Ta­sinko avio­erossa

Tasinko
Timjami Nyyssönen
Timjami
31.8.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Mitä ta­sin­gon mak­sa­mi­nen käy­tän­nössä tar­koit­taa? Ker­romme, mikä ta­sinko on ja miten ta­sin­gon määrä las­ke­taan.

Jos avio­liitto päät­tyy eroon, voi puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­nen ja mah­dol­li­nen ta­sin­gon mak­sa­mi­nen ai­heut­taa epä­sel­vyyk­siä.

Ta­sin­gon suu­ruus voi myös hel­posti johtaa rii­toi­hin puo­li­soi­den vä­lillä. Tästä ar­tik­ke­lista saat yleis­tie­toa ta­sin­gon mak­sa­mi­seen liit­ty­vistä oi­keu­del­li­sista ky­sy­myk­sistä.

Mitä ta­sinko tar­koit­taa?

Avio­lii­ton päät­tyessä puo­li­soi­den omai­suus täytyy jakaa puo­li­soi­den kesken. Jos puo­li­soilla on täysi avio-oikeus tois­tensa omai­suu­teen, eli jos avio-oi­keutta ra­joit­ta­vaa avio­eh­toa ei ole tehty, puo­li­soi­den omai­suus jae­taan läh­tö­koh­tai­sesti tasan.

Tämä tar­koit­taa käy­tän­nössä sitä, että va­rak­kaampi puo­liso joutuu luo­vut­ta­maan toi­selle puo­li­solle omaa omai­suut­taan. Va­rak­kaampi puo­liso joutuu siis mak­sa­maan toi­selle puo­li­solle ta­sin­koa. Ta­sinko tar­koit­taa siis osi­tuk­sessa mak­set­ta­vaa osuutta.

Ta­sin­gon määrän las­ke­mi­nen

Ta­sin­gon suh­teen täytyy sel­vit­tää aina kaksi asiaa:

  1. Kuinka paljon ta­sin­koa mak­se­taan?
  2. mitä omai­suutta ta­sin­kona an­ne­taan?

Ta­sin­gon mak­sa­mi­sen yk­si­tyis­koh­dat riip­pu­vat siitä, miten ositus eli puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­nen to­teu­te­taan. Jos puo­li­sot pys­ty­vät so­pi­maan kes­ke­nään osi­tuk­sesta, voi­daan ta­sin­gosta ja sen mak­sa­mi­sesta sopia hyvin va­paasti puo­li­soi­den kesken.

Jos puo­li­sot eivät sen sijaan pääse so­pi­muk­seen osi­tuk­sesta, omai­suu­den ja­ka­mi­sen tekee tuo­miois­tui­men mää­räämä pe­sän­ja­ka­jaa rii­tai­sessa osi­tuk­sessa. Täl­löin pe­sän­ja­kaja mää­rit­tää sekä ta­sin­gon suu­ruu­den, että ta­sin­kona luo­vu­tet­ta­van omai­suu­den.

Puo­li­soi­den onkin suo­si­tel­ta­vaa pyrkiä osi­tuk­sesta sopuun, sillä näin he pys­ty­vät va­paam­min päät­tä­mään osi­tuk­sen to­teut­ta­mi­sesta. Myös osi­tuk­sen kus­tan­nuk­set ovat pie­nem­mät ilman pe­sän­ja­ka­jaa.

Ta­sin­gon määrä ja mak­sa­mi­nen

Ta­sin­gon tarkka määrä riip­puu aina puo­li­soi­den omai­suu­den mää­rästä. Ta­sinko las­ke­taan niin, että ensin mää­ri­te­tään puo­li­soi­den oman omai­suu­den suu­ruus.

Omai­suu­den suu­ruu­den las­ke­mi­seksi puo­li­son va­ral­li­suu­desta vä­hen­ne­tään tämän velat. Kun puo­li­soi­den omai­suus on las­kettu, las­ke­taan puo­li­soi­den omai­suus yhteen ja jae­taan kah­della. 

Näin saa­daan sel­ville mo­lem­mille puo­li­soille erossa tu­le­van omai­suu­den määrä.

Esi­merkki 1: Omai­suu­den ja­kaan­tu­mi­nen avio­erossa

Annin ja Heikin avio­liitto on päät­ty­nyt avio­eroon, eikä heillä ole avio­eh­toa. Anni on saanut van­hem­mil­taan pe­rin­nöksi ison oma­ko­ti­ta­lon, jossa hän ja Heikki ovat asu­neet avio­liit­tonsa aikana.

Tasingon jakaantuminen

Oma­ko­ti­ta­lon arvo on 500 000 euroa, ja Annin omai­suu­den arvo on yh­teensä 600 000 euroa. Heikin omai­suutta on yh­teensä vain 100 000 euroa.

Annin ja Heikin omai­suus  on siis yh­teensä 700 000 euroa (Annin omai­suus 600 000 euroa + Heikin omai­suus 100 000 euroa).

Omaisuuden jakaminen osituksessa

Avio­eron vuoksi yh­tei­nen omai­suus jae­taan tasan, eli Anni ja Heikki saavat erossa mo­lem­mat 350 000 euroa. Koska Heikin omai­suus on vain 100 000 euroa, Anni joutuu mak­sa­maan Hei­kille ta­sin­kona 250 000 euroa.

Miten puo­li­soi­den omai­suus mää­ri­te­tään?

Puo­li­soi­den kesken jaet­tava omai­suus mää­räy­tyy avio­ero­ha­ke­muk­sen vi­reil­le­tu­lo­het­ken mukaan. Jos toinen puo­li­soista siis voit­taa lo­tossa sen jäl­keen, kun avio­eroa kos­keva ha­ke­mus on tullut vi­reille, ei lot­to­voitto kuulu puo­li­soi­den kesken jaet­ta­vaan omai­suu­teen.

Puo­li­soi­den omis­ta­mien va­ral­li­suuse­rien arvo sen sijaan mää­räy­tyy läh­tö­koh­tai­sesti osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­ken mukaan. Niiden arvoa ei siis las­keta avio­eron vi­reil­le­tu­lo­het­ken mukaan.

Esi­merkki 2: arvon mää­räy­ty­mi­nen osi­tuk­sessa

Tapio ja Tiina ha­ke­vat avio­eroa. Avio­ero­ha­ke­muk­sen vi­reil­le­tu­lo­het­kellä Tapion omis­ta­man ke­sä­mö­kin arvo on 150 000 euroa.

Tapio ja Tiina saavat osi­tuk­sen tehtyä vuoden ku­lut­tua avio­eron vi­reil­le­tu­los­ta. Osi­tuk­sen toi­mi­tus­het­kellä Tapion ke­sä­mö­kin arvo on nous­sut 200 000 euroon.

Las­ket­taessa Tapion omai­suu­den arvoa ke­sä­mö­kin ar­voksi mää­ri­te­tään 200 000 euroa, koska sen arvo mää­räy­tyy osi­tus­het­ken mukaan.

Voi­daanko ta­sin­gon mää­rästä sopia va­paasti?

Jos puo­li­sot pää­se­vät yh­tei­sym­mär­ryk­seen ta­sin­gon mää­rästä, voi­daan ta­sin­gon suu­ruu­desta läh­tö­koh­tai­sesti sopia va­paasti puo­li­soi­den kesken. Vä­hem­män va­ra­kas puo­liso voi jopa luopua oi­keu­des­taan ta­sin­koon. Tätä ta­sin­gosta luo­pu­mista ei pidetä va­rak­kaam­man puo­li­son saa­mana lah­jana, eikä siitä siis jou­duta mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

On­gel­mia voi kui­ten­kin ai­heut­taa liian suuren ta­sin­gon mak­sa­mi­nen: jos va­rak­kaampi puo­liso antaa ta­sin­koa enem­män kuin mitä hänen lain mukaan pi­täisi antaa, voi­daan yli­suurta osaa ta­sin­gosta pitää lah­jana. Täl­lai­nen yli­suuri ta­sinko voi siis ai­heut­taa lah­ja­ve­ro­seu­raa­muk­sia. Liian suuri ta­sinko voi­daan myös periä ta­kai­sin, jos va­rak­kaampi puo­liso ajau­tuu myö­hem­min kon­kurs­siin.

Esi­merkki 3: ta­sin­gosta luo­pu­mi­nen tai yli­mää­räi­nen ta­sinko

Edellä mai­ni­tussa Annin ja Heikin ta­pauk­sessa Heikki voisi luopua oi­keu­des­taan ta­sin­koon ilman, että Annin kat­sot­tai­siin saavan 250 000 euron suu­ruista lahjaa Hei­kiltä.

Jos Anni puo­les­taan an­tai­si­kin Hei­kille ta­sin­kona 300 000 euroa, voi­tai­siin la­ki­mää­räi­sen ta­sin­gon ylit­tä­vää osaa (300 000 euroa – 250 000 euroa = 50 000 euroa) pitää Annin an­ta­mana lah­jana Hei­kille.

Sel­vitä ta­sin­gon ve­ro­seu­raa­muk­set

Ta­sin­gon mak­suun voi myös ti­lan­teesta riip­puen liit­tyä muita ve­ro­seu­raa­muk­sia, kuten va­rain­siir­to­ve­ro­seu­raa­muk­sia. Ta­sin­gon ja­ka­mi­seen liit­ty­vät vero-oi­keu­del­li­set seikat kan­nat­taa­kin sel­vit­tää pe­rus­teel­li­sesti ennen ta­sin­gosta so­pi­mista.

Onko ositus pakko tehdä?

Osi­tuk­sen te­ke­mistä ja ta­sin­gon mak­sa­mista eivät sido mit­kään tarkat mää­rä­ajat. Joskus voikin käydä niin, että avio­pari eroaa, mutta vi­ral­lista osi­tusta ei tehdä.

Tämä ei kui­ten­kaan yleensä ole kovin jär­ke­vää, sillä ositus on pakko tehdä en­nem­min tai myö­hem­min.

Osi­tuk­sen kanssa ei kan­nata vii­vy­tellä

Osi­tuk­sen te­ke­mättä jät­tä­mi­nen ai­heut­taa yleensä on­gel­mia vii­meis­tään siinä vai­heessa, kun toinen ex-puo­li­soista me­neh­tyy. Osi­tuk­sen lai­min­lyönti estää ni­mit­täin vai­na­jan omai­suu­den ja­ka­mi­sen.

Va­li­tet­ta­van usein jou­du­taan­kin siihen ti­lan­tee­seen, että hen­ki­lön kuol­lessa täytyy ensin tehdä en­tis­ten avio­puo­li­soi­den omai­suu­den ositus. Vasta tämän jäl­keen voi­daan mää­rit­tää vai­na­jan omai­suu­den suu­ruus.

Vii­vyt­tely osi­tuk­sen kanssa voi pa­him­mil­laan tar­koit­taa sitä, että ositus jou­du­taan te­ke­mään vuosia tai vuo­si­kym­me­niä var­si­nai­sen avio­eron jäl­keen. Näin myö­hään tehty ositus on usein hyvin haas­teel­li­nen.

Kuo­le­man jäl­keen teh­dyssä osi­tuk­sessa täytyy huo­mioida myös kuol­leen puo­li­son pe­ril­lis­ten osal­lis­tu­mi­nen osi­tuk­seen: vaikka puo­li­sot oli­si­vat­kin elin­ai­ka­naan olleet yhtä mieltä omai­suu­den ja­ka­mi­sesta, voivat pe­ril­li­set vaatia vi­ral­li­sen osi­tuk­sen te­ke­mistä ja pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä.

Osi­tuk­sen te­ke­mättä jät­tä­mi­nen voi johtaa myös usei­siin pääl­lek­käi­siin osi­tuk­siin, jos puo­li­sot me­ne­vät eron jäl­keen uusiin nai­mi­siin. Ositus kan­nat­taa siis tehdä mah­dol­li­sim­man no­peasti, sillä tämä hel­pot­taa ta­sin­gon suu­ruu­den mää­rit­tä­mistä.

aatos-avioero-ositus.jpg

Hoida ositus hel­posti Aa­tok­sessa

Tie­sitkö, että voit tehdä osi­tuk­sen itse Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa? Pal­velu ohjaa teitä kir­jaa­maan kaikki va­ral­li­suu­det sekä velat, jonka jäl­keen au­to­maat­ti­sesti tekee osi­tuk­sen ha­lua­mal­lanne ta­valla.

Voitte li­säksi toivoa, että kuka omis­taa min­kä­laista omai­suutta osi­tuk­sen jäl­keen. Mikäli omis­tatte yh­tei­sen auton, jonka toinen haluaa omis­taa ko­ko­naan eron jäl­keen, ottaa pal­ve­lumme toi­veenne osi­tuk­sessa huo­mioon.

Ositus kuuluu osana avio­ero­pal­ve­lua. Voitte täyt­tää myös avio­ero­ha­ke­muk­sen ja lä­het­tää sen pal­ve­lun kautta kä­rä­jä­oi­keu­delle. Myös pelkän osi­tuk­sen te­ke­mi­nen on­nis­tuu hyvin.

Pal­velu maksaa 299 euroa. Li­säksi kä­rä­jä­oi­keus perii avio­ero­ha­ke­mus­ten lä­het­tä­mi­sestä maksun. Saatte kui­ten­kin aina il­maista la­kia­pua ju­ris­teil­tamme osi­tuk­sen te­ke­mi­seen.

Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024