Avo­liit­to voi jatkua avio­liit­toon, tai se voi päät­tyä avo­puo­li­son kuo­le­maan tai eroon. Onko Suo­mes­sa mah­dol­lis­ta tehdä avoeh­toa, kuten Ruot­sis­sa?

Avoeh­to on avio­eh­don kal­tai­nen so­pi­mus, joka auttaa puo­li­soi­ta va­rau­tu­maan avio­lii­ton päät­ty­mi­seen ju­ri­di­ses­ti.

Suomen lain­sää­dän­nös­sä myös avo­liit­to­ja on sään­nel­ty ju­ri­di­ses­ti ja siksi avo­lii­ton eri­tyis­piir­tei­den sekä avoeh­don tun­te­mi­nen onkin eri­tyi­sen tär­ke­ää oman aseman var­mis­ta­mi­sek­si pa­ri­suh­tees­sa.

Ar­tik­ke­lim­me pu­reu­tuu­kin avoeh­don ju­ri­diik­kaan ja kuinka asia­kir­ja on mah­dol­lis­ta laatia.

Mikä on avoliitto?

Avo­lii­tol­la tar­koi­te­taan avio­liit­toa va­paam­paa pa­ri­suh­teen muotoa, joka ei vaadi eril­lis­tä si­tou­tu­mis­ta. Avo­lii­ton ainoa vaa­ti­mus on se, että pa­ris­kun­ta asuu yh­des­sä.

Avo­liit­toon so­vel­tuu Suo­mes­sa ju­ri­di­ses­ti avo­liit­to­la­ki, jota so­vel­le­taan sel­lai­siin avo­puo­li­soi­hin, jotka ovat asu­neet yh­teis­ta­lou­des­sa vä­hin­tään viisi vuotta tai sel­lai­siin avo­puo­li­soi­hin, joilla on tai on ollut yh­tei­nen tai yh­tei­ses­sä huol­los­sa oleva lapsi.

Avoeh­to on so­pi­mus, joka vastaa joil­ta­kin osin avio­lii­tos­sa elä­vien sol­mi­maa avio­eh­toa. Avoeh­dol­la tar­koi­te­taan so­pi­mus­ta avo­lii­ton päät­ty­mi­sen va­ral­ta ja se on tärkeä osa eten­kin pe­rin­tö­suun­nit­te­lua.

Mitä avoehdolla voi sopia?

• Mil­loin avo­liit­to päät­tyy
• Ta­lou­del­li­set suh­teet erossa
• Omai­suu­den jako erossa
• Hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­nen erossa
• Lasten elatus ja huolto

Avo­lii­ton päät­ty­mi­nen ei ole aina yhtä yk­si­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­tä­vis­sä, kuten avio­lii­ton päät­ty­mi­nen on. Tämä syn­nyt­tää myös avoeh­don ja avio­eh­don vä­lil­le kes­kei­siä eroja. Tästä joh­tuen avoeh­dol­la voi­daan­kin sopia muun muassa siitä, mil­loin avo­liit­to tulee katsoa päät­ty­neek­si.

Avoeh­dol­la so­vi­taan avo­puo­li­soi­den ta­lou­del­li­sis­ta suh­teis­ta. Avoeh­toon mer­ki­tään siten, kuinka ta­lou­del­li­set suh­teet jär­jes­te­tään eron ta­pah­tues­sa ja mitä asioi­ta täl­löin tulee ottaa huo­mioon.

Avoeh­dol­la puo­li­sot voivat sopia siitä, kuinka heidän omai­suu­ten­sa jae­taan. Li­säk­si so­pi­muk­ses­sa on mah­dol­lis­ta sopia myös avo­liit­to­lain mu­kai­sen hy­vi­tyk­sen mak­sa­mi­ses­ta.

Ennen kaik­kea raha-asiat, lasten asema sekä mah­dol­li­set edun­val­von­ta­ti­lan­teet ovat seik­ko­ja, jotka voivat vai­kut­taa puo­li­soi­den elä­mään mer­kit­tä­väs­ti ja siksi niistä onkin tär­ke­ää ottaa mai­nin­ta myös avoeh­toon.

Avoeh­dol­la voi­daan siten sopia esi­mer­kik­si yh­tei­sen omai­suu­den ja­ka­mi­ses­ta sekä lasten ela­tuk­ses­ta ja huol­los­ta.

Avoeh­to­so­pi­mus laa­di­taan avo­lii­ton aikana ja se on mo­lem­pia avo­puo­li­soi­ta sitova. Si­to­vuus il­me­nee mo­lem­min­puo­li­se­na sil­loin, kun toinen os­a­puo­lis­ta vaatii so­pi­mus­ta nou­da­tet­ta­vak­si joko avoe­ron tai so­vel­tu­vil­ta osil­taan myös kuo­le­man jäl­keen.

Laadi avoehto aina kirjallisesti

Avoeh­don laa­ti­mi­nen on avio­eh­don tavoin kan­nat­ta­vaa. Se on ennen kaik­kea suo­si­tel­ta­vaa laatia kir­jal­li­ses­ti. Siinä on li­säk­si tär­ke­ää ottaa huo­mioon suuret elä­män­muu­tok­set sekä tär­keät ta­lou­del­li­set seikat.

Tarve avoeh­dol­le ei vält­tä­mät­tä aina tule mie­leen. Tästä huo­li­mat­ta sen te­ke­mi­nen voi olla tärkeä toi­men­pi­de eron va­ral­ta var­sin­kin niille pa­reil­le, jotka tie­tä­vät, et­tei­vät halua mennä nai­mi­siin.

Pe­li­sään­nöis­tä on täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa kui­ten­kin hyvä sopia kir­jal­li­ses­sa muo­dos­sa. Avoeh­to onkin kes­kei­nen tapa vält­tää mah­dol­lis­ten rii­to­jen riski ero­ti­lan­tees­sa so­pi­mal­la pe­li­sään­nöt jo etu­kä­teen.

Ilmainen malli - Avoehto

Alla on yksinkertainen avoehtosopimuksen malli.

AVOEHTO

1. Sopimusosapuolet
Tämä avoehto on tehty seuraavien henkilöiden välillä:

• [Osapuolen 1 nimi, henkilötunnus, osoite]
• [Osapuolen 2 nimi, henkilötunnus, osoite]

2. Sopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on sopia osapuolten välisistä taloudellisista asioista avoliiton aikana ja sen päättyessä.

3. Avoliitto
Osapuolet asuvat yhdessä avoliitossa osoitteessa [osoite]. Sopimuksen ehdot tulevat voimaan [päivämäärä] alkaen ja koskevat koko avoliiton kestoa.

4. Omaisuuden omistaminen ja hallinta

1. Kaikki omaisuus, jonka osapuoli omistaa ennen avoliiton alkua, kuuluu hänen henkilökohtaiseen omaisuuteensa.
2. Avoliiton aikana hankittu omaisuus kuuluu sille osapuolelle, joka sen on hankkinut tai jonka nimiin omaisuus on merkitty.
3. Yhteisesti hankittu omaisuus kuuluu osapuolille yhteisomistussuhteen mukaisesti, ellei toisin sovita.
   • Yhteisomistusosuudet ovat [esim. 50/50], ellei kirjallisesti muuta sovita.

5. Yhteiset kustannukset
Osapuolet vastaavat yhteisistä elinkustannuksista seuraavasti:

• [Esim. Osapuolet jakavat kustannukset tasan / Osapuolet vastaavat kuluista tulojen suhteessa.]

6. Velat
Kumpikin osapuoli vastaa omista henkilökohtaisista veloistaan. Yhteisistä veloista osapuolet vastaavat yhteisomistusosuuden mukaisesti, ellei toisin sovita.

7. Avoliiton päättyminen

1. Jos avoliitto päättyy, kummankin osapuolen omaisuus jää hänen omistukseensa.
2. Yhteisesti hankittu omaisuus jaetaan yhteisomistusosuuksien mukaisesti.
3. [Lisäehdot, esim. "Osapuolilla ei ole oikeutta vaatia elatusta toiselta osapuolelta."]

8. Sopimuksen muokkaaminen ja voimaantulo

1. Tätä sopimusta voidaan muuttaa vain molempien osapuolten kirjallisella suostumuksella.
2. Sopimus astuu voimaan, kun molemmat osapuolet ovat sen allekirjoittaneet.

Paikka ja päivämäärä: [Paikkakunta ja päivämäärä]

Allekirjoitukset:
[Osapuolen 1 nimi ja allekirjoitus]
[Osapuolen 2 nimi ja allekirjoitus]

Todistajat:
Todistamme, että [Osapuolen 1 nimi] ja [Osapuolen 2 nimi] ovat allekirjoittaneet tämän avoehdon vapaasta tahdostaan.

Todistaja 1:
[Nimi, osoite, allekirjoitus]

Todistaja 2:
[Nimi, osoite, allekirjoitus]

Hyvitys yhteistalouteen annetusta panoksesta

Yh­teis­ta­lou­den päät­tyes­sä ta­lou­del­li­set suh­teet eivät ole vält­tä­mät­tä ta­sa­ver­tai­set. Toinen puo­li­sois­ta on voinut hoitaa kotona lapsia ja siksi tämän ta­lou­del­li­nen ti­lan­ne on toista puo­li­soa hei­kom­pi.

Yh­tei­set varat ovat li­säk­si muo­dos­ta­neet yh­teis­ta­lou­den, jonka sel­vit­tä­mi­ses­tä on tär­ke­ää sopia etu­kä­teen, jotta mah­dol­li­sil­ta rii­doil­ta väl­tyt­täi­siin. Var­sin­kin pitkän avo­lii­ton kes­täes­sä avoeh­don laa­ti­mi­sen mer­ki­tys ko­ros­tuu.

Avo­liit­to­lais­sa tar­koi­te­tun avo­lii­ton päät­tyes­sä puo­li­sot voivat olla avo­liit­to­lain mukaan oi­keu­tet­tu­ja hy­vi­tyk­seen yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si an­ne­tus­ta pa­nok­ses­ta. Täl­lai­sel­la pa­nok­sel­la tar­koi­te­taan muun muassa ko­ti­ta­lou­den hy­väk­si tehtyä työtä sekä esi­mer­kik­si lasten hoitoa kotona sil­loin, kun puo­li­so on käynyt töissä.

Täl­lai­ses­ta hy­vi­tyk­ses­tä voi­daan myös sopia avoeh­dol­la. Avoeh­dol­la on mah­dol­lis­ta sopia myös siitä, ettei hy­vi­tys­tä mak­se­ta ol­len­kaan.

Avoehto on etukäteissopimus

Avoeh­dol­la on tar­koi­tus sopia etukäteen, mitä tapahtuu avoliiton mahdollisesti päättyessä.

Avo­liit­to­lain läh­tö­koh­ta on, että puo­li­sot hoi­ta­vat yh­teis­ta­lou­den pur­ka­mi­sen va­paa­muo­toi­ses­ti par­haak­si kat­so­mal­laan ta­val­la. Aina tämä ei kui­ten­kaan on­nis­tu. Tästä joh­tuen on hyvä laatia yksinkertainen avoeh­to kaiken va­ral­ta.

Puo­li­soi­den omai­suus voi­daan en­sin­nä­kin ero­tel­la so­pi­muse­rot­te­lu­na avoe­ro­ti­lan­tees­sa. Täl­löin omai­suu­des­ta laa­di­taan omai­suu­den erot­te­lu­kir­ja, jonka avo­puo­li­sot sekä kaksi es­tee­tön­tä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­vat. Tämän te­ke­mi­nen vaatii kui­ten­kin yh­tei­sym­mär­rys­tä.

Jos so­pi­mi­nen ero­ti­lan­tees­sa ei on­nis­tu eikä avoeh­toa ole tehty, on ti­lan­ne mut­kik­kaam­pi. Jos siis yh­tei­sym­mär­rys­tä ei löydy, voivat puo­li­sot hakea kä­rä­jä­oi­keu­del­ta pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­maan heidän omai­suu­ten­sa erot­te­lu.

Avoeh­don laa­ti­mi­nen voi siten hyö­dyt­tää huo­mat­ta­van paljon ja sääs­tää ikä­väl­tä odot­te­luil­ta sekä ras­kail­ta pro­ses­seil­ta.

Avoliiton ja avioliiton erot

Avo­liit­to on avio­liit­toa va­paam­pi jär­jes­te­ly ju­ri­di­ses­ta nä­kö­kul­mas­ta, ei­vät­kä sitä sido yhtä tiukat vaa­ti­muk­set.

Avo­liit­toa ei esi­mer­kik­si avo­liit­to­lain ju­ri­di­sis­ta kä­sit­teis­tä huo­li­mat­ta koske sa­man­lai­nen avio-oikeus kuten avio­liit­to­lais­sa on. Avo­lii­ton pe­rus­a­ja­tuk­se­na onkin, että avo­lii­ton päät­tyes­sä kum­pi­kin puo­li­sois­ta saa pitää oman omai­suu­ten­sa.

Avo­liit­to ei myös­kään muutu ju­ri­di­ses­ti avio­liit­toa vas­taa­vak­si suh­teek­si mis­sään vai­hees­sa. Viiden vuoden määre koskee ni­me­no­maan hy­vi­tys­tä, jonka puo­li­sot voivat olla oi­keu­tet­tu­ja saa­maan. Se ei kui­ten­kaan muo­dos­ta avo­lii­tos­ta avio­lii­ton kal­tais­ta ins­ti­tuu­tio­ta. Avoeh­don voivat laatia kaikki avo­pa­rit huo­li­mat­ta suh­teen kes­tos­ta ja siitä, ettei avo­liit­to täytä vielä avo­liit­to­lain mu­kais­ta yh­teis­ta­lou­den mää­ri­tel­mää.

On myös huo­mioi­ta­va, että hy­vi­tyk­seen liit­tyy ve­ro­seu­raa­muk­sia, eikä se ole avio­lii­tos­sa mak­set­ta­van ta­sin­gon kal­tai­nen ve­ro­va­paa jär­jes­te­ly. Hy­vi­tys­tä tulee myös muis­taa aina vaatia erik­seen.

Avoehdolla sovitaan omaisuuksista

Voit tur­va­ta oman ase­ma­si avo­lii­tos­sa eron va­ral­ta usein eri kei­noin. Avoeh­dol­la on mah­dol­lis­ta sopia siitä, kuinka tietyn omai­suu­den yh­tei­so­mis­tus tulee purkaa ero­ti­lan­teen sat­tues­sa. Täl­lai­sel­la yh­tei­so­mai­suu­del­la voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kik­si yh­teis­tä asun­toa.

Samoin voi­daan sopia etu­kä­teen siitä, kuka jää esi­mer­kik­si yh­tei­seen asun­toon asu­maan eron jäl­keen ja miten mah­dol­li­sis­ta kus­tan­nuk­sis­ta vas­ta­taan. Avoeh­toon voikin liit­tää osaksi täl­lai­sen yh­tei­sen omis­ta­mi­sen so­pi­muk­sen, jossa näistä asiois­ta so­vi­taan. Näin on mah­dol­lis­ta var­mis­taa, että yh­tei­so­mis­ta­mi­nen päät­tyy kuten olette yh­des­sä tah­to­neet.

Avolesken asema

Avo­les­ki ei saa ju­ri­di­ses­ti mitään tukea avo­puo­li­son­sa kuo­le­man jäl­keen.

Siksi onkin tär­ke­ää, että avo­puo­li­son hy­väk­si ote­taan tes­ta­ment­tiin kir­jauk­set siitä, mitä hä­nel­le tahtoo jäävän. Muu­toin avo­les­ki voisi jäädä puille pal­jail­le, eikä hä­nel­lä olisi mitään oi­keuk­sia suh­tees­sa la­ki­mää­räi­siin pe­ril­li­siin. Siksi tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on tässä ti­lan­tees­sa eh­dot­to­man tär­ke­ää. Tes­ta­men­til­la voi­daan mää­rä­tä myös siitä, kuka perii omai­suu­den avo­les­ken kuo­le­man jäl­keen.

Muut avoliiton paperiasiat

Sil­loin kun avo­pa­ril­la on yh­tei­siä lapsia, saa avo­les­ki puo­li­son­sa kuo­le­man jäl­keen pe­rin­tö­ve­ro­tuk­ses­sa tes­ta­men­til­la saa­maan­sa omai­suu­teen koh­dis­tu­van puo­li­so­vä­hen­nyk­sen.

Avo­puo­li­son ase­maan voi vai­kut­taa myös esi­mer­kik­si hen­ki­va­kuu­tuk­sel­la. Näitä ja tes­ta­ment­ti­mää­räyk­siä voi kui­ten­kin olla tar­peen käydä läpi am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sel­la, jotta ne pal­ve­li­si­vat juuri sinun tar­koi­tus­ta­si.

Myös edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan voi antaa avo­puo­li­sol­le. Val­ta­kir­jan avulla puo­li­so­si saa luvan hoitaa ta­lou­del­li­sia asioi­ta­si sil­loin, kun oma toi­min­ta­ky­ky­si on pet­tä­nyt.

So­pi­vat ju­ri­di­set so­pi­muk­set kan­nat­taa siis aina laatia, jotta avo­lii­tos­sa­kin puo­li­son asema on taattu kai­kis­sa eri­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa.

Käänny avoeh­don laa­ti­mi­ses­sa roh­keas­ti am­mat­ti­lai­sen puo­leen, jos jokin ky­sy­mys as­kar­rut­taa ja pohdit ti­lan­tee­see­si par­hai­ten so­pi­vim­pien asia­kir­jo­jen laa­ti­mis­ta.