Avio­ehto ul­ko­maa­lai­sen kanssa

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi yleis­luon­toi­sia asioita avio­eh­toon liit­tyen, jotka on hyvä tietää kan­sain­vä­li­sessä avio­lii­tossa. Kan­sain­vä­li­seen avio­liit­toon liit­tyy kui­ten­kin usein oi­keu­del­li­sia ky­sy­myk­siä, joissa puo­li­soi­den kan­nat­taa hyö­dyn­tää asian­tun­ti­jan apua.

Millä kie­lellä avio­ehto tulee tehdä?

Avio­ehto tulee tehdä kir­jal­li­sesti joko suo­meksi tai ruot­siksi, jotta se voi­daan re­kis­te­röidä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa. Tämä ei kui­ten­kaan estä avio­eh­don laa­ti­mista ul­ko­maa­lai­sen puo­li­son äi­din­kie­lellä tai englan­niksi.

Puo­li­soi­den al­le­kir­joit­tama avio­ehto täytyy tässä ta­pauk­sessa kui­ten­kin kään­nät­tää joko suo­meksi tai ruot­siksi. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto edel­lyt­tää, että kään­nök­sen on tehnyt auk­to­ri­soitu kään­täjä.

Pi­tääkö avio­ehto laatia Suo­messa?

Puo­li­soi­den ei tar­vitse laatia avio­eh­toa siinä maassa, jossa avio­liitto on sol­mittu. Jos puo­li­sot ovat siis men­neet nai­mi­siin Suo­messa, voivat he laatia avio­eh­don myös muussa val­tiossa.

Mikäli puo­li­soilla on kui­ten­kin asuin­paikka Suo­messa, täytyy heidän nou­dat­taa Suomen lain­sää­dän­nön vaa­ti­muk­sia, jotta avio­ehto olisi pätevä Suo­messa.

Jos Suo­messa asuvat puo­li­sot te­ki­si­vät siis avio­eh­tonsa esi­mer­kiksi Yh­dys­val­loissa lo­malla ol­les­saan, tulisi avio­ehto tehdä Suomen lain­sää­dän­nön mukaan. Avio­ehto tulisi siis tehdä kir­jal­li­sesti, ja se pi­täisi re­kis­te­röidä Suo­messa.

💡 Oletko me­nossa nai­mi­siin ul­ko­maa­lai­sen kanssa? Lue ar­tik­ke­lis­tamme, mitä teidän on hyvä tietää en­nalta, jotta pa­pe­ria­siat hoi­tu­vat su­ju­vasti.

Mitä lakia avio­eh­toon so­vel­le­taan?

Jos puo­li­soilla on yh­teyk­siä ul­ko­maille esi­mer­kiksi kan­sal­li­suu­den tai asu­mi­sen kautta, voi puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suh­tei­siin, ja siten myös avio­eh­toon so­vel­tua myös muu kuin Suomen laki.

Puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suh­tei­siin so­vel­tuva laki vai­kut­taa esi­mer­kiksi avio­eh­don tar­kem­paan si­säl­töön ja siihen, miten puo­li­soi­den omai­suus jae­taan mah­dol­li­sessa avio­ero­ti­lan­teessa. So­vel­let­ta­vaan lakiin kan­nat­taa siis kiin­nit­tää eri­tyistä huo­miota.

Puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suh­tei­siin so­vel­tuva laki voi mää­räy­tyä kah­della eri ta­valla:

1. puo­li­soi­den vä­li­sellä so­pi­muk­sella; tai
2. puo­li­soi­den asuin­pai­kan tai muun yh­tey­den pe­rus­teella

Ko­keile avio­eh­don tekoa

Pääset alta ko­kei­le­maan, kuinka help­poa avio­eh­don te­ke­mi­nen on. Saatte val­miin avio­eh­don jopa 10 mi­nuu­tissa.

Avio­puo­li­soi­den kes­ki­näi­nen so­pi­mus

Puo­li­sot voivat sopia kes­ke­nään avio­lii­ton va­ral­li­suus­suh­tei­siin ja siten myös avio­eh­toon so­vel­let­ta­vasta laista. Täysin va­paasti asiasta ei voida kui­ten­kaan sopia: so­vel­let­ta­vaksi laiksi voi­daan valita vain sel­lai­sen val­tion laki, johon puo­li­soilla on yhteys joko kan­sa­lai­suu­den tai asuin­pai­kan kautta.

So­pi­mus on teh­tävä kir­jal­li­sesti, ja kum­man­kin puo­li­son on al­le­kir­joi­tet­tava se.

Toisin kuin avio­eh­toa, va­ral­li­suus­suh­tei­siin so­vel­let­ta­vaa so­pi­musta ei tar­vitse erik­seen re­kis­te­röidä Suo­messa. So­pi­muk­sen re­kis­te­röinti on kui­ten­kin mah­dol­lista, ja se on usein myös jär­ke­vää. Re­kis­te­röin­nin avulla so­pi­mus ni­mit­täin sitoo myös muita os­a­puo­lia, kuten puo­li­son mah­dol­li­sia vel­ko­jia.

💡 Avio­eh­to­so­pi­mus re­kis­te­röi­dään Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa, ja re­kis­te­röinti maksaa 70 euroa.

So­vel­let­ta­van lain mää­räy­ty­mi­nen asuin­pai­kan mukaan

Jos avio­puo­li­sot eivät ole teh­neet so­pi­musta so­vel­let­ta­vasta laista, puo­li­soi­den vä­li­siin va­ral­li­suusuh­tei­siin so­vel­let­tava laki mää­räy­tyy läh­tö­koh­tai­sesti kolmen eri asian pe­rus­teella:

1. Asuin­paikka. Avio­lii­ton va­ral­li­suus­suh­tei­siin so­vel­let­tava laki mää­räy­tyy en­si­si­jai­sesti avio­puo­li­soi­den yh­tei­sen asuin­pai­kan pe­rus­teella. Jos puo­li­sot siis asuvat Suo­messa, so­vel­le­taan Suomen lain­sää­dän­töä.
2. Kan­sa­lai­suus. Jos puo­li­soille ei ole muo­dos­tu­nut  yh­teistä asuin­paik­kaa samaan val­tioon, avio­eh­toon so­vel­le­taan sen val­tion lakia, jonka kan­sa­lai­sia mo­lem­mat puo­li­sot ovat avioi­tu­mis­het­kellä.
3. Lä­hei­nen yhteys. Jos puo­li­soilla ei ole samaa kan­sa­lai­suutta, so­vel­le­taan sen val­tion lakia, johon puo­li­soilla on lä­hei­sin yhteys avioi­tu­mis­het­kellä. Lä­hei­nen yhteys voi syntyä esi­mer­kiksi per­he­si­tei­den tai omai­suu­den pe­rus­teella.

Esi­merk­ki­ti­lan­teita kan­sain­vä­li­sestä avio­lii­tosta

Alla näet muu­ta­man esi­mer­kin, kuinka avio­ehto kan­nat­taa tehdä eri ti­lan­teissa.

Esi­merkki 1: Avio­ehto ul­ko­maa­lai­sen kanssa

Suo­ma­lai­nen menee nai­mi­siin Suo­messa ul­ko­maa­lai­sen kanssa ja haluaa tehdä avio­eh­don.

Jos avio­pari aikoo jäädä asu­maan Suo­meen, avio­ehto tulee läh­tö­koh­tai­sesti tehdä Suomen lain­sää­dän­nön mu­kai­sesti.

Jos avio­pari aikoo kui­ten­kin muut­taa ul­ko­maille heti avio­lii­ton sol­mi­mi­sen jäl­keen, voi­daan avio­ehto tehdä myös tämän ul­ko­mai­sen lain­sää­dän­nön mukaan.

Esi­merkki 2: Avio­ehto thai­maa­lai­sen kanssa

Suo­ma­lai­nen menee thai­maa­lai­sen kanssa nai­mi­siin Suo­messa ja pa­ris­kunta asuu Suo­messa.

Koska avio­pari jää asu­maan Suo­meen, tulee avio­ehto tehdä Suomen lain­sää­dän­nön mu­kai­sesti.

Esi­merkki: 3: Avio­ehto Yh­dys­val­loissa

Suo­ma­lai­nen menee nai­mi­siin ame­rik­ka­lai­sen kanssa Yh­dys­val­loissa, jossa he myös asuvat.

Koska avio­puo­li­soi­den asuin­paikka on Yh­dys­val­loissa, tulee avio­ehto tehdä Yh­dys­val­to­jen lain­sää­dän­nön mu­kai­sesti.

Jos puo­li­sot muut­ta­vat myö­hem­min ta­kai­sin Suo­meen, puo­li­soi­den on jär­ke­vää tehdä so­pi­mus heidän avio­va­ral­li­suus­suh­tei­siinsa so­vel­let­ta­vasta laista. Näin väl­ty­tään mah­dol­li­silta eri­mie­li­syyk­siltä siitä, pi­täi­sikö avio­eh­don si­säl­töön tai osi­tuk­seen so­vel­taa Yh­dys­val­to­jen vai Suomen lain­sää­dän­töä.

Riidat voivat tehdä kan­sain­vä­li­sestä avio­erosta hyvin han­ka­lan

Kan­sain­vä­li­sen oi­keu­den ky­sy­myk­set voivat tehdä avio­ero­pro­ses­sista hyvin mo­ni­mut­kai­sen, jos puo­li­sot al­ka­vat rii­te­le­mään asiasta.

On­gel­mat joh­tu­vat eri­tyi­sesti siitä, että useampi valtio voi katsoa ole­vansa toi­mi­val­tai­nen kä­sit­te­le­mään avio­eron. Tämä voi johtaa vai­kei­siin tul­kin­ta­ky­sy­myk­siin siitä, missä val­tiossa mah­dol­li­nen avio­ero-oi­keu­den­käynti käy­dään. Li­säksi voi olla vai­keaa mää­ri­tellä, minkä val­tion lakia puo­li­soi­den avio­va­ral­li­suus­suh­tei­siin so­vel­le­taan.

On­gel­mia ai­heu­tuu yleensä eri­tyi­sesti sil­loin, kun puo­li­sot ovat asu­neet yh­dessä useam­massa val­tiossa. Avio­ehto ul­ko­maa­lai­sen puo­li­son kanssa ei siis yleensä ai­heuta kan­sain­vä­li­seen oi­keu­teen liit­ty­viä on­gel­mia, jos puo­li­sot asuvat koko avio­lii­ton ajan Suo­messa.