten lai­no­jen koh­dalla os­a­puol­ten kui­ten­kin kan­nat­taa huo­mioida mah­dol­li­set ve­ro­seu­raa­muk­set: ve­rot­taja voi luo­ki­tella täl­lai­sen lainan ve­lal­li­sen saa­maksi lah­jaksi eri­tyi­sesti sil­loin, jos velka on ko­ro­ton ja ve­lasta so­vi­taan lä­hi­su­ku­lais­ten vä­lillä.

Täl­löin lai­nasta lainan saaja voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa. Myös velan an­teek­sianto voi johtaa lah­ja­ve­ro­tuk­seen.

Esi­merkki: Ikui­nen laina ja lah­ja­vero

Miikka ja Maija ovat si­sa­ruk­sia. Miikka antaa Mai­jalle 10 000 euroa ko­ro­tonta lainaa, ja laina-ajaksi so­vi­taan viisi vuotta.

Miikka antaa Mai­jalle lainan an­teeksi kuu­kau­den laina-ajan jäl­keen, eli Maija saa pitää lai­naa­mansa 10 000 euroa.

An­teek­sian­nettu 10 000 euron laina voi­tai­siin katsoa Miikan an­ta­maksi ve­ro­na­lai­seksi lah­jaksi Mai­jalle, josta Maijan täy­tyisi maksaa lah­ja­ve­roa.

Lue lisää: Vältä 5 ylei­sintä lai­naa­mi­sen vir­hettä

Vel­ka­kirja: korko vai ko­ro­ton

Kun velan os­a­puo­let so­pi­vat kes­ke­nään ra­ha­ve­lasta, on olen­naista sopia myös velan hin­nasta eli ko­rosta. Olen­nai­sinta velan koron kan­nalta on löytää kor­ko­taso, johon mo­lem­mat os­a­puo­let voivat suos­tua.

Mitään es­tettä ei ole myös­kään sille, että velan os­a­puo­let jät­tä­vät velan ko­ko­naan ko­rot­to­maksi.

Lue lisää: kuinka tehdä pätevä vel­ka­kirja?

Mitä, jos vel­ka­kir­jassa ei ole so­vittu ko­rosta tai velan eh­doista?

Jos vel­ka­kir­jassa ei ole so­vittu ko­rosta tai sen mää­rästä, lainan kor­koon so­vel­le­taan kor­ko­lain sään­nök­siä. Vel­ka­kir­jan muihin eh­toi­hin so­vel­le­taan puo­les­taan vel­ka­kir­ja­lain sään­nök­siä.

Kor­ko­laki ja vel­ka­kir­ja­laki ovat mo­lem­mat enim­mäk­seen tah­don­val­tai­sia. Velan os­a­puo­let voivat siis poi­keta niiden sään­te­lystä so­pi­malla asiasta vel­ka­kir­jassa.

Koron osalta on kui­ten­kin tär­keää muis­taa, että velka on läh­tö­koh­tai­sesti ko­ro­tonta, jos ko­rosta ei ole erik­seen so­vittu vel­ka­kir­jassa. Ve­lal­li­nen joutuu kui­ten­kin mak­sa­maan mah­dol­lista vii­väs­tys­kor­koa myös sil­loin, kun ko­rosta ei ole erik­seen so­vittu.

Vel­ka­kir­jassa kan­nat­taa kui­ten­kin sopia vel­kaan liit­ty­vistä asioista sel­keästi, ettei kor­ko­lain tai vel­ka­kir­ja­lain mu­kai­nen sään­tely tule kum­mal­le­kaan os­a­puo­lelle yl­lä­tyk­senä.

⚠️ Ilman vel­ka­kir­jaa ve­rot­taja voi tul­kita lainan lah­jaksi. Sil­loin lainan saaja voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Onko velan korkoa mah­dol­lista nostaa vel­ka­suh­teen aikana?

Velan os­a­puo­let voivat sopia velan koron vuo­sit­tai­sesta tar­kas­ta­mi­sesta tai nos­ta­mi­sesta. Koron suu­ruus voi­daan sitoa pank­ki­lai­nan tavoin esi­mer­kiksi kuuden kuu­kau­den eu­ri­bor-kor­koon, jol­loin koron suu­ruus muut­tuisi kuuden kuu­kau­den välein eu­ri­bo­rin muu­tos­ten mu­kai­sesti.

Koron suu­ruu­den osalta on tär­keää, että ko­rosta ja sen mah­dol­li­sesta muut­ta­mi­sesta so­vi­taan vel­ka­kir­jassa heti velan syn­ty­mä­het­kellä: vel­koja ei voi yk­si­puo­li­sesti nostaa korkoa vel­ka­suh­teen aikana, jos tästä ei ole so­vittu vel­ka­kir­jassa. Koron nos­ta­mi­nen vaatii siis ve­lal­li­sen suos­tu­musta.

Vas­taa­valla ta­valla ve­lal­li­nen ei voi myös­kään päät­tää velan koron alen­ta­mi­sesta yk­si­puo­li­sesti, eli ve­lal­li­sen on so­vit­tava asiasta vel­ko­jan kanssa.

Velan ly­hen­tä­mi­nen

Velan ly­hen­tä­mi­sen tapoja on monia. Ly­hen­nys­ta­van va­lin­taan vai­kut­taa eri­tyi­sesti se, onko korko kiin­teä vai vaih­te­leeko se.

Eri­tyi­sesti ve­lal­li­sen kan­nalta on hyvin tär­keää ym­mär­tää, miten mah­dol­li­nen kor­ko­ta­son muutos vai­kut­taa velan ly­hen­tä­mi­seen.

Ylei­sim­mät ly­hen­nys­ta­vat vaih­tu­va­kor­koi­selle lai­nalle ovat:

• ta­sa­ly­hen­nys
• an­nui­teetti
• kiin­teä ta­sae­rä­laina
• ker­ta­ly­hen­nys

Ta­sa­ly­hen­nys

Ta­sa­ly­hen­nys tar­koit­taa sitä, että ve­lal­li­nen ly­hen­tää velkaa koko ajan yhtä suu­rella mää­rällä. Näin velan määrää saa­daan pie­nen­net­tyä no­peasti, mutta mah­dol­li­set koron nousut voivat nostaa ly­hen­ny­se­rien suu­ruutta.

An­nuit­teet­ti­laina

An­nui­teet­ti­laina on sa­man­kal­tai­nen ta­sa­ly­hen­nyk­sen kanssa siinä, että kor­ko­ta­son muutos vai­kut­taa myös ly­hen­nyk­sen suu­ruu­teen. An­nui­teet­ti­lai­nassa velan pää­omaa ei kui­ten­kaan ly­hen­netä yhtä no­peasti, vaan kor­ko­jen osuus ly­hen­nyk­sistä on aluksi ta­sa­ly­hen­nystä suu­rempi.

Kiin­teä ta­saerä

Jos ly­hen­ny­se­rien py­sy­mi­nen sa­man­suu­rui­sina on ve­lal­li­selle tär­keää, on kiin­teä ta­sae­rä­laina hyvä vaih­toehto. Täl­löin kor­ko­jen nousu ei kas­vata ly­hen­ny­se­rien suu­ruutta, mutta laina-aika pi­te­nee kor­ko­jen nousua vas­taa­valla mää­rällä.

Ta­sa­ly­hen­nys­lai­nassa sekä an­nui­teet­ti­lai­nassa velan os­a­puo­let tie­tä­vät lainan ta­kai­sin­mak­sua­jan siis etu­kä­teen, mutta mak­sue­rien suu­ruus voi vaih­della. Sen sijaan kiin­teässä ta­sae­rä­lai­nassa velan os­a­puo­let eivät tiedä lainan ta­kai­sin­mak­suai­kaa etu­kä­teen, koska sen pituus riip­puu kor­ko­jen vaih­te­lusta. Mak­sue­rien suu­ruus sen sijaan tie­de­tään, koska se pysyy aina samana.

Ker­ta­ly­hen­nys­laina

Velka voi­daan myös sopia ker­ralla mak­set­ta­vaksi eli ker­ta­ly­hen­nys­lai­naksi. Täl­löin ve­lal­li­nen ei ly­hennä velkaa ol­len­kaan ennen erä­päi­vää, ja maksaa ve­lasta vain kor­koja. Erä­päi­vänä ve­lal­li­nen maksaa velan ko­ko­nai­suu­des­saan pois.

💡Jos velan korko pysyy samana koko laina-ajan, voi­daan vel­ka­kir­jassa sopia vain mak­sue­rien suu­ruu­desta. Kor­ko­ta­son vaih­te­luita ei siis tar­vitse täl­löin huo­mioida.

Lue lisää: Vel­ka­kir­jan pe­rintä

Ve­lal­li­sen yli­mää­räi­set ly­hen­nyk­set

Jos velan os­a­puo­let ovat so­pi­neet ly­hen­ny­sai­ka­tau­lusta vel­ka­kir­jassa, muu­tok­sista täytyy sopia vel­ko­jan ja ve­lal­li­sen vä­lillä.

Jos ve­lal­li­nen haluaa maksaa vel­kansa pois no­peam­min kuin vel­ka­kir­jassa on so­vittu, edel­lyt­tää tämä siis vel­ko­jan suos­tu­musta.

Velan os­a­puol­ten kan­nat­taa sopia vel­ka­kir­jasta poik­kea­vista ly­hen­nyk­sistä kir­jal­li­sesti.

Mitä velan ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­maan kan­nat­taa si­säl­lyt­tää?

Velan ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­maan kan­nat­taa si­säl­lyt­tää ai­na­kin lainan mak­sa­mi­sen kan­nalta olen­nai­sim­mat tiedot eli:

• mak­se­taanko laina erissä vai ker­ralla?
• mak­sue­rien suu­ruu­det
• kor­ko­ta­son vai­ku­tus mak­sue­rien suu­ruu­teen ja mää­rään (esim. an­nui­teet­ti­laina)
• mak­sue­rien erä­päivä
• miten maksu suo­ri­te­taan?

Vel­ka­kir­jassa velan os­a­puo­let voivat sopia esi­mer­kiksi siitä, että maksu suo­ri­te­taan vel­ka­kir­jassa yk­si­löi­dylle pank­ki­ti­lille.

Maksun suo­ri­tus­ta­paan vai­kut­taa eri­tyi­sesti se, onko vel­ka­kirja ta­val­li­nen vai juok­seva vel­ka­kirja.

Lue lisää: Mak­su­muis­tu­tus se­li­tet­tynä ja Yk­si­tyis­hen­ki­lön velan van­hen­tu­mi­nen

Var­mista, että saat lai­nasi ta­kai­sin

Luot heti val­miin ja tar­pei­siisi so­pi­van vel­ka­kir­jan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Vel­ka­kirja kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta. Saat 69 eu­rolla/vuosi luoda niin monta vel­ka­kir­jaa kuin vain tar­vit­set.

Li­säksi hoidat saat pääsyn kaik­kiin Aa­tok­sen tar­joa­miin la­kia­sia­kir­joi­hin, kuten tes­ta­ment­tiin, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen sekä avio­eh­toon.

Vel­ka­kirja Aa­tok­sessa

• Vel­ka­kirja pa­ran­taa lai­naa­mi­sen tur­val­li­suutta
• Voit to­dis­taa vel­ka­suh­teen ja viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen, mikäli hen­kilö ei maksa vel­kaasi ta­kai­sin
• Ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­man laa­ti­mi­nen hel­pot­taa lainan maksua
• Voit mää­ri­tellä ve­lalle koron – laina voi myös olla ko­ro­tonta
• Vel­ka­kir­jan avulla voit saada vii­väs­tys­kor­koa, mikäli maksut jäävät räs­tiin (myös ko­rot­to­masta lai­nasta)
• To­dis­taa, että ky­seessä ei ole lahja eikä en­nak­ko­pe­rintö
• Vä­hen­tää rii­toja, kun asiat on sel­keästi so­vittu

Vel­ka­kirja kan­nat­taa, kun lai­naat rahaa tu­tulle tai per­heen­jä­se­nelle.