Avo­liitto vai avio­liitto – onko sillä mer­ki­tystä?

Avio­liit­to­jen määrä on vä­hen­ty­nyt ta­sai­sesti vuo­desta 2008 ja vuonna 2021 se oli pienin yli 100 vuo­teen. Ti­las­to­kes­kuk­sen mukaan avo­pa­rien määrä on sen sijaan kas­va­nut.

Syitä avo­lii­ton va­lit­se­mi­selle avio­lii­ton sijaan on monia. Pa­ri­suh­teet ovat yhä mo­ni­nai­sem­pia, eikä avio­liitto ole enää it­ses­tään selvä jat­kumo seu­rus­te­lulle.

Yh­deksi syyksi avio­liit­to­jen vä­he­ne­mi­selle on ar­vioitu olevan myös se, ettei avio­liitto ole enää edel­ly­tys per­heen pe­rus­ta­mi­selle. Avo­lii­tossa syn­ty­neen lapsen asema ei juu­ri­kaan poik­kea avio­lii­tossa syn­ty­neen lapsen ase­masta.

Ko­ko­simme ar­tik­ke­liin tär­keim­piä avio­lii­ton ja avo­lii­ton eroja. Näet myös alta kootun tau­lu­kon kes­kei­sim­mistä eroista.

Avio­liitto on so­pi­mus puo­li­soi­den vä­lillä

Avio­liitto tuo mu­ka­naan oi­keuk­sia sekä vel­vol­li­suuk­sia puo­li­soi­den vä­lille. Ju­ri­dii­kan nä­kö­kul­masta avio­liitto onkin ennen kaik­kea so­pi­mus. Avio­lii­ton voi solmia seu­ra­kun­nassa tai toi­mit­taa si­vii­li­vih­ki­mi­sen Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa (en­ti­nen mai­straatti).

Avio­liitto vai­kut­taa esi­mer­kiksi:

• ela­tus­vel­vol­li­suu­teen puo­li­soi­den vä­lillä
• lesken oi­keus­a­se­maan puo­li­son kuol­lessa
• va­ral­li­suu­den­ja­koon avio­erossa

Vas­ta­ra­kas­tu­nut pa­ris­kunta tuskin en­sim­mäi­senä haluaa pun­nita avio­lii­ton ja avo­lii­ton hyö­tyjä ja hait­toja.

Pa­ri­suh­de­muo­don va­lin­nalla voi kui­ten­kin olla mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia tu­le­vai­suu­teen, minkä takia on hyvä pitää mie­lessä ai­na­kin tässä ar­tik­ke­lissa esi­tet­tä­vät nä­kö­koh­dat.

Lue lisää: mitä tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki käy­tän­nössä tar­koit­taa?

Avo­liitto lain­sää­dän­nössä

En­siksi on hyvä erot­taa toi­sis­taan eri­tyis­lailla sään­te­le­mä­tön avo­liitto ja la­ki­sää­tei­nen avo­liitto.

Pu­he­kie­lessä avo­lii­tolla vii­ta­taan usein siihen, että pa­ri­suh­teessa olevat hen­ki­löt asuvat yh­tei­sessä ta­lou­dessa, mutta eivät ole nai­mi­sissa. Lain­sää­dän­nön nä­kö­kul­masta mer­ki­tystä on kui­ten­kin sillä, kuinka pit­kään pa­ris­kunta on asunut yh­dessä ja onko heillä yh­tei­siä lapsia.

La­ki­sää­tei­sestä avo­lii­tosta pu­hu­taan sil­loin, kun nai­ma­ton pa­ris­kunta on asunut yh­tei­sessä ta­lou­dessa vä­hin­tään viisi vuotta tai jos heillä on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­sessä huol­lossa oleva lapsi. Täl­löin avo­lii­ton pur­kau­tu­mi­seen so­vel­le­taan avo­liit­to­la­kia eli lakia avo­puo­li­soi­den yh­tei­se­lä­män lo­pet­ta­mi­sesta, el­lei­vät avo­puo­li­sot muuta sovi.

Eri­tyis­lailla sään­te­le­mät­tö­miksi avo­lii­toiksi kat­so­taan kaikki muut kuin la­ki­sää­tei­set avo­lii­tot, eikä niitä ole juu­ri­kaan sään­nelty lailla. Jat­kossa täl­lai­sista avo­lii­toista käy­te­tään ni­mi­tystä avo­liitto, ja la­ki­sää­tei­sistä avo­lii­toista la­ki­sää­tei­nen avo­liitto.

Esi­mer­kiksi useissa so­si­aa­li­tur­vaan ja eläk­kei­siin liit­ty­vissä la­eissa avo­lii­tossa asu­mi­sella on vai­ku­tusta myön­net­tä­vien tukien mää­rään.

Avio­liit­toon liit­ty­vistä oi­keuk­sista ja vel­vol­li­suuk­sista sen sijaan sää­de­tään avio­liit­to­laissa.

Mikä ei ole avo­liitto?

Avo­lii­ton tun­nis­ta­mi­nen ei vält­tä­mättä ole aina yk­sin­ker­taista. Avo­lii­ton tun­nus­merk­kejä ovat yh­tei­sen ta­lou­den pyö­rit­tä­mi­nen, kuten esi­mer­kiksi asu­mis­kus­tan­nus­ten ja ruo­ka­ku­lu­jen ja­ka­mi­nen.

Avo­lii­tossa asu­mi­nen rin­nas­te­taan kui­ten­kin kahden ih­mi­sen va­kiin­tu­nee­seen pa­ri­suh­tee­seen.

Avo­liitto ei ole esi­mer­kiksi:

1. Ali­vuo­kra­lai­sen ja vuo­kra­lai­sen vä­lillä
2. Yh­dessä asuvat si­sa­ruk­set tai muut hen­ki­löt, jotka eivät voisi mennä nai­mi­siin kes­ke­nään

Kaksi eri­laista avo­liit­toa

Avo­liit­toja on ole­massa läh­tö­koh­tai­sesti kahta eri­laista.

1. avo­puo­li­sot ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­dessa vä­hin­tään viisi vuotta
2. puo­li­sot, joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­sessä huol­lossa ollut lapsi

Avo­liit­toja, joissa yh­dessä on asuttu yli 5 vuotta tai avo­puo­li­soilla on ollut lapsi, koskee laki avo­puo­li­soi­den yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­sesta (26/2011).

Puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus

Avio­lii­tossa puo­li­soilla on toi­si­aan koh­taan ela­tus­vel­vol­li­suus, jonka tar­koi­tuk­sena on tur­vata mo­lem­mille puo­li­soille yh­tä­läi­nen elin­taso. Kum­man­kin puo­li­son tulee ky­kynsä mukaan ottaa osaa per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen.

Puo­li­soi­den elatus kä­sit­tää puo­li­soi­den yh­teis­ten sekä kum­man­kin hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen. Elatus voi ta­pah­tua yh­tä­lailla hank­ki­malla tuloja per­heelle an­sio­työllä kuin esi­mer­kiksi työs­ken­te­le­mällä kotona per­heen hy­väksi.

Mikäli puo­liso lai­min­lyö ela­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­sen tai jos puo­li­sot asuvat eril­lään, voi tuo­miois­tuin viime kä­dessä vel­voit­taa puo­li­son mak­sa­maan ela­tus­a­pua toi­selle puo­li­solle.

Täl­laista ela­tus­vel­vol­li­suutta ei sen sijaan ole avo­lii­tossa. To­del­li­suu­dessa avo­puo­li­sot kui­ten­kin usein osal­lis­tu­vat tois­tensa ela­tuk­seen. Tämä oletus on si­sään­ra­ken­net­tuna myös so­si­aa­li­tur­vaan liit­ty­vään lain­sää­dän­töön. Avo­puo­li­son tulot vai­kut­ta­vat esi­mer­kiksi asu­mis­tuen ja kan­sa­ne­läk­keen mää­rään.

💡 Ve­ro­tuk­sen nä­kö­kul­masta ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa sitä, että avio­puo­li­soi­den ela­tuk­seksi an­ne­tut lahjat ovat ve­ro­va­paita. Muu­toin lah­ja­vero koskee myös avio­puo­li­soita.

Avio­liitto turvaa lesken asemaa puo­li­son kuol­lessa

Avio­lii­ton suu­rim­pana etuna avo­liit­toon ver­rat­tuna lienee lesken suo­ja­tumpi asema puo­li­son kuol­lessa.

Avo­puo­li­solla ei läh­tö­koh­tai­sesti ole pe­rin­tö­oi­keutta puo­li­sonsa jäl­keen. Avio­puo­liso sen sijaan on pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä toi­sena heti rin­ta­pe­ril­lis­ten eli vai­na­jan lasten jäl­keen.

Li­säksi les­keksi jää­neellä avio­puo­li­solla on oikeus oikeus pitää hal­lin­nas­saan vä­hin­tään puo­li­soi­den yh­tei­senä kotina ol­lutta asun­toa sekä siellä olevaa ta­van­omaista asun­toir­tai­mis­toa. Mikäli pe­ril­li­set eivät vaadi pe­rin­nön­ja­koa, on les­kellä oikeus pitää hal­lin­nas­saan koko jää­mis­töä. Avo­puo­li­solla täl­laista oi­keutta ei ole.

Avo­puo­liso voi periä vain, mikäli tes­ta­men­tilla niin mää­rä­tään. Li­säksi avo­puo­li­soa ve­ro­te­taan avio­puo­li­soa an­ka­ram­min pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa: avio­puo­liso kuuluu ve­ro­luok­kaan I ja avo­puo­liso ve­ro­luok­kaan II.

La­ki­sää­tei­sessä avo­lii­tossa elä­neelle jon­ki­nas­teista turvaa tuo kui­ten­kin mah­dol­li­suus avus­tuk­seen edes­men­neen avo­puo­li­sonsa jää­mis­töstä. Pe­rit­tä­vän avo­puo­li­solle voi­daan antaa jää­mis­töstä avus­tuk­sena rahaa, muuta omai­suutta tai käyt­tö­oi­keus omai­suu­teen.

Koh­tuul­li­nen avus­tus on pe­rin­tö­kaa­ren mukaan mah­dol­li­nen sil­loin, kun eloon­jää­neen puo­li­son toi­meen­tulo pe­rit­tä­vän kuo­le­man vuoksi on hei­ken­ty­nyt ja avus­tus on tar­peen hänen toi­meen­tu­lonsa tur­vaa­mi­seksi.

💡 Tie­sitkö, että on myös suo­ma­lais­pa­rin on mah­dol­lista mennä nai­mi­siin ul­ko­mailla?

Avo- ja avio­puo­li­son asema erossa

Avo- ja avio­puo­li­soi­den asema myös erossa on hyvin eri­lai­nen.

Avio­lii­tossa avio­puo­li­soilla on läh­tö­koh­tai­sesti avio-oikeus tois­tensa omai­suu­teen. Tämä tar­koit­taa, että avio­erossa tai liiton päät­tyessä toisen puo­li­son kuo­le­maan, puo­li­soi­den va­ral­li­suus ta­sa­taan osi­tuk­sessa siten, että kum­mal­le­kin puo­li­solle jää lo­pulta yhtä paljon.

Avio-oi­keu­den laa­juutta voi­daan mo­lem­pien puo­li­soi­den niin tah­toessa muut­taa avio­eh­dolla.

Avo­liitto taas ei muuta puo­li­soi­den va­ral­li­suus­suh­teita mi­ten­kään. Eron tul­lessa kum­pi­kin avo­puo­li­soista säi­lyt­tää oman omai­suu­tensa, eikä va­ral­li­suutta jaeta puo­li­soi­den kesken.

La­ki­sää­tei­seen avo­lii­ton päät­tyessä voi­daan sen sijaan jomman kumman puo­li­son niin vaa­tiessa suo­rit­taa omai­suu­den erot­telu. Läh­tö­koh­tana täs­sä­kin on se, että mo­lem­mat avo­puo­li­sot pi­tä­vät oman omai­suu­tensa, eikä sitä avio­eron tavoin jaeta tasan.

Etuna omai­suu­den erot­te­lussa kui­ten­kin on, että siihen voi­daan hakea pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä, mikäli siihen liit­tyy eri­mie­li­syyk­siä.

Li­säksi la­ki­sää­tei­sen avo­lii­ton päät­tyessä avo­puo­li­solla on oikeus vaatia hy­vi­tystä yh­tei­sen ta­lou­den hy­väksi an­ta­mas­taan pa­nok­sesta. Täl­lai­nen panos voi olla esi­mer­kiksi työ- tai ra­hal­li­nen panos toisen avo­puo­li­son omis­ta­maan, pa­ris­kun­nan kotina ol­lee­seen asun­toon.

Lue lisää: Puo­li­soi­den oi­keu­det avoe­rossa

Avoe­ron yh­tey­dessä mak­set­tava hy­vi­tys

Pit­kään kes­tä­neen avo­lii­ton päät­tyessä on mah­dol­lista saada hy­vi­tystä, kun yh­teis­ta­lous pu­re­taan eron sat­tuessa.

Hy­vi­tystä voi saada sil­loin, jos yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­nen joh­taisi täysin pe­rus­teet­to­maan edun saa­mi­seen toisen hen­ki­lön kus­tan­nuk­sella.

On kui­ten­kin hyvä huo­mata, että hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­seen ja saa­mi­seen liit­tyy ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Avo­liitto EU:ssa

Eu­roo­pan Unio­nin alu­eella pa­ri­suh­teessa olevat hen­ki­löt, jotka ovat asuvat yh­dessä va­ki­tui­sesti ja jat­ku­vasti, mutta eivät ole avioi­tu­neet, tai jotka eivät muuten ole re­kis­te­röi­neet pa­ri­suh­teet­taan, on tiet­tyjä oi­keuk­sia.

Muu­tet­taessa toi­seen EU-maahan koh­de­maan täytyy sallia avo­puo­li­son maa­han­tulo ja koh­de­maassa asu­mi­nen. Avo­puo­li­solla on tämä oikeus, vaikka hän ei olisi EU-kan­sa­lai­nen.

Avo­lii­ton ole­mas­saolo täytyy to­dis­taa. Useim­missa EU-maissa ei ole tar­kasti mää­ri­telty, miten avo­lii­ton ole­mas­saolo voi­daan osoit­taa.

Jois­sain EU-maissa avo­puo­li­soilla on eri­lai­sia pe­rin­töön, omai­suu­teen ja ela­tuk­seen liit­ty­viä oi­keuk­sia avoe­ron jäl­keen. Oi­keu­det kos­ke­vat myös samaa su­ku­puolta olevia hen­ki­löitä.

Te­ke­mällä avo­liit­to­so­pi­muk­sen voi­daan sopia avo­liit­toon kuu­lu­vista oi­keu­del­li­sista asioista ja muista asioista. So­pi­muk­sen osalta täytyy var­mis­taa, että se vastaa kunkin asuin­maan lain­sää­dän­töä.

Muita eroja avo­lii­ton ja avio­lii­ton vä­lillä

Muita sel­keitä eroja avo­lii­ton ja avio­lii­ton vä­lillä ovat esi­mer­kiksi isyy­den­tun­nus­ta­mi­nen ja yh­tei­nen su­ku­nimi.

Avio­lii­tossa puo­li­sot voivat ha­lu­tes­saan ottaa yh­tei­sen su­ku­ni­men, mutta avo­lii­ton koh­dalla tämä on mah­dol­lista läh­tö­koh­tai­sesti vain la­ki­sää­tei­sessä avo­lii­tossa eril­li­sellä ha­ke­muk­sella.

Kun avio­lii­tossa avio­miestä pi­de­tään ole­tuk­sena syn­ty­neen lapsen isänä, avo­lii­tossa isyys pitää erik­seen tun­nus­taa, jotta avo­mies kat­so­taan ju­ri­di­sesti lapsen isäksi.

Sen sijaan esi­mer­kiksi ta­pauk­sissa, joissa puo­liso joutuu sai­raa­laan, avio­puo­li­solla ja avo­puo­li­solla voi olla yh­tä­läi­set lä­hio­mai­sen oi­keu­det saada esi­mer­kiksi tietoa po­ti­laan hoi­dosta. Lä­hio­mai­sella tar­koi­te­taan läh­tö­koh­tai­sesti lä­hinnä avio­puo­li­soa, lapsia, van­hem­pia ja si­sa­ruk­sia, mutta myös avo­puo­liso tai muu po­ti­laan kanssa py­sy­västi asuva hen­kilö voi­daan katsoa tämän lä­hio­mai­seksi.

Avo­lii­ton ja avio­lii­ton suu­rim­mat erot

Tau­lu­kosta näet, mitkä ovat suu­rim­mat ju­ri­di­set erot avo­lii­ton ja avio­lii­ton vä­lillä.

💡 Mie­titkö nai­mi­siin menoa? Lue hu­mo­ris­ti­sia neu­voja avio­liit­toon.

Tes­ta­mentti ja avio­ehto ovat pa­ris­kun­nan kaksi tär­keintä asia­kir­jaa

Jos olet pa­ri­suh­teessa ja haluat, että puo­li­sosi perii omai­suut­tasi kuo­le­masi jäl­keen, on­nis­tuu se vain tes­ta­men­tin avulla. Avio­lii­tosta huo­li­matta puo­liso ei peri mitään, vaan vai­na­jan kuol­tua teh­dään ai­noas­taan avio-oi­keu­del­li­sen omai­suu­den ositus eli ta­saa­mi­nen.

Avio­ehto auttaa myös suo­jaa­maan ta­lout­tasi, mikäli avio­liitto päät­tyy eroon. Avio­ehto on mah­dol­lista tehdä ro­mant­ti­sena ver­siona, jol­loin lesken asema tur­va­taan en­tistä pa­rem­min.

Täl­löin les­kel­lä on avio-oikeus en­sik­si kuol­leen omai­suu­teen. Leski saa puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paa­na ta­sin­ko­na, vaikka leski olisi va­rak­kaam­pi.

Avio­eh­don hyöty on siis suu­rem­pi kuin tes­ta­men­tin, sillä leski saa suu­rem­man osan vain­ajan omai­suu­des­ta ja hyötyy ve­ro­va­pau­des­ta. Avio­eh­to tulee myös kuo­le­mas­sa ensin voi­maan: osi­tuk­sen pe­rus­teel­la mää­räy­tyy, kuinka paljon pe­rin­töä tulee yli­pää­tään jaet­ta­vak­si. Näin avio­eh­dol­la on mah­dol­li­suus myös pie­nen­tää rin­ta­pe­ril­li­sil­le kuu­lu­vaa la­kio­saa.

Laadi la­kia­siat hel­posti ja no­peasti ne­tissä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Laadit kaikki elä­mäsi tär­keim­mät la­kia­sia­kir­jat hel­posti Aa­tok­sessa. Aa­tok­sessa voit laatia mm. tes­ta­men­tin, avio­eh­don ja edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Verk­ko­pal­ve­lumme on help­po­käyt­töi­nen, ja asia­kir­jan laa­ti­mi­seen menee vain 15 mi­nuut­tia. Kar­toit­ta­vien ky­sy­mys­ten avulla pal­velu laatii si­nulle asia­kir­ja­poh­jan, johon voit lisätä si­nulle tär­keitä omai­suus­la­jeja, pe­ril­li­siä tai valita tar­jolla olevia ehtoja.

Avio­ehto kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, jonka hinta on 69 euroa/vuosi. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti il­maista la­kia­pua aina sil­loin, kun sitä tar­vit­set.

Hoida elä­mäsi la­kia­sia­kir­jat ker­ralla kun­toon Aa­tok­sessa