Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki ly­hyesti

Puolisot menossa naimisiin
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
13.12.2022 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki astui voi­maan vuonna 2017. Tie­dätkö, mihin kaik­keen la­ki­muu­tos vai­kutti?

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki takaa kai­kille yh­tä­läi­sen oi­keu­den solmia avio­liitto su­ku­puo­lesta riip­pu­matta. Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sen yh­tey­dessä myös muuta lain­sää­dän­töä muu­tet­tiin vas­taa­maan uutta su­ku­puo­li­neut­raa­lia avio­liit­to­kä­si­tystä.

Tässä ar­tik­ke­lissa ker­romme tär­keim­mistä tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain tuo­mista muu­tok­sista.

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki sai al­kunsa kan­sa­lais­aloit­teesta

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki astui voi­maan Suo­messa 1.3.2017 – Poh­jois­maista vii­mei­senä. Uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­sena oli lisätä yh­den­ver­tai­suutta yh­teis­kun­nassa aset­ta­malla samaa su­ku­puolta olevat parit sa­malle vii­valle vas­tak­kaista su­ku­puolta ole­vien parien kanssa.

La­ki­uu­dis­tuk­sen taus­talla oli _Tahdon2013_-ni­mi­nen kan­sa­lais­aloi­te­kam­panja, joka sai no­peasti kan­na­tusta. Edus­kun­ta­kä­sit­te­lyyn vaa­dit­ta­vat 50 000 al­le­kir­joi­tusta saa­tiin ke­rät­tyä jo en­sim­mäi­senä päi­vänä, ja kan­sa­lais­aloite sai lo­pulta myös edus­kun­nan siu­nauk­sen.

Kam­panja ja sitä seu­raava edus­kun­ta­kä­sit­tely he­rät­ti­vät laa­jasti huo­miota ja kan­nan­ot­toja sekä la­kia­loit­teen puo­lesta että vas­taan. Myös tasa-ar­voista avio­liit­to­la­kia vas­tus­tava Aito Avio­liitto -kan­sa­lais­aloite eteni edus­kun­taan, jossa se kui­ten­kin hy­lät­tiin.

Avio­liit­to­lain uu­dis­tus oli tärkeä askel kohti tasa-ar­voi­sem­paa yh­teis­kun­taa. Suomen pe­rus­tus­laki turvaa kai­kille yh­den­ver­tai­sen aseman lain edessä. Ketään ei saa aset­taa eri­lai­seen ase­maan esi­mer­kiksi su­ku­puo­leen liit­ty­vän syyn pe­rus­teella ilman hy­väk­syt­tä­vää pe­rus­tetta.

Lue lisää: Hu­mo­ris­ti­sia neu­voja avio­liit­toon – vinkit pu­hee­seen

Mikä muut­tui tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain tultua voi­maan?

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­laki muutti muun muassa ter­mejä su­ku­puo­li­neut­raa­leiksi, mah­dol­listi avio­lii­ton pa­ri­suh­teen re­kis­te­röi­ty­mi­sen sijaan sekä pa­ransi oi­keutta ylei­siin so­si­aa­li­siin etuuk­siin.

Su­ku­puo­li­neut­raa­lit il­mai­sut avio­liit­to­laissa

Ennen tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­loa avio­lii­ton sol­mi­mi­nen oli mah­dol­lista vain miehen ja naisen vä­lillä.

Uu­della lailla il­mai­sut "mies" ja "nainen" kor­vat­tiin su­ku­puo­li­neut­raa­leilla il­mai­suilla. Nyt avio­lii­ton saavat solmia kaksi täysi-ikäistä hen­ki­löä su­ku­puo­lesta riip­pu­matta. Sa­malla myös avo­lii­tosta tuli su­ku­puo­li­neut­raali ja useita muita lakeja muu­tet­tiin vas­taa­maan avio­liit­to­lain su­ku­puo­li­neut­raa­lia sään­te­lyä.

Pa­ri­suh­teen re­kis­te­röinti päät­tyi

Ai­em­min samaa su­ku­puolta ole­villa pa­reilla oli ollut ai­noas­taan mah­dol­li­suus re­kis­te­röidä pa­ri­suh­teensa. Re­kis­te­röity pa­ri­suhde vas­tasi suu­rim­milta osil­taan avio­lii­ton oi­keus­vai­ku­tuk­sia, mutta ei kui­ten­kaan an­ta­nut täysin yh­tä­läi­siä oi­keuk­sia avio­liit­toon ver­rat­tuna.

Vel­vol­li­suu­det avio­lii­tossa ja re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa olivat kui­ten­kin samat, mikä johti epä­tasa-ar­voi­seen ti­lan­tee­seen samaa su­ku­puolta ja eri­su­ku­puolta ole­vien parien vä­lillä.

Avio­liit­to­lain voi­maan­tul­lessa pa­ri­suh­tei­den re­kis­te­röinti lak­kasi ko­ko­naan ja re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa olevat ovat ha­lu­tes­saan voi­neet muut­taa re­kis­te­röi­dyn pa­ri­suh­teen avio­lii­toksi il­moit­ta­malla siitä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle. Lain voi­maan­tu­lolla ei kui­ten­kaan ole vai­ku­tusta jo ole­massa ole­viin re­kis­te­röi­tyi­hin pa­ri­suh­tei­siin.

Lue lisää: si­vii­li­vih­ki­mi­nen on yhä suo­si­tum­paa

Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sella kon­kreet­ti­sia vai­ku­tuk­sia

Tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain avulla samaa su­ku­puolta ole­viin pa­rei­hin so­vel­le­taan samoja sään­nök­siä kuin vas­tak­kaista su­ku­puolta ole­viin pa­rei­hin.

Uu­dis­tuk­sella on ollut kon­kreet­ti­sia vai­ku­tuk­sia esi­mer­kiksi so­si­aa­lie­tuuk­siin, adop­tio-oi­keu­teen sekä oi­keu­teen ottaa yh­tei­nen su­ku­nimi.

Samaa su­ku­puolta ole­ville pa­reille samat oi­keuk­set

Alla ker­romme tar­kem­min mihin muihin kes­kei­sim­piin asioi­hin ja oi­keuk­siin tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain voi­maan­tulo vai­kutti.

1. Muu­tok­sia so­si­aa­li­tur­vaan

Avio­liit­to­lain uu­dis­tus toi muu­tok­sia samaa su­ku­puolta ole­ville pa­ris­kun­nille mak­set­ta­vien so­si­aa­lie­tuuk­sien myön­tä­mis­pe­rus­tei­siin sekä mää­riin. Etuuk­sia mak­se­taan nyt samoin pe­rus­tein kuin samaa su­ku­puolta ole­ville pa­ris­kun­nille.

Re­kis­te­röi­dyssä pa­ri­suh­teessa olevat rin­nas­te­taan etuuk­sien mak­sa­mi­sessa avo- ja avio­puo­li­soi­hin.

Uu­dis­tus vai­kutti muun muassa:

  • las­ten­hoi­don tukiin
  • lap­si­li­sään             
  • asu­mis­tu­kiin
  • kan­sa­ne­läk­kee­seen
  • pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen
  • eläk­kei­den ja työt­tö­myys­tur­van lap­si­ko­ro­tuk­siin

Nyt esi­mer­kiksi kahden äidin per­heessä toi­sella äi­deistä on oikeus van­hem­pain- ja isyys­ra­haan samoin pe­rus­tein kuin sil­loin, jos äidin puo­liso olisi mies. Li­säksi samaa su­ku­puolta ole­valla pa­ris­kun­nalla on oikeus eläk­kei­den ja työt­tö­myys­tur­van lap­si­ko­ro­tuk­siin samoin kuin eri su­ku­puolta ole­villa avo­pa­reilla.

Useim­pien koh­dalla uu­dis­tus kui­ten­kin vai­kutti etuuk­sia pie­nen­tä­västi. Usei­den tukien – esi­mer­kiksi asu­mis­tuen – har­kin­nassa ote­taan huo­mioon myös samaa su­ku­puolta olevan avo­puo­li­son tulot, kun ai­em­min Kela katsoi sa­maksi ruo­ka­kun­naksi vain he­te­ro­suh­teessa elävän pa­ris­kun­nan.

Uu­dis­tuk­sen myötä myös kahden äidin per­heessä asuvan lapsen oikeus ela­tus­tu­keen lak­kasi. Ennen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­loa kahden äidin per­heessä asu­valle lap­selle, jolla ei ollut tun­nus­tet­tua isää, voi­tiin maksaa ela­tus­tu­kea, vaikka mo­lem­mat äi­deistä olivat ela­tus­vel­vol­li­sia. Nyt lap­selle ei voida maksaa ela­tus­tu­kea, mikäli tällä on kaksi ela­tus­vel­vol­lista van­hem­paa.

2. Yh­tei­nen su­ku­nimi il­moi­tuk­sella

Ennen tasa-ar­voista avio­liit­to­la­kia samaa su­ku­puolta olevat parit olivat voi­neet ottaa yh­tei­sen su­ku­ni­men vain eril­li­sen, mak­sul­li­sen ha­ke­mus­me­net­te­lyn kautta. Nyt heillä on sa­man­lai­nen oikeus ottaa yh­tei­nen su­ku­nimi avio­lii­ton sol­mit­tu­aan kuin he­te­ro­pa­ris­kun­nil­la­kin.

Avio­liit­toon ai­ko­villa on oikeus yh­dessä päät­tää, ot­ta­vatko he vi­hit­täessä yh­tei­sen su­ku­ni­men tai su­ku­ni­miyh­dis­tel­män. Su­ku­ni­men muut­ta­mi­seksi riit­tää il­moi­tus Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle sa­malla, kun pyy­de­tään avio­lii­ton es­tei­den tut­kin­taa. Il­moi­tuk­sen kä­sit­te­lystä ei peritä maksua.

3. Mah­dol­li­suus per­heen ul­ko­puo­li­seen adop­tioon

Avio­liit­to­lain muutos mah­dol­listi adop­tion myös samaa su­ku­puolta ole­ville avio­puo­li­soille. Adop­tio­laki edel­lyt­tää ai­noas­taan, että yh­dessä adop­toi­van pa­ris­kun­nan on oltava avio­lii­tossa. Su­ku­puo­lella ei ole mer­ki­tystä.

Ai­em­min samaa su­ku­puolta ole­villa pa­reilla oli ai­noas­taan mah­dol­li­suus per­heen si­säi­seen adop­tioon, jossa toinen puo­li­soista adop­toi toisen puo­li­son lapsen.

Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sella per­heen ul­ko­puo­li­nen adop­tio tuli mah­dol­li­seksi. Näin myös samaa su­ku­puolta ole­villa avio­pa­reilla on mah­dol­li­suus ha­keu­tua adop­tio­neu­von­taan, jossa heidän ky­vyk­kyy­tensä toimia adop­tio­van­hem­pina ar­vioi­daan.

Oikeus adop­tioon ei kui­ten­kaan au­to­maat­ti­sesti tar­koita, että adop­tio to­teu­tuu.

4. Muutos trans­la­kiin

Ennen tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­loa trans­su­ku­puo­li­nen hen­ki­löllä oli mah­dol­li­suus kor­jata su­ku­puo­lensa vain, mikäli tämä oli nai­ma­ton. Nai­mi­sissa ole­valla oli mah­dol­li­suus kor­jata su­ku­puo­lensa vain, mikäli tämän puo­liso hy­väk­syi avio­lii­ton muut­tu­mi­sen re­kis­te­röi­dyksi pa­ri­suh­teeksi su­ku­puo­len kor­jaa­mi­sen myötä.

Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sen yh­tey­dessä trans­la­kia muu­tet­tiin siten, että su­ku­puo­len kor­jaa­mi­nen ei enää edel­lytä aviot­to­muutta. Nyt myös nai­mi­sissa oleva voi kor­jata su­ku­puo­lensa iden­ti­teet­ti­ään vas­taa­vaksi. Puo­li­son suos­tu­musta ei tar­vita, ja avio­liitto pysyy avio­liit­tona.

Va­raudu tu­le­vaan – tee avio­ehto

Avio­ero päät­tyy aina – kuo­le­maan tai avio­eroon. Siksi on tär­keää va­rau­tua tu­le­vaan ja päät­tää, miten ha­luatte omai­suu­den ja­kau­tu­van kum­mas­sa­kin ti­lan­teessa.

Tie­sitkö, että voit pa­ran­taa puo­li­sosi ta­lou­del­lista asemaa, mikäli avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan?

Avio­eh­don avulla leski voi saada ta­sin­kona enem­män omai­suutta kuin ilman avio­eh­to­so­pi­musta. Li­säksi hän voi saada ta­sin­koa sil­loin­kin, kun hä­nellä on enem­män va­ral­li­suutta kuin si­nulla. Ta­sin­kona saatu omai­suus on myös ve­ro­va­paata.

Avio­ehto suojaa myös sääs­tö­jäsi ja si­joi­tuk­siasi mah­dol­li­selta avio­erolta.

Avio­ehto kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, jonka hinta on 69 euroa/vuosi. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti il­maista la­kia­pua aina sil­loin, kun sitä tar­vit­set.

Lue lisää: Tässä on ylei­sin avio­ehto

Ko­keile avio­eh­don te­ke­mistä il­mai­seksi

Aloita heti avio­eh­don te­ke­mi­nen. Pal­ve­lun ko­kei­le­mi­nen on täysin il­maista. Saat la­dat­tua te­ke­mäsi avio­eh­don it­sel­lesi, kun olet mak­sa­nut pal­ve­lun.