Vel­ka­kir­jan pe­rintä

Vel­ka­kir­jan pe­rintä voi olla tar­peen, jos ve­lal­li­nen ei maksa vel­kaansa ta­kai­sin velan eh­to­jen mu­kai­sesti.

Ar­tik­ke­lissa käymme läpi yk­si­tyi­sen velan pe­rin­tää. Voit siis hyö­dyn­tää tätä ar­tik­ke­lia esi­mer­kiksi, jos olet lai­nan­nut rahaa su­ku­lai­sel­lesi, eikä su­ku­lai­nen ole mak­sa­nut velkaa ta­kai­sin so­vi­tusti.

Mil­loin velan pe­rintä kan­nat­taa aloit­taa?

Velan pe­rintä kan­nat­taa aloit­taa heti velan erä­päi­vän jäl­keen. Näin velka tulee pe­ri­tyksi mah­dol­li­sim­man no­peasti, eikä asia jää vai­vaa­maan.

Velan pe­rintä ai­kai­sessa vai­heessa mah­dol­lis­taa myös ai­kai­sen puut­tu­mi­sen ve­lal­li­sen mah­dol­li­siin ta­lou­del­li­siin vai­keuk­siin. Näin vel­koja voi myös eh­käistä ve­lal­li­sen vel­kaan­tu­mista ai­kai­sessa vai­heessa.

Velan pe­rin­nän avulla ve­lal­li­nen voi jopa päästä yk­si­tyis­hen­ki­lön vel­ka­jär­jes­te­lyyn, joka voi auttaa ve­lal­lista sel­viä­mään ve­lois­taan.

Velan pe­rin­nässä ei kan­na­ta­kaan vii­vy­tellä, sillä velat voivat myös van­hen­tua, jos pe­rin­tä­toi­mia ei aloi­teta ajoissa. Velat van­hen­tu­vat läh­tö­koh­tai­sesti kolmen vuoden ku­lut­tua velan erä­päi­västä, jos vel­koja ei yritä periä velkaa sen erään­ty­mi­sen jäl­keen.

Vel­koja voi kui­ten­kin kat­kaista velan van­hen­tu­mi­sa­jan hel­posti esi­mer­kiksi lä­het­tä­mällä ve­lal­li­selle kir­jal­li­sen mak­su­muis­tu­tuk­sen.

💡 Lainan ta­kai­sin­mak­susta kan­nat­taa ensin kes­kus­tella avoi­mesti os­a­puol­ten kesken. Jousto lainan mak­sa­mi­seen saat­taa usein hel­pot­taa huo­mat­ta­vasti ve­lal­li­sen ti­lan­netta, jol­loin velkaa ei tar­vitse periä vi­ral­li­sia teitä pitkin.

Velan pe­rintä käy­tän­nössä

Velan pe­rintä voi­daan jakaa kah­teen vai­hee­seen:

1. velan va­paa­eh­toi­nen pe­rintä
2. velan oi­keu­del­li­nen pe­rintä

Velan va­paa­eh­toi­nen pe­rintä tar­koit­taa yleensä velan pe­ri­mistä mak­su­muis­tu­tus­ten avulla. Mak­su­muis­tu­tus­ten avulla vel­koja voi muis­tut­taa ve­lal­lista mak­sa­mat­to­masta ve­lasta, ja yrit­tää näin saada ve­lal­li­sen mak­sa­maan vel­kansa ta­kai­sin va­paa­eh­toi­sesti.

Vaikka velan pe­rintä yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­lillä onkin va­paa­muo­toi­sem­paa kuin esi­mer­kiksi ku­lut­ta­jan ja yri­tyk­sen vä­lillä, kan­nat­taa velan pe­rintä tehdä kui­ten­kin kir­jal­li­sesti.

Jos velka on siis erä­päi­vän jäl­keen vielä mak­sa­matta, lähetä ve­lal­li­selle kir­jal­li­nen mak­su­muis­tu­tus ve­lasta.

Var­sin­kin lä­hi­su­ku­lai­sen tai muun lä­hei­sen hen­ki­lön kanssa voi olla myös jär­ke­vää neu­vo­tella velan eh­doista tar­vit­taessa. Velan va­paa­eh­toi­seen pe­rin­tään voi siis kuulua esi­mer­kiksi velan mak­sua­jan pi­den­tä­mi­nen tai velan an­teek­sianto osit­tain.

Velan eh­doista neu­vot­te­le­mi­nen voi olla jär­ke­vää myös sil­loin, jos ve­lal­li­sen mak­su­kyky vai­kut­taa hei­kolta.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löi­den kesken – muista sopia nämä asiat

Mitä, jos va­paa­eh­toi­nen pe­rintä ei kui­ten­kaan on­nistu?

Jos velan pe­ri­mi­nen va­paa­eh­toi­sesti ei on­nistu, on oi­keu­del­li­nen pe­rintä tar­peel­lista.

Velan oi­keu­del­li­nen pe­rintä tar­koit­taa käy­tän­nössä velan mak­su­tuo­mion hank­ki­mista kä­rä­jä­oi­keu­delta. Mak­su­tuo­mion jäl­keen vel­koja voi siir­tää velan pe­rin­nän ulos­ot­to­vi­ran­omai­sille.

Oi­keu­del­li­sessa pe­rin­nässä vel­koja perii siis mak­sa­mat­to­man velan ulos­o­ton kautta.

Esi­mer­kiksi mak­sa­mat­to­man laskun pe­rintä on viime kä­dessä oi­keu­del­lista pe­rin­tää, jos pe­rin­tä­toi­misto ei saa pe­rit­tyä räs­tissä olevaa maksua va­paa­eh­toi­sesti.

Vel­ka­kir­jan oi­keu­del­li­nen pe­rintä edel­lyt­tää siis ve­lal­li­sen haas­ta­mista oi­keu­teen. Oi­keu­teen haas­ta­mi­nen edel­lyt­tää kir­jal­li­sen haas­te­ha­ke­muk­sen lä­het­tä­mistä ve­lal­li­sen ko­ti­pai­kan kä­rä­jä­oi­keu­teen.

Mil­loin velka kan­nat­taa periä oi­keus­teitse?

Oi­keu­del­li­seen pe­rin­tään kan­nat­taa suh­tau­tua enem­män­kin vi­ho­vii­mei­senä kei­nona velan pe­ri­mi­seen, sillä lä­hei­sen hen­ki­lön haas­ta­mi­nen oi­keu­teen voi johtaa hel­posti vä­li­rik­koon.

Oi­keu­del­li­sesta pe­rin­nästä ai­heu­tuu usein myös huo­mat­ta­vasti yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia, jotka lan­kea­vat yleensä ve­lal­li­sen mak­set­ta­vaksi. Oi­keu­del­li­nen pe­rintä voi siis yleensä pa­hen­taa ve­lal­li­sen ta­lou­del­lista ti­lan­netta en­ti­ses­tään.

Oi­keu­del­li­nen asian­tun­tija velan pe­ri­mi­seen

Haas­te­ha­ke­muk­sen laa­ti­mi­sessa on yleensä jär­ke­vää käyt­tää asian­tun­ti­jan apua, jotta ha­ke­mus tulee laa­dit­tua oikein.

Vel­koja voi kui­ten­kin käyt­tää velan mak­sa­mista kos­ke­vassa asiassa yk­sin­ker­tais­tet­tua sum­maa­rista me­net­te­lyä, jos velka on rii­da­ton. Täl­löin pe­rin­nässä on mah­dol­lista käyt­tää yk­sin­ker­tais­tet­tua haas­te­ha­ke­musta.

Velan pe­rin­tää oi­keus­teitse on siis hel­po­tettu ja no­peu­tettu ti­lan­teissa, jossa velan mak­sa­matta jät­tä­mi­nen johtuu vain ve­lal­li­sen mak­su­ky­vyt­tö­myy­destä. Myös yk­sin­ker­tais­tettu haas­te­ha­ke­mus on kui­ten­kin sel­keintä antaa asian­tun­ti­jan hoi­det­ta­vaksi.

Asian­tun­tija-apuun kan­nat­taa tur­vau­tua vii­meis­tään sil­loin, jos ve­lal­li­nen rii­taut­taa­kin velan ta­kai­sin­mak­sun. Täl­löin yk­sin­ker­tais­tet­tua me­net­te­lyä ei vält­tä­mättä voida käyt­tää, jol­loin asia rat­kais­taan ta­val­li­sella oi­keu­den­käyn­ti­me­net­te­lyllä.

Varmin tapa on­nis­tua oi­keu­del­li­sessa pe­rin­nässä on siis käyt­tää asian­tun­ti­jan apua.

Asian­tun­ti­jasta ai­heu­tu­neita kuluja voi myös vaatia ve­lal­li­selta mak­su­tuo­mion yh­tey­dessä. Oi­keu­del­li­sen pe­rin­nän on­nis­tuessa asian­tun­ti­jasta ai­heu­tu­neet kulut eivät siis jää vel­ko­jan mak­set­ta­vaksi.

Mitä, jos ve­lasta ei ole laa­dittu vel­ka­kir­jaa?

Velan oi­keu­del­li­nen pe­rintä voi vai­keu­tua, jos ve­lasta ei ole laa­dittu vel­ka­kir­jaa. Velan pe­ri­mi­nen oi­keus­teitse on kui­ten­kin mah­dol­lista myös ilman vel­ka­kir­jaa, jos ve­lal­li­nen ei rii­tauta velan ole­mas­sao­loa.

Vel­ka­kir­jan puut­tu­mi­nen ai­heut­taa kui­ten­kin on­gel­mia, jos ve­lal­li­nen päät­tää­kin rii­taut­taa velan ole­mas­sao­lon. Ilman kir­jal­lista vel­ka­kir­jaa vel­ko­jan voi olla mah­do­tonta to­dis­taa velan ole­mas­sao­loa, tai osoit­taa velan jäl­jellä olevaa määrää.

Kir­jal­li­sen vel­ka­kir­jan mer­ki­tys ko­ros­tuu­kin ni­me­no­maan sil­loin, jos velan mak­sa­mi­sesta tulee riitaa. Vel­ka­kirja hel­pot­taa eri­tyi­sesti oi­keu­del­lista pe­rin­tää.

Siksi onkin hyvin suo­si­tel­ta­vaa, että kai­kista isom­mista ve­loista laa­di­taan sel­keät vel­ka­kir­jat.

Lue lisää: 5 vir­hettä, jotka vältät vel­ka­kir­jalla

Laadit vel­ka­kir­jan heti – valmis 10 mi­nuu­tissa