Mikä on avoeh­to?

Avoeh­to on avio­eh­don kal­tai­nen so­pi­mus, joka auttaa puo­li­soi­ta va­rau­tu­maan avio­lii­ton päät­ty­mi­seen ju­ri­di­ses­ti.

Suomen lain­sää­dän­nös­sä myös avo­liit­to­ja on sään­nel­ty ju­ri­di­ses­ti ja siksi avo­lii­ton eri­tyis­piir­tei­den sekä avoeh­don tun­te­mi­nen onkin eri­tyi­sen tär­ke­ää oman aseman var­mis­ta­mi­sek­si pa­ri­suh­tees­sa.

Ar­tik­ke­lim­me pu­reu­tuu­kin avoeh­don ju­ri­diik­kaan ja kuinka asia­kir­ja on mah­dol­lis­ta laatia.

Avo­liit­to päh­ki­nän­kuo­res­sa

Avo­lii­tol­la tar­koi­te­taan avio­liit­toa va­paam­paa pa­ri­suh­teen muotoa, joka ei vaadi eril­lis­tä si­tou­tu­mis­ta. Avo­lii­ton ainoa vaa­ti­mus on se, että pa­ris­kun­ta asuu yh­des­sä.

Avo­liit­toon so­vel­tuu Suo­mes­sa ju­ri­di­ses­ti avo­liit­to­la­ki, jota so­vel­le­taan sel­lai­siin avo­puo­li­soi­hin, jotka ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­des­sa vä­hin­tään viisi vuotta tai sel­lai­siin avo­puo­li­soi­hin, joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­ses­sä huol­los­sa oleva lapsi.

Avoeh­to on ju­ri­di­nen so­pi­mus

Avoeh­to on so­pi­mus, joka vastaa joil­ta­kin osin avio­lii­tos­sa elä­vien sol­mi­maa avio­eh­toa. Avoeh­dol­la tar­koi­te­taan so­pi­mus­ta avo­lii­ton päät­ty­mi­sen va­ral­ta ja se on tärkeä osa eten­kin pe­rin­tö­suun­nit­te­lua.

Avoeh­dol­la voi sopia:

• mil­loin avo­liit­to päät­tyy
• ta­lou­del­li­set suh­teet erossa
• omai­suu­den jako erossa
• hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­nen erossa
• lasten elatus ja huolto

Avo­lii­ton päät­ty­mi­nen ei ole aina yhtä yk­si­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä, kuten avio­lii­ton päät­ty­mi­nen on. Tämä syn­nyt­tää myös avoeh­don ja avio­eh­don vä­lil­le kes­kei­siä eroja. Tästä joh­tuen avoeh­dol­la voi­daan­kin sopia muun muassa siitä, mil­loin avo­liit­to tulee katsoa päät­ty­neek­si.

Avoeh­dol­la so­vi­taan avo­puo­li­soi­den ta­lou­del­li­sis­ta suh­teis­ta. Avoeh­toon mer­ki­tään siten, kuinka ta­lou­del­li­set suh­teet jär­jes­te­tään eron ta­pah­tues­sa ja mitä asioi­ta täl­löin tulee ottaa huo­mioon.

Avoeh­dol­la puo­li­sot voivat sopia siitä, kuinka heidän omai­suu­ten­sa jae­taan. Li­säk­si so­pi­muk­ses­sa on mah­dol­lis­ta sopia myös avo­liit­to­lain mu­kai­sen hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­ses­ta.

Ennen kaik­kea raha-asiat, lasten asema sekä mah­dol­li­set edun­val­von­ta­ti­lan­teet ovat seik­ko­ja, jotka voivat vai­kut­taa puo­li­soi­den elä­mään mer­kit­tä­väs­ti ja siksi niistä onkin tär­ke­ää ottaa mai­nin­ta myös avoeh­toon.

Avoeh­dol­la voi­daan siten sopia esi­mer­kik­si yh­tei­sen omai­suu­den ja­ka­mi­ses­ta sekä lasten ela­tuk­ses­ta ja huol­los­ta.

Avoeh­to­so­pi­mus laa­di­taan avo­lii­ton aikana ja se on mo­lem­pia avo­puo­li­soi­ta sitova. Si­to­vuus il­me­nee mo­lem­min­puo­li­se­na sil­loin, kun toinen os­a­puo­lis­ta vaatii so­pi­mus­ta nou­da­tet­ta­vak­si joko avoe­ron tai so­vel­tu­vil­ta osil­taan myös kuo­le­man jäl­keen.

Laadi avoeh­to aina kir­jal­li­ses­ti

Avoeh­don laa­ti­mi­nen on avio­eh­don tavoin kan­nat­ta­vaa. Se on ennen kaik­kea suo­si­tel­ta­vaa laatia kir­jal­li­ses­ti. Siinä on li­säk­si tär­ke­ää ottaa huo­mioon suuret elä­män­muu­tok­set sekä tär­keät ta­lou­del­li­set seikat.

Tarve avoeh­dol­le ei vält­tä­mät­tä aina tule mie­leen. Tästä huo­li­mat­ta sen te­ke­mi­nen voi olla tärkeä toi­men­pi­de eron va­ral­ta var­sin­kin niille pa­reil­le, jotka tie­tä­vät, et­tei­vät halua mennä nai­mi­siin.

Pe­li­sään­nöis­tä on täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa kui­ten­kin hyvä sopia kir­jal­li­ses­sa muo­dos­sa. Avoeh­to onkin kes­kei­nen tapa vält­tää mah­dol­lis­ten rii­to­jen riski ero­ti­lan­tees­sa so­pi­mal­la pe­li­sään­nöt jo etu­kä­teen.

Hy­vi­tys yh­tei­seen ta­lou­teen an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta

Yh­teis­ta­lou­den päät­tyes­sä ta­lou­del­li­set suh­teet eivät ole vält­tä­mät­tä ta­sa­ver­tai­set. Toinen puo­li­sois­ta on voinut hoitaa kotona lapsia ja siksi tämän ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on toista puo­li­soa hei­kom­pi.

Yh­tei­set varat ovat li­säk­si muo­dos­ta­neet yh­teis­ta­lou­den, jonka sel­vit­tä­mi­ses­tä on tär­ke­ää sopia etu­kä­teen, jotta mah­dol­li­sil­ta rii­doil­ta väl­tyt­täi­siin. Var­sin­kin pitkän avo­lii­ton kes­täes­sä avoeh­don laa­ti­mi­sen mer­ki­tys ko­ros­tuu.

Avo­liit­to­lais­sa tar­koi­te­tun avo­lii­ton päät­tyes­sä puo­li­sot voivat olla avo­liit­to­lain mukaan oi­keu­tet­tu­ja hy­vi­tyk­seen yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta. Täl­lai­sel­la pa­nok­sel­la tar­koi­te­taan muun muassa ko­ti­ta­lou­den hy­väk­si tehtyä työtä sekä esi­mer­kik­si lasten hoitoa kotona sil­loin, kun puo­li­so on käynyt töissä.

Täl­lai­ses­ta hy­vi­tyk­ses­tä voi­daan myös sopia avoeh­dol­la. Avoeh­dol­la on mah­dol­lis­ta sopia myös siitä, ettei hy­vi­tys­tä mak­se­ta ol­len­kaan.

Avoeh­dol­la va­rau­du­taan eroon

Avoeh­dol­la on siten tar­koi­tus va­rau­tua eroon. Avo­liit­to­lain läh­tö­koh­ta on, että puo­li­sot hoi­ta­vat yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­sen va­paa­muo­toi­ses­ti par­haak­si kat­so­mal­laan ta­val­la. Aina tämä ei kui­ten­kaan on­nis­tu. Tästä joh­tuen avoeh­to on hyvä laatia kaiken va­ral­ta.

Puo­li­soi­den omai­suus voi­daan en­sin­nä­kin ero­tel­la so­pi­muse­rot­te­lu­na avoe­ro­ti­lan­tees­sa. Täl­löin omai­suu­des­ta laa­di­taan omai­suu­den erot­te­lu­kir­ja, jonka avo­puo­li­sot sekä kaksi es­tee­tön­tä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­vat. Tämän te­ke­mi­nen vaatii kui­ten­kin yh­tei­sym­mär­rys­tä.

Jos so­pi­mi­nen ero­ti­lan­tees­sa ei on­nis­tu eikä avoeh­toa ole tehty, on ti­lan­ne mut­kik­kaam­pi. Jos siis yh­tei­sym­mär­rys­tä ei löydy, voivat puo­li­sot hakea kä­rä­jä­oi­keu­del­ta pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­maan heidän omai­suu­ten­sa erot­te­lu.

Avoeh­don laa­ti­mi­nen voi siten hyö­dyt­tää huo­mat­ta­van paljon ja sääs­tää ikä­väl­tä odot­te­luil­ta sekä ras­kail­ta pro­ses­seil­ta.

Avo­liit­to poik­ke­aa mer­kit­tä­väs­ti avio­lii­tos­ta

Avo­liit­to on avio­liit­toa va­paam­pi jär­jes­te­ly ju­ri­di­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta, ei­vät­kä sitä sido yhtä tiukat vaa­ti­muk­set.

Avo­liit­toa ei esi­mer­kik­si avo­liit­to­lain ju­ri­di­sis­ta kä­sit­teis­tä huo­li­mat­ta koske sa­man­lai­nen avio-oikeus kuten avio­liit­to­lais­sa on. Avo­lii­ton pe­rus­a­ja­tuk­se­na onkin, että avo­lii­ton päät­tyes­sä kum­pi­kin puo­li­sois­ta saa pitää oman omai­suu­ten­sa.

Avo­liit­to ei myös­kään muutu ju­ri­di­ses­ti avio­liit­toa vas­taa­vak­si suh­teek­si mis­sään vai­hees­sa. Viiden vuoden määre koskee ni­me­no­maan hy­vi­tys­tä, jonka puo­li­sot voivat olla oi­keu­tet­tu­ja saa­maan. Se ei kui­ten­kaan muo­dos­ta avo­lii­tos­ta avio­lii­ton kal­tais­ta ins­ti­tuu­tio­ta. Avoeh­don voivat laatia kaikki avo­pa­rit huo­li­mat­ta suh­teen kes­tos­ta ja siitä, ettei avo­liit­to täytä vielä avo­liit­to­lain mu­kais­ta yh­teis­ta­lou­den mää­ri­tel­mää.

On myös huo­mioi­ta­va, että hy­vi­tyk­seen liit­tyy ve­ro­seu­raa­muk­sia, eikä se ole avio­lii­tos­sa mak­set­ta­van ta­sin­gon kal­tai­nen ve­ro­va­paa jär­jes­te­ly. Hy­vi­tys­tä tulee myös muis­taa aina vaatia erik­seen.

Sovi yh­tei­sen omai­suu­den omis­ta­mi­ses­ta

Voit tur­va­ta oman ase­ma­si avo­lii­tos­sa eron va­ral­ta usein eri kei­noin. Avoeh­dol­la on mah­dol­lis­ta sopia siitä, kuinka tietyn omai­suu­den yh­tei­so­mis­tus tulee purkaa ero­ti­lan­teen sat­tues­sa. Täl­lai­sel­la yh­tei­so­mai­suu­del­la voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kik­si yh­teis­tä asun­toa.

Samoin voi­daan sopia etu­kä­teen siitä, kuka jää esi­mer­kik­si yh­tei­seen asun­toon asu­maan eron jäl­keen ja miten mah­dol­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta vas­ta­taan. Avoeh­toon voikin liit­tää osaksi täl­lai­sen yh­tei­sen omis­ta­mi­sen so­pi­muk­sen, jossa näistä asiois­ta so­vi­taan. Näin on mah­dol­lis­ta var­mis­taa, että yh­tei­so­mis­ta­mi­nen päät­tyy kuten olette yh­des­sä tah­to­neet.

Tes­ta­men­tin laa­ti­mi­nen avo­les­ken tukena

Avo­les­ki ei saa ju­ri­di­ses­ti mitään tukea avo­puo­li­son­sa kuo­le­man jäl­keen.

Siksi onkin tär­ke­ää, että avo­puo­li­son hy­väk­si ote­taan tes­ta­ment­tiin kir­jauk­set siitä, mitä hä­nel­le tahtoo jäävän. Muu­toin avo­les­ki voisi jäädä puille pal­jail­le, eikä hä­nel­lä olisi mitään oi­keuk­sia suh­tees­sa la­ki­mää­räi­siin pe­ril­li­siin. Siksi tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on tässä ti­lan­tees­sa eh­dot­to­man tär­ke­ää. Tes­ta­men­til­la voi­daan mää­rä­tä myös siitä, kuka perii omai­suu­den avo­les­ken kuo­le­man jäl­keen.

Muut avo­puo­li­son ase­maan vai­kut­ta­vat seikat

Sil­loin kun avo­pa­ril­la on yh­tei­siä lapsia, saa avo­les­ki puo­li­son­sa kuo­le­man jäl­keen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa tes­ta­men­til­la saa­maan­sa omai­suu­teen koh­dis­tu­van puo­li­so­vä­hen­nyk­sen.

Avo­puo­li­son ase­maan voi vai­kut­taa myös esi­mer­kik­si hen­ki­va­kuu­tuk­sel­la. Näitä ja tes­ta­ment­ti­mää­räyk­siä voi kui­ten­kin olla tar­peen käydä läpi am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sel­la, jotta ne pal­ve­li­si­vat juuri sinun tar­koi­tus­ta­si.

Myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan voi antaa avo­puo­li­sol­le. Val­ta­kir­jan avulla puo­li­so­si saa luvan hoitaa ta­lou­del­li­sia asioi­ta­si sil­loin, kun oma toi­min­ta­ky­ky­si on pet­tä­nyt.

So­pi­vat ju­ri­di­set so­pi­muk­set kan­nat­taa siis aina laatia, jotta avo­lii­tos­sa­kin puo­li­son asema on taattu kai­kis­sa eri­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa.

Käänny avoeh­don laa­ti­mi­ses­sa roh­keas­ti am­mat­ti­lai­sen puo­leen, jos jokin ky­sy­mys as­kar­rut­taa ja pohdit ti­lan­tee­see­si par­hai­ten so­pi­vim­pien asia­kir­jo­jen laa­ti­mis­ta.