Avo­liit­to vai avio­liit­to – onko sillä mer­ki­tys­tä?

Pariskunta istuu kalliolla ja katsoo auringonlaskua
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
28.7.2022 ● 4 minuuttia
Yhä harvempi suomalainen pariskunta solmii avioliiton. Avoliitto ja avioliitto eroavat kuitenkin toisistaan erityisesti taloudellisilta vaikutuksiltaan.

Avio­liit­to­jen määrä on vä­hen­ty­nyt ta­sai­ses­ti vuo­des­ta 2008 ja vuonna 2021 se oli pienin yli 100 vuo­teen. Ti­las­to­kes­kuk­sen mukaan avo­pa­rien määrä on sen sijaan kas­va­nut.

Syitä avo­lii­ton va­lit­se­mi­sel­le avio­lii­ton sijaan on monia. Pa­ri­suh­teet ovat yhä mo­ni­nai­sem­pia, eikä avio­liit­to ole enää it­ses­tään selvä jat­ku­mo seu­rus­te­lul­le.

Yh­dek­si syyksi avio­liit­to­jen vä­he­ne­mi­sel­le on ar­vioi­tu olevan myös se, ettei avio­liit­to ole enää edel­ly­tys per­heen pe­rus­ta­mi­sel­le. Avo­lii­tos­sa syn­ty­neen lapsen asema ei juu­ri­kaan poik­kea avio­lii­tos­sa syn­ty­neen lapsen ase­mas­ta.

Koko­sim­me ar­tik­ke­liin tär­keim­piä avio­lii­ton ja avo­lii­ton eroja. Näet myös alta kootun tau­lu­kon kes­kei­sim­mis­tä erois­ta.

Avio­liit­to on so­pi­mus puo­li­soi­den vä­lil­lä

Avio­liit­to tuo mu­ka­naan oi­keuk­sia sekä vel­vol­li­suuk­sia puo­li­soi­den vä­lil­le. Ju­ri­dii­kan nä­kö­kul­mas­ta avio­liit­to onkin ennen kaik­kea so­pi­mus.

Avio­liit­to vai­kut­taa esi­mer­kik­si:

  • ela­tus­vel­vol­li­suu­teen puo­li­soi­den vä­lil­lä
  • lesken oi­keus­a­se­maan puo­li­son kuol­les­sa
  • va­ral­li­suu­den­ja­koon avio­eros­sa

Vas­ta­ra­kas­tu­nut pa­ris­kun­ta tuskin en­sim­mäi­se­nä haluaa pun­ni­ta avio­lii­ton ja avo­lii­ton hyö­ty­jä ja hait­to­ja. Pa­ri­suh­de­muo­don va­lin­nal­la voi kui­ten­kin olla mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia tu­le­vai­suu­teen, minkä takia on hyvä pitää mie­les­sä ai­na­kin tässä ar­tik­ke­lis­sa esi­tet­tä­vät nä­kö­koh­dat.

Avo­liit­to lain­sää­dän­nös­sä

En­sik­si on hyvä erot­taa toi­sis­taan eri­tyis­lail­la sään­te­le­mä­tön avo­liit­to ja la­ki­sää­tei­nen avo­liit­to

Pu­he­kie­les­sä avo­lii­tol­la vii­tataan usein siihen, että pa­ri­suh­tees­sa olevat hen­ki­löt asuvat yh­tei­ses­sä ta­lou­des­sa, mutta eivät ole nai­mi­sis­sa. Lain­sää­dän­nön nä­kö­kul­mas­ta mer­ki­tys­tä on kui­ten­kin sillä, kuinka pit­kään pa­ris­kun­ta on asunut yh­des­sä ja onko heillä yh­tei­siä lapsia.

La­ki­sää­tei­ses­tä avo­lii­tos­ta pu­hu­taan sil­loin, kun nai­ma­ton pa­ris­kun­ta on asunut yh­tei­ses­sä ta­lou­des­sa vä­hin­tään viisi vuotta tai jos heillä on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­ses­sä huol­los­sa oleva lapsi. Täl­löin avo­lii­ton pur­kau­tu­mi­seen so­vel­le­taan avo­liit­to­la­kia eli lakia avo­puo­li­soi­den yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­ses­ta, el­lei­vät avo­puo­li­sot muuta sovi.

Eri­tyis­lail­la sään­te­le­mät­tö­mik­si avo­lii­toik­si kat­so­taan kaikki muut kuin la­ki­sää­tei­set avo­lii­tot, eikä niitä ole juu­ri­kaan sään­nel­ty lailla. Jat­kos­sa täl­lai­sis­ta avo­lii­tois­ta käy­te­tään ni­mi­tys­tä avo­liit­to, ja la­ki­sää­tei­sis­tä avo­lii­tois­ta la­ki­sää­tei­nen avo­liit­to.

Esi­mer­kik­si useis­sa so­si­aa­li­tur­vaan ja eläk­kei­siin liit­ty­vis­sä la­eis­sa avo­lii­tos­sa asu­mi­sel­la on vai­ku­tus­ta myön­net­tä­vien tukien mää­rään.

Avio­liit­toon liit­ty­vis­tä oi­keuk­sis­ta ja vel­vol­li­suuk­sis­ta sen sijaan sää­de­tään avio­liit­to­lais­sa.

Puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus

Avio­lii­tos­sa puo­li­soil­la on toi­si­aan koh­taan ela­tus­vel­vol­li­suus, jonka tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta mo­lem­mil­le puo­li­soil­le yh­tä­läi­nen elin­ta­so. Kum­man­kin puo­li­son tulee kykyn­sä mukaan ottaa osaa per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen.

Puo­li­soi­den elatus kä­sit­tää puo­li­soi­den yh­teis­ten sekä kum­man­kin hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen. Elatus voi ta­pah­tua yh­tä­lail­la hank­ki­mal­la tuloja per­heel­le an­sio­työl­lä kuin esi­mer­kik­si työs­ken­te­le­mäl­lä kotona per­heen hy­väk­si.

Mikäli puo­li­so lai­min­lyö ela­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­sen tai jos puo­li­sot asuvat eril­lään, voi tuo­miois­tuin viime kä­des­sä vel­voit­taa puo­li­son mak­sa­maan ela­tus­a­pua toi­sel­le puo­li­sol­le.

Täl­lais­ta ela­tus­vel­vol­li­suut­ta ei sen sijaan ole avo­lii­tos­sa. To­del­li­suu­des­sa avo­puo­li­sot kui­ten­kin usein osal­lis­tu­vat tois­ten­sa ela­tuk­seen. Tämä oletus on si­sään­ra­ken­net­tu­na myös so­si­aa­li­tur­vaan liit­ty­vään lain­sää­dän­töön. Avo­puo­li­son tulot vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si asu­mis­tuen ja kan­sa­ne­läk­keen mää­rään. 

Avio­liit­to turvaa lesken asemaa puo­li­son kuol­les­sa

Avio­lii­ton suu­rim­pa­na etuna avo­liit­toon ver­rat­tu­na lienee lesken suo­ja­tum­pi asema puo­li­son kuol­les­sa.

Avo­puo­li­sol­la ei läh­tö­koh­tai­ses­ti ole pe­rin­tö­oi­keut­ta puo­li­son­sa jäl­keen. Avio­puo­li­so sen sijaan on pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä toi­se­na heti rin­ta­pe­ril­lis­ten eli vain­ajan lasten jäl­keen.

Li­säk­si les­kek­si jää­neel­lä avio­puo­li­sol­la on oikeus oikeus pitää hal­lin­nas­saan vä­hin­tään puo­li­soi­den yh­tei­se­nä kotina ol­lut­ta asun­toa sekä siellä olevaa ta­van­omais­ta asun­toir­tai­mis­toa. Mikäli pe­ril­li­set eivät vaadi pe­rin­nön­ja­koa, on les­kel­lä oikeus pitää hal­lin­nas­saan koko jää­mis­töä. Avo­puo­li­sol­la täl­lais­ta oi­keut­ta ei ole.

Avo­puo­li­so voi periä vain, mikäli tes­ta­men­til­la niin mää­rä­tään. Li­säk­si avo­puo­li­soa ve­ro­te­taan avio­puo­li­soa an­ka­ram­min pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa: avio­puo­li­so kuuluu ve­ro­luok­kaan I ja avo­puo­li­so ve­ro­luok­kaan II.

La­ki­sää­tei­ses­sä avo­lii­tos­sa elä­neel­le jon­ki­nas­teis­ta turvaa tuo kui­ten­kin mah­dol­li­suus avus­tuk­seen edes­men­neen avo­puo­li­son­sa jää­mis­tös­tä. Pe­rit­tä­vän avo­puo­li­sol­le voi­daan antaa jää­mis­tös­tä avus­tuk­se­na rahaa, muuta omai­suut­ta tai käyt­tö­oi­keus omai­suu­teen.

Koh­tuul­li­nen avus­tus on pe­rin­tö­kaa­ren mukaan mah­dol­li­nen sil­loin, kun eloon­jää­neen puo­li­son toi­meen­tu­lo pe­rit­tä­vän kuo­le­man vuoksi on hei­ken­ty­nyt ja avus­tus on tar­peen hänen toi­meen­tu­lon­sa tur­vaa­mi­sek­si.

Avo- ja avio­puo­li­son asema erossa

Avo- ja avio­puo­li­soi­den asema myös erossa on hyvin eri­lai­nen.

Avio­lii­tos­sa avio­puo­li­soil­la on läh­tö­koh­tai­ses­ti avio-oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen. Tämä tar­koit­taa, että avio­eros­sa tai liiton päät­tyes­sä toisen puo­li­son kuo­le­maan, puo­li­soi­den va­ral­li­suus ta­sa­taan osi­tuk­ses­sa siten, että kum­mal­le­kin puo­li­sol­le jää lo­pul­ta yhtä paljon.

Avio-oi­keu­den laa­juut­ta voi­daan mo­lem­pien puo­li­soi­den niin tah­toes­sa muut­taa avio­eh­dol­la.

Avo­liit­to taas ei muuta puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suh­tei­ta mi­ten­kään. Eron tul­les­sa kum­pi­kin avo­puo­li­sois­ta säi­lyt­tää oman omai­suu­ten­sa, eikä va­ral­li­suut­ta jaeta puo­li­soi­den kesken.

La­ki­sää­tei­seen avo­lii­ton päät­tyes­sä voi­daan sen sijaan jomman kumman puo­li­son niin vaa­ties­sa suo­rit­taa omai­suu­den erot­te­lu. Läh­tö­koh­ta­na täs­sä­kin on se, että mo­lem­mat avo­puo­li­sot pi­tä­vät oman omai­suu­ten­sa, eikä sitä avio­eron tavoin jaeta tasan.

Etuna omai­suu­den erot­te­lus­sa kui­ten­kin on, että siihen voi­daan hakea pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mis­tä, mikäli siihen liit­tyy eri­mie­li­syyk­siä.

Li­säk­si la­ki­sää­tei­sen avo­lii­ton päät­tyes­sä avo­puo­li­sol­la on oikeus vaatia hy­vi­tys­tä yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si an­ta­mas­taan pa­nok­ses­ta. Täl­lai­nen panos voi olla esi­mer­kik­si työ- tai ra­hal­li­nen panos toisen avo­puo­li­son omis­ta­maan, pa­ris­kun­nan kotina ol­lee­seen asun­toon.

Muita eroja avo­lii­ton ja avio­lii­ton vä­lil­lä

Muita sel­kei­tä eroja avo­lii­ton ja avio­lii­ton vä­lil­lä ovat esi­mer­kik­si isyy­den­tun­nus­ta­mi­nen ja yh­tei­nen su­ku­ni­mi.

Avio­lii­tos­sa puo­li­sot voivat ha­lu­tes­saan ottaa yh­tei­sen su­ku­ni­men, mutta avo­lii­ton koh­dal­la tämä on mah­dol­lis­ta läh­tö­koh­tai­ses­ti vain la­ki­sää­tei­ses­sä avo­lii­tos­sa eril­li­sel­lä ha­ke­muk­sel­la.

Kun avio­lii­tos­sa avio­mies­tä pi­de­tään ole­tuk­se­na syn­ty­neen lapsen isänä, avo­lii­tos­sa isyys pitää erik­seen tun­nus­taa, jotta avo­mies kat­so­taan ju­ri­di­ses­ti lapsen isäksi.

Sen sijaan esi­mer­kik­si ta­pauk­sis­sa, joissa puo­li­so joutuu sai­raa­laan, avio­puo­li­sol­la ja avo­puo­li­sol­la voi olla yh­tä­läi­set lä­hio­mai­sen oi­keu­det saada esi­mer­kik­si tietoa po­ti­laan hoi­dos­ta. Lä­hio­mai­sel­la tar­koi­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti lä­hin­nä avio­puo­li­soa, lapsia, van­hem­pia ja si­sa­ruk­sia, mutta myös avo­puo­li­so tai muu po­ti­laan kanssa py­sy­väs­ti asuva hen­ki­lö voi­daan katsoa tämän lä­hio­mai­sek­si.

Avo­lii­ton ja avio­lii­ton suu­rim­mat erot

Tau­lu­kos­ta näet, mitkä ovat suu­rim­mat ju­ri­di­set erot avo­lii­ton ja avio­lii­ton vä­lil­lä.

 Avo­liit­toAvio­liit­to
Ela­tus­vel­vol­li­suus❌, mutta puo­li­soi­den tulot vai­kut­ta­vat so­si­aa­li­tur­vaan
Pe­rin­tö­oi­keus puo­li­son omai­suu­teen
Les­kel­lä oikeus jäädä asu­maan yh­tei­seen kotiin
Avio­eron jäl­keen omai­suut­ta ta­sa­taan osi­tuk­sel­la✅, mikäli puo­li­soil­la ei ole avio­eh­toa
Puo­li­son oi­keut­ta omaan omai­suu­teen (esim. pe­rin­tö tai si­joi­tuk­set) on mah­dol­lis­ta ra­joit­taakaikki omai­suus läh­tö­koh­tai­ses­ti eril­lis­tä✅ avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la
Pe­rin­tö­ve­ro­tus, jos puo­li­so saa pe­rin­töä (esim. tes­ta­ment­ti)An­ka­ram­pi ve­ro­tus (luokka 2)ke­vyem­pi ve­ro­tus (luokka 1)
Mah­dol­li­suus ottaa yh­tei­nen su­ku­ni­mivain la­ki­sää­tei­ses­sä avo­lii­tos­sa eril­li­sel­lä ha­ke­muk­sel­la
Vaa­ti­mus isyy­den­tun­nus­ta­mi­seen
Oikeus saada tieto puo­li­son hoi­dos­ta, jos tämä joutuu sai­raa­laan

Tes­ta­ment­ti ja avio­eh­to ovat pa­ris­kun­nan kaksi tär­kein­tä asia­kir­jaa

Jos olet pa­ri­suh­tees­sa ja haluat, että puo­li­so­si perii omai­suut­ta­si kuo­le­ma­si jäl­keen, on­nis­tuu se vain tes­ta­men­tin avulla. Avio­lii­tos­ta huo­li­mat­ta puo­li­so ei peri mitään, vaan vain­ajan kuol­tua teh­dään ai­noas­taan avio-oi­keu­del­li­sen omai­suu­den ositus eli ta­saa­mi­nen.

Avio­eh­to auttaa myös suo­jaa­maan ta­lout­ta­si, mikäli avio­liit­to päät­tyy eroon. Avio­eh­to on mah­dol­lis­ta tehdä ro­mant­ti­se­na ver­sio­na, jol­loin lesken asema tur­va­taan en­tis­tä pa­rem­min. 

Täl­löin les­kel­lä on avio-oikeus en­sik­si kuol­leen omai­suu­teen. Leski saa puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paa­na ta­sin­ko­na, vaikka leski olisi va­rak­kaam­pi.

Avio­eh­don hyöty on siis suu­rem­pi kuin tes­ta­men­tin, sillä leski saa suu­rem­man osan vain­ajan omai­suu­des­ta ja hyötyy ve­ro­va­pau­des­ta. Avio­eh­to tulee myös kuo­le­mas­sa ensin voi­maan: osi­tuk­sen pe­rus­teel­la mää­räy­tyy, kuinka paljon pe­rin­töä tulee yli­pää­tään jaet­ta­vak­si. Näin avio­eh­dol­la on mah­dol­li­suus myös pie­nen­tää rin­ta­pe­ril­li­sil­le kuu­lu­vaa la­kio­saa.

Laadi la­ki­asiat hel­pos­ti ja no­peas­ti ne­tis­sä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Laadit kaikki elä­mä­si tär­keim­mät la­kia­sia­kir­jat hel­pos­ti Aa­tok­ses­sa. Aa­tok­ses­sa voit laatia mm. tes­ta­men­tin, avio­eh­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Verk­ko­pal­ve­lum­me on help­po­käyt­töi­nen, ja asia­kir­jan laa­ti­mi­seen menee vain 15 mi­nuut­tia. Kar­toit­ta­vien ky­sy­mys­ten avulla pal­ve­lu laatii si­nul­le asia­kir­ja­poh­jan, johon voit lisätä si­nul­le tär­kei­tä omai­suus­la­je­ja, pe­ril­li­siä tai valita tar­jol­la olevia ehtoja.

Et tar­vit­se käyn­tiä la­ki­toi­mis­tos­sa, vaan voit laatia asia­kir­jat hel­pos­ti vaikka mö­kil­tä. Saat te­ke­mä­si la­kia­sia­kir­jan la­dat­tua heti omalle lait­teel­le­si hin­taan 89 euroa.

Hoida elä­mä­si la­kia­sia­kir­jat ker­ral­la kun­toon Aa­tok­ses­sa