Jokaisesta meistä laaditaan kuolintodistus, kun oma aikamme koittaa. Kuolintodistus kertoo lyhytsanaisesti ja ymmärrettävästi, mihin ihminen lopulta menehtyi.
Kaikessa koruttomuudessaan ja yksinkertaisuudessaan kuolintodistus omalla tavallaan sinetöi edesmenneen henkilön elämän. Todistuksella on kuitenkin myös käytännönläheisempi merkitys läheisen kuoleman jälkeen.
Mikä kuolintodistus on?
Kuolintodistus osoittaa, että vainajan kuolinsyy on tutkittu perin pohjin. Todistuksen kirjoittaa aina lääkäri – joko oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tehnyt lääkäri, virkalääkäri tai lääkäri, joka alun perin teki kuolemansyyn selvityksen.
Kuolintodistus vastaa kysymyksiin
- miten vainaja on kuollut?
- missä kuolema tapahtui?
- mitkä tekijät kuolemaan vaikuttivat?
Kuolintodistus laaditaan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Todistus tehdään jokaisesta henkilöstä joka menehtyy Suomessa, tai joka on kirjoilla Suomessa mutta menehtyy ulkomailla.
Varaudu, että varsinaisen kuolintodistuksen saapumisessa voi vierähtää useita kuukausia. Prosessi on aina pidempi, mikäli vainajalle tehdään ruumiinavaus.
Kuolintodistus sisältää yhteenvedon vainajan kuolemasta
Kuolintodistus sisältää melko kaavamaisen tiivistelmän henkilön poismenosta.
Kuolintodistus sisältää:
- Vainajan tiedot. Lääkäri kirjaa todistukseen vainajan perustiedot eli nimen, syntymäajan, kuolinajan, henkilötunnuksen ja viimeisimmän kotikunnan.
- Kuolemansyyt. Mitkä sairaudet ja vammat johtivat kuolemaan? Mikä on välitön kuolemansyy tai peruskuolemansyy? Entä välivaiheen kuolemansyy? Mitkä tekijät myötävaikuttivat menehtymiseen?
- Kuolemanluokka. Kuoliko henkilö tautiin, ammattitautiin, tapaturmaan, lääketieteelliseen hoitoon tai tutkimustoimenpiteeseen, itsemurhan vuoksi, henkirikoksen uhrina, sodan takia, vai onko kuolinsyy epäselvä.
- Kuolinpaikka. Menehtyikö henkilö terveydenhuollon toimintayksikössä, kotona, ulkomailla vai jossain muualla? Jos vainaja menehtyi tapaturmaisesti, kuolinpaikaksi merkitään, onko kuolema tapahtunut töissä, kotona, kuljetuksessa, vapaa-ajan harrastuksessa, terveydenhuollon tilassa vai jossain muualla.
- Tapahtumatiedot. Lääkäri kuvaa kuolemaan johtaneiden tapahtumien kulkua lyhytsanaisesti. Hän voi esimerkiksi kertoa, että potilas on tullut usean päivän jatkuneen rintakivun vuoksi sairaalaan, jossa potilasta on yritetty elvyttää. Tapahtumatiedot pohjautuvat aina kuolemansyihin ja kuolemanluokkaan. Tässä kohdassa voidaan kuvata myös vainajan yleistilaa ja elämäntapoja.
- Kuolemansyyn tutkimisen perusta. Selvisikö kuolinsyy kliinisellä tutkimuksella, vai tehtiinkö vainajalle lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus? Oliko tutkimisen perusta jokin muu – mikä? Jos vainajalle tehtiin ruumiinavaus, lääkäri merkitsee myös ruumiinavauspaikan todistukseen.
- Lääkärin tiedot. Lopuksi lääkäri kirjoittaa todistukseen päivämäärän, paikkakunnan, virkapaikan, virka-aseman sekä oman allekirjoituksensa.
Lue myös: Muistilista: läheisen kuolema ja käytännön asiat
Tarkka kuolinsyy käy ilmi kuolintodistuksesta
Läheisen kuolema ei aina ole aukoton kokonaisuus, vaan menehtymisen taustalla vaikuttavat tavallisesti eri tekijät. Nämä tekijät kuvataan kuolintodistuksessa kuolemansyinä eli kuolinsyinä.
Erilaisia kuolinsyitä
- Peruskuolemansyy kuvastaa sitä sairautta tai vammaa, joka alun alkaen käynnisti kuolemaan johtavien tapahtumien ketjun. Jos henkilöllä on esimerkiksi syöpäsairaus, peruskuolemansyyksi merkitään syöpä.
- Välitön kuolemansyy kuvastaa tietoa sairaudesta, joka aiheutuu peruskuolemansyyn vuoksi. Välitön kuolemansyy voi olla esimerkiksi sydäninfarkti, mutta peruskuolemansyyksi selviää sepelvaltimotauti.
- Välivaiheen kuolemansyy voidaan ilmoittaa kuolintodistuksessa tarkentamaan varsinaista kuolinsyytä.
- Myötävaikuttavat eli altistavat tekijät kuvastavat asioita, jotka alun alkaen aiheuttivat sairauden ja käynnistivät siten kuolemaan kuljettavan tapahtumaketjun. Sisäisen verenvuodon myötävaikuttavaksi tekijäksi voidaan kirjata esimerkiksi korkea verenpaine.
Yleisiä kuolinsyitä vuosina 2019–2020
Kuolinsyy | Kuolleet 2020 | Kuolleet 2019 |
---|---|---|
Verenkiertoelinten sairaudet | 18 496 | 18 267 |
Kasvaimet | 13 411 | 13 267 |
Muistisairaudet, Alzheimerin tauti | 10 673 | 10 153 |
Tapaturmat | 2 213 | 2 245 |
Hengityselinten sairaudet | 1 749 | 1 969 |
Kuolleet yhteensä | 55 498 | 53 962 |
Lähde: Tilastokeskus
Suomessa yleisin kuolinsyy ovat verenkiertoelinten sairaudet, joihin lukeutuvat muun muassa sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja verenpainetauti.
Toiseksi yleisin kuolinsyy ovat kasvaimet. Yleisimmät kuolemaan johtavat syövät ovat haimasyöpä ja keuhkosyöpä.
Kolmanneksi eniten Suomessa kuollaan erilaisiin muistisairauksiin.
Mihin kuolintodistusta tarvitaan?
Kuolintodistus toimii tärkeänä asiakirjana paitsi omaiselle myös virallisille tahoille.
Vainajan kuolintodistusta voivat kaivata esimerkiksi:
- hautaustoimisto
- krematorio
- vakuutusyhtiö
- eläkelaitos
- tutkimuslaitos
- lääketieteellinen opetusyksikkö
- tuomioistuin
- lähiomainen
Hautaustoimistot ja krematoriot tarvitsevat kuolintodistusta hautauslupaa varten. Hautauslupa voi merkitä myös lupaa ruumiin luovuttamiseen tutkimusta tai lääketieteellistä opetusta varten, mikäli edesmennyt henkilö on niin toivonut ruumiinluovutustestamentilla.
Kuolintodistuksen saamisessa saattaa kestää pitkään, mutta lääkäri voi myöntää hautausluvan, jos patologi lausuu, ettei näe hautaamiselle estettä.
Kuolintodistus toimii myös vainajan oikeusturvan turvaajana. Esimerkiksi henkivakuutusyhtiöt näkevät kuolintodistuksesta, mihin vainaja kuoli ja mikä kuolemanluokka oli.
Toisinaan läheisen kuolema piirtää ilmaan lukuisia kysymysmerkkejä, joihin kuolintodistus voi tarjota vastauksia. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun lapsi menettää vanhempansa. Tällöin vanhemman kuolintodistus voi antaa hänelle myöhemmässä elämänvaiheessa kullanarvoista tietoa vanhemman poismenosta.
💡Omainen tarvitsee kuolintodistusta todellisuudessa melko harvoin virallisten asioiden hoitamiseen. Kuolintodistusta yleisempi asiakirja on virkatodistus, jota esimerkiksi perunkirjoitus edellyttää.
Näin saat läheisesi kuolintodistuksen
Kuolintodistus lukeutuu salassa pidettäviin asiakirjoihin, mikäli vainajan kuolemasta on kulunut alle 50 vuotta. Omaisella on kuitenkin oikeus saada todistuksesta kopio.
- Eikö kuolintodistus saapunut sinulle automaattisesti postin kautta? Pyydä kuolintodistus maksutta Tilastokeskukselta.
- Kuoliko omaisesi vuosina 1936–1965? Pyydä kuolintodistus Kansallisarkistolta.
Kuolintodistus omaiselle – tilaa näin
- Pyydä Tilastokeskukselta kuolintodistus joko postitse tai sähköpostitse. Osoitteet löydät Tilastokeskuksen sivuilta.
- Kirjoita viestiin seuraavat tiedot: edesmenneen etu- ja sukunimi, hänen henkilötunnuksensa, asuinpaikkakunta, jossa hän viimeksi asui, sukulaisuussuhteesi sekä omat yhteystietosi.
Lue myös, kenelle läheisen kuolemasta tulee ilmoittaa.
Aatos auttaa perunkirjoituksen hoitamisessa
Läheisen kuolema voi pysäyttää elämän niille sijoilleen. Silti kaiken surun keskellä täytyy huolehtia monista asioista, kuten hautajaisjärjestelyistä, kuolinpesän hoidosta ja perunkirjoituksesta.
Aatos haluaa omalta osaltaan keventää surutaakkaa tarjoamalla helppoa, perusteellista ja edullista lakipalvelua läheisen kuolemaan liittyen.
Saat kauttamme koko perunkirjoitusprosessin aina virkatodistusten tilaamisesta saakka. Tarvittaessa juristimme auttavat mieltäsi askarruttavissa kysymyksissä sähköpostin tai chatin välityksellä ilmaiseksi.
Anna Aatoksen auttaa – hoida läheisen kuolemaan liittyvät paperiasiat helpommin.