Hen­ki­va­kuu­tus pe­rin­nön­jaos­sa

Kahvikuppi ja kirjoja
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
25.8.2022 ● 5 minuuttia
Henkivakuutuksella voit säästää rahaa oman vanhuutesi varalle, mutta se tarjoaa myös hyvän keinon varautua omaan mahdolliseen kuolemaan. Miten henkivakuutus vaikuttaa perinnönjakoon?

Hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta voi­daan maksaa va­kuu­tus­kor­vaus, jos va­kuu­tuk­se­not­ta­ja kuolee saa­vut­ta­mat­ta tiet­tyä va­kuu­tuk­ses­sa mää­ri­tet­tyä ikää. Tällä va­kuu­tus­kor­vauk­sel­la on mer­ki­tys­tä pe­rin­nön­jaon kan­nal­ta, ja hen­ki­va­kuu­tuk­seen liit­ty­vät yk­si­tyis­koh­dat kan­nat­taa­kin suun­ni­tel­la hyvin etu­kä­teen pe­rin­nön­jaon hel­pot­ta­mi­sek­si. 

Ke­nel­le mah­dol­li­nen va­kuu­tus­kor­vaus mak­se­taan?

Va­kuu­tus­kor­vauk­sen saaja riip­puu hen­ki­va­kuu­tuk­sen ot­ta­neen hen­ki­lön tah­dos­ta. 

Va­kuu­tuk­se­not­ta­ja voi mää­rä­tä, että hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta suo­ri­tet­ta­va ra­ha­sum­ma mak­se­taan hä­nel­le it­sel­leen, tai vaih­toeh­toi­ses­ti hän voi mää­rä­tä summan mak­set­ta­vak­si myös muulle hen­ki­löl­le. Tätä muuta hen­ki­löä kut­su­taan täl­löin hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­jak­si.

Jos hen­ki­va­kuu­tuk­sel­le ei nimetä erik­seen edun­saa­jaa, mah­dol­li­nen va­kuu­tus­kor­vaus mak­se­taan hen­ki­va­kuu­tuk­sen ot­ta­neen vain­ajan kuo­lin­pe­säl­le. Ilman edun­saa­jaa va­kuu­tus­kor­vaus tulee siis osaksi vai­na­jal­ta jää­nyt­tä omai­suutta. 

Esi­merk­ki 1: Hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja­na tytär

Jaakko on ot­ta­nut 100 000 euron hen­ki­va­kuu­tuk­sen it­sel­leen. Va­kuu­tuk­sen eh­to­jen mukaan va­kuu­tus­kor­vaus mak­se­taan, jos Jaakko kuolee ennen kuin hän täyt­tää 70 vuotta.

Jaakko on ni­men­nyt hen­ki­va­kuu­tuk­sen­sa edun­saa­jak­si tyt­tä­ren­sä Millan. Jaakko kuolee 62-vuo­ti­aa­na. Hänen hen­ki­va­kuu­tuk­ses­taan mak­se­taan 100 000 euron va­kuu­tus­kor­vaus hänen tyt­tä­rel­leen Mil­lal­le.

Esi­merk­ki 2: Hen­ki­va­kuu­tuk­ses­sa ei edun­saa­jaa

Kaisa on ot­ta­nut it­sel­leen 100 000 euron hen­ki­va­kuu­tuk­sen. Hän ei ole ni­men­nyt va­kuu­tus­kor­vauk­sel­le edun­saa­jaa.

Jos Kaisa kuolee ennen hen­ki­va­kuu­tuk­ses­sa mää­ri­tet­tyä enim­mäi­si­kää, hänen kuol­les­saan va­kuu­tus­kor­vaus mak­set­tai­siin hänen kuo­lin­pe­säl­leen. Tämän jäl­keen va­kuu­tus­kor­vaus jaet­tai­siin Kaisan pe­ril­lis­ten kesken osana Kaisan muuta omai­suut­ta.

Vai­kut­taa­ko tes­ta­ment­ti va­kuu­tus­kor­vauk­sen mak­sa­mi­seen?

Hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta mak­set­ta­va va­kuu­tus­kor­vaus on eril­li­nen muusta vain­ajan omai­suu­des­ta. Jos vai­na­ja on siis mää­rän­nyt omai­suu­ten­sa ja­ka­mi­ses­ta tes­ta­men­til­la, hen­ki­va­kuu­tus­kor­vaus mak­se­taan va­kuu­tuk­ses­sa ni­me­tyl­le edun­saa­jal­le tes­ta­men­tis­ta riip­pu­mat­ta.

Vain­ajan omai­suu­den sel­vit­tä­mi­nen vai­kut­taa va­kuu­tus­kor­vauk­seen vain sil­loin, kun edun­saa­jaa ei ole ni­met­ty.

Täl­löin kor­vaus mak­se­taan kuo­lin­pe­sään, jossa se jae­taan vain­ajan muun omai­suu­den kanssa. Täl­löin mah­dol­li­nen tes­ta­ment­ti sekä muut toi­men­pi­teet, kuten avio­puo­li­soi­den omai­suu­den ositus vai­kut­ta­vat sen ja­ka­mi­seen.

Kiin­ni­tä huo­mio­ta hen­ki­va­kuu­tuk­sen yk­si­tyis­koh­tiin

Hen­ki­va­kuu­tus­ta otet­taes­sa on syytä kiin­nit­tää eri­tyis­tä huo­mio­ta tiet­tyi­hin yk­si­tyis­koh­tiin:

  • nimeä tar­kas­ti hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja ni­mel­lä ja hen­ki­lö­tun­nuk­sel­la
  • “lapset” ei riitä il­mai­se­maan, jos haluat nimetä bio­lo­gis­ten lap­sien li­säk­si myös puo­li­so­si lapset
  • miten kor­vaus­mää­rä ja­kaan­tuu eri edun­saa­jien vä­lil­lä
  • miten toi­mi­taan, jos edun­saa­ja me­neh­tyy ennen kor­vauk­sen mak­sa­mis­ta

Edun­saa­jan ni­meä­mi­nen voi äk­ki­sel­tään vai­kut­taa it­ses­tään­sel­vyy­del­tä, mutta sen kanssa kan­nat­taa olla tark­ka­na: jos hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­jik­si on esi­mer­kik­si tar­koi­tus nimetä omien bio­lo­gis­ten lap­sien li­säk­si myös puo­li­son lapset, tulee tämä il­mais­ta sel­keäs­ti.

Pelkkä il­mai­su ”lapset” ei esi­mer­kik­si riitä. Ylei­ses­ti ottaen onkin suo­si­tel­ta­vaa yk­si­löi­dä edun­saa­jat tar­kas­ti ni­mel­lä ja hen­ki­lö­tun­nuk­sel­la, jotta mah­dol­li­sil­ta tul­kin­tae­ri­mie­li­syyk­sil­tä väl­tyt­täi­siin.

Edun­saa­ja­mää­räyk­ses­sä on myös hyvä mää­ri­tel­lä tark­kaan, miten kor­vauk­sen määrä ja­kau­tuu eri edun­saa­jien vä­lil­lä. Tämän li­säk­si on hyvä sel­ven­tää, siir­tyy­kö edun­saa­jan oikeus kor­vauk­seen tämän jäl­ke­läi­sil­le, jos edun­saa­ja me­neh­tyy ennen kor­vauk­sen mak­sa­mis­ta.

Hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­ja­mää­räyk­ses­sä voi­daan myös rajata pois edun­saa­jan avio­puo­li­son avio-oikeus: näin hen­ki­va­kuu­tuk­sen ottaja voi mää­rä­tä, ettei edun­saa­jan avio­puo­li­sol­la ole oi­keut­ta va­kuu­tus­kor­vauk­seen avio­ero­ti­lan­tees­sa.

Hen­ki­va­kuu­tus ja ve­ro­tus

Hen­ki­va­kuu­tuk­sen ve­ro­tus nou­dat­taa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen pe­ri­aat­tei­ta. Pe­rin­tö­ve­roa täytyy maksaa paitsi vain­ajan omai­suu­des­ta, myös vain­ajan kuo­le­man joh­dos­ta mak­set­ta­vas­ta hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta.

Jos hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­jaa ei ole mää­ri­tel­ty, va­kuu­tus­kor­vaus mak­se­taan vain­ajan kuo­lin­pe­säl­le. Tässä ti­lan­tees­sa va­kuu­tus­kor­vaus muo­dos­taa osan vain­ajan omai­suu­des­ta, ja se jae­taan pe­rin­nön­saa­jil­le. Näin ollen va­kuu­tus­kor­vaus kas­vat­taa jaet­ta­van omai­suu­den määrää ja siten myös mak­set­ta­van pe­rin­tö­ve­ron määrä kasvaa.

Jos vai­na­ja on kuol­les­saan avio­lii­tos­sa ja puo­li­soil­la on avio-oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen, kuo­lin­pe­säl­le mak­set­ta­va va­kuu­tus­kor­vaus kuuluu myös osi­tuk­sen pii­riin.

Jos vai­na­ja on kui­ten­kin ni­men­nyt va­kuu­tus­kor­vauk­sel­le edun­saa­jan, mak­set­ta­va kor­vaus on osa edun­saa­jan pe­rin­töä. Va­kuu­tus­kor­vaus li­sä­tään siis edun­saa­jan muuhun pe­rin­töön, ja näiden yh­teis­sum­mas­ta mää­rä­tään pe­rin­tö­ve­ro. Tässä ti­lan­tees­sa va­kuu­tus­kor­vaus kas­vat­taa siis vain edun­saa­jan pe­rin­tö­ve­ron määrää.

Su­ku­lais­suh­de vai­kut­taa hen­ki­va­kuu­tuk­sen ve­ro­tuk­seen

Hen­ki­va­kuu­tuk­sen edun­saa­jaa mie­tit­täes­sä on hyvä huo­mioi­da, että hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta jou­du­taan mak­sa­maan pe­rin­tö­ve­ron si­jas­ta pää­oma­tu­lo­ve­roa, jos edun­saa­ja ei ole riit­tä­vän lä­heis­tä sukua vai­na­jal­le.

Lä­hi­su­ku­lai­set jou­tu­vat siis mak­sa­maan vä­hem­män veroa va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta.

Riit­tä­vän lä­heis­tä sukua vai­na­jal­le ovat:

  1. puo­li­so tai puo­li­son lapsi;
  2. suo­raan ale­ne­vas­sa tai yle­ne­väs­sä pol­ves­sa oleva pe­ril­li­nen ( esim. vain­ajan lapset tai van­hem­mat)

Puo­li­sol­la tar­koi­te­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti avio­puo­li­soa, mutta myös avo­puo­li­so voi olla lain tar­koit­ta­ma puo­li­so, jos puo­li­sot ovat olleet ai­kai­sem­min nai­mi­sis­sa tai heillä on yh­tei­nen lapsi.

Myös ot­to­lap­set ja kas­vat­ti­lap­set rin­nas­te­taan ale­ne­vas­sa pol­ves­sa ole­viin pe­ril­li­siin. Näin ollen myös ot­to­lap­si mak­sai­si saa­mas­taan hen­ki­va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta pää­oma­tu­lo­ve­ron sijaan pe­rin­tö­ve­roa. 

Lue lisää: mitkä ovat rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keu­det?

Voiko va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta luopua?

Jois­sain ti­lan­teis­sa pe­rin­nön­saa­ja saat­taa haluta luopua pe­rin­tö­nä tai tes­ta­men­til­la hä­nel­le tu­le­vas­ta omai­suu­des­ta.

Täl­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa pe­rin­nön­saa­ja ei siis ota hä­nel­le muuten pe­rin­tö­nä tu­le­vaa omai­suut­ta vas­taan. Näin hänen ei myös­kään tar­vit­se huo­leh­tia pe­rin­töön liit­ty­vis­tä ve­ro­seu­raa­muk­sis­ta.

Myös hen­ki­va­kuu­tuk­ses­ta saa­ta­vas­ta va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta voi­daan luopua niin, ettei siitä tar­vit­se maksaa veroa.

Pe­rin­töä saava hen­ki­lö voi myös luopua pe­rin­nös­tään vain osit­tain. Sil­loin pe­rin­töä saava hen­ki­lö voi esi­mer­kik­si luopua pel­käs­tä va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta, mutta ottaa muun osan vain­ajan pe­rin­nös­tä vas­taan. Näin pe­rin­töä saava hen­ki­lö joutuu mak­sa­maan veroa vain siitä osasta pe­rin­töä, jonka hän ottaa vas­taan.

Jos edun­saa­ja luopuu va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta, kor­vaus mak­se­taan edun­saa­jan si­jas­ta muulle ta­hol­le. Täl­löin va­kuu­tus­yh­tiö tekee rat­kai­sun va­kuu­tus­kor­vauk­sen saa­jas­ta. Kor­vauk­sen saaja riip­puu va­kuu­tuk­sen eh­dois­ta.

Myös mah­dol­li­seen va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta luo­pu­mi­seen on hyvä va­rau­tua hen­ki­va­kuu­tuk­sen eh­dois­sa ni­meäl­lä edun­saa­jan li­säk­si tois­si­jai­nen edun­saa­ja. Tois­si­jai­nen edun­saa­ja saisi kor­vauk­sen siinä ta­pauk­ses­sa, että en­sisi­jai­nen edun­saa­ja luopuu kor­vauk­ses­ta.

Voiko va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta sopia pe­rin­nön ja­ka­jien kesken?

Jos va­kuu­tus­kor­vauk­sel­le on mää­rät­ty edun­saa­ja, ei tämä si­nän­sä estä sitä, että va­kuu­tus­kor­vauk­sen ja­ka­mi­ses­ta so­vit­tai­siin pe­rin­nön­saa­jien kesken. Pe­rin­nön­saa­jat voivat esi­mer­kik­si haluta jakaa va­kuu­tus­kor­vauk­sen kes­ke­nään tasan sen sijaan, että se menisi koko­naan yh­del­le pe­rin­nön­saa­jis­ta. 

Mikäli edun­saa­ja suos­tuu va­kuu­tus­kor­vauk­sen ja­ka­mi­seen, kor­vaus voi­daan jakaa muiden pe­rin­nön­saa­jien kesken. Täl­löin tulee kui­ten­kin huo­mioi­da, että ve­ro­hal­lin­to voi pitää muiden saamia osuuk­sia va­kuu­tus­kor­vauk­ses­ta esi­mer­kik­si lah­ja­na. Tämä voi johtaa lah­ja­ve­ro­tuk­seen tai muihin yli­mää­räi­siin ve­ro­seu­raa­muk­siin.

Pe­run­kir­joi­tus te­ke­mi­nen hel­pos­ti

Hoida pe­run­kir­joi­tus alusta lop­puun oh­ja­tus­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa hin­taan 299 euroa.

Hin­taan kuuluu:

  • pe­ril­lis­ten sel­vit­tä­mi­nen
  • vir­ka­to­dis­tus­ten tilaus*
  • val­ta­kir­jo­jen luo­mi­nen
  • pe­ru­kir­jan te­ke­mi­nen
  • il­mai­nen la­kia­pu ju­ris­teil­tam­me

*huom! hin­taan li­sä­tään pa­kol­li­sia vi­ran­omais­mak­su­ja seu­ra­kun­tien ja/tai Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton las­kut­ta­mis­ta to­dis­tuk­sis­ta.

Hel­po­ta elä­mää­si ja anna meidän auttaa pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­ses­sä.