Mitä kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää?

Puisto ja penkki
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
19.1.2023 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Kuo­lin­to­dis­tus osoit­taa, että vain­ajan kuo­lin­syy on sel­vi­tet­ty kaut­taal­taan. Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi, mikä asia­kir­jan tar­koi­tus on, mistä kuo­lin­to­dis­tuk­sen saa ja mitä se pitää si­säl­lään.

Jo­kai­ses­ta meistä laa­di­taan kuo­lin­to­dis­tus, kun oma ai­kam­me koit­taa. Kuo­lin­to­dis­tus kertoo ly­hyt­sa­nai­ses­ti ja ym­mär­ret­tä­väs­ti, mihin ih­mi­nen lo­pul­ta me­neh­tyi. 

Kai­kes­sa ko­rut­to­muu­des­saan ja yk­sin­ker­tai­suu­des­saan kuo­lin­to­dis­tus omalla ta­val­laan si­ne­töi edes­men­neen hen­ki­lön elämän. To­dis­tuk­sel­la on kui­ten­kin myös käy­tän­nön­lä­hei­sem­pi mer­ki­tys lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen.

Mikä kuo­lin­to­dis­tus on?

Kuo­lin­to­dis­tus osoit­taa, että vain­ajan kuo­lin­syy on tut­kit­tu perin pohjin. To­dis­tuk­sen kir­joit­taa aina lää­kä­ri – joko oi­keus­lää­ke­tie­teel­li­sen ruu­mii­na­vauk­sen tehnyt lää­kä­ri, vir­ka­lää­kä­ri tai lää­kä­ri, joka alun perin teki kuo­le­man­syyn sel­vi­tyk­sen.

Kuo­lin­to­dis­tus vastaa ky­sy­myk­siin

  • miten vai­na­ja on kuol­lut?
  • missä kuo­le­ma ta­pah­tui?
  • mitkä te­ki­jät kuo­le­maan vai­kut­ti­vat?

 Kuo­lin­to­dis­tus laa­di­taan kolmen kuu­kau­den ku­lues­sa kuo­le­mas­ta. To­dis­tus teh­dään jo­kai­ses­ta hen­ki­lös­tä joka me­neh­tyy Suo­mes­sa, tai joka on kir­joil­la Suo­mes­sa mutta me­neh­tyy ul­ko­mail­la.

Va­rau­du, että var­si­nai­sen kuo­lin­to­dis­tuk­sen saa­pu­mi­ses­sa voi vie­räh­tää useita kuu­kausia. Pro­ses­si on aina pi­dem­pi, mikäli vai­na­jal­le teh­dään ruu­mii­na­vaus.

Kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää yh­teen­ve­don vain­ajan kuo­le­mas­ta

Kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää melko kaa­va­mai­sen tii­vis­tel­män hen­ki­lön pois­me­nos­ta.

Kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää:

  1. Vain­ajan tiedot. Lää­kä­ri kirjaa to­dis­tuk­seen vain­ajan pe­rus­tie­dot eli nimen, syn­ty­mä­ajan, kuo­lin­ajan, hen­ki­lö­tun­nuk­sen ja vii­mei­sim­män ko­ti­kun­nan.
  2. Kuo­le­man­syyt. Mitkä sai­rau­det ja vammat joh­ti­vat kuo­le­maan? Mikä on vä­li­tön kuo­le­man­syy tai pe­rus­kuo­le­man­syy? Entä vä­li­vai­heen kuo­le­man­syy? Mitkä te­ki­jät myö­tä­vai­kut­ti­vat me­neh­ty­mi­seen?
  3. Kuo­le­man­luok­ka. Kuo­li­ko hen­ki­lö tau­tiin, am­mat­ti­tau­tiin, ta­pa­tur­maan, lää­ke­tie­teel­li­seen hoi­toon tai tut­ki­mus­toi­men­pi­tee­seen, it­se­mur­han vuoksi, hen­ki­ri­kok­sen uhrina, sodan takia, vai onko kuo­lin­syy epä­sel­vä. 
  4. Kuo­lin­paik­ka. Me­neh­tyi­kö hen­ki­lö ter­vey­den­huol­lon toi­min­tayk­si­kös­sä, kotona, ul­ko­mail­la vai jos­sain muu­al­la? Jos vai­na­ja me­neh­tyi ta­pa­tur­mai­ses­ti, kuo­lin­pai­kak­si mer­ki­tään, onko kuo­le­ma ta­pah­tu­nut töissä, kotona, kul­je­tuk­ses­sa, vapaa-ajan har­ras­tuk­ses­sa, ter­vey­den­huol­lon ti­las­sa vai jos­sain muu­al­la.
  5. Ta­pah­tu­ma­tie­dot. Lää­kä­ri kuvaa kuo­le­maan joh­ta­nei­den ta­pah­tu­mien kulkua ly­hyt­sa­nai­ses­ti. Hän voi esi­mer­kik­si kertoa, että po­ti­las on tullut usean päivän jat­ku­neen rin­ta­ki­vun vuoksi sai­raa­laan, jossa po­ti­las­ta on yri­tet­ty el­vyt­tää. Ta­pah­tu­ma­tie­dot poh­jau­tu­vat aina kuo­le­man­syi­hin ja kuo­le­man­luok­kaan. Tässä koh­das­sa voi­daan kuvata myös vain­ajan yleis­ti­laa ja elä­män­ta­po­ja.
  6. Kuo­le­man­syyn tut­ki­mi­sen pe­rus­ta. Sel­vi­si­kö kuo­lin­syy klii­ni­sel­lä tut­ki­muk­sel­la, vai teh­tiin­kö vai­na­jal­le lää­ke­tie­teel­li­nen tai oi­keus­lää­ke­tie­teel­li­nen ruu­mii­na­vaus? Oliko tut­ki­mi­sen pe­rus­ta jokin muu – mikä? Jos vai­na­jal­le teh­tiin ruu­mii­na­vaus, lää­kä­ri mer­kit­see myös ruu­mii­na­vaus­pai­kan to­dis­tuk­seen.
  7. Lää­kä­rin tiedot. Lo­puk­si lää­kä­ri kir­joit­taa to­dis­tuk­seen päi­vä­mää­rän, paik­ka­kun­nan, vir­ka­pai­kan, virka-aseman sekä oman al­le­kir­joi­tuk­sen­sa.

 Lue myös: Muis­ti­lis­ta: lä­hei­sen kuo­le­ma ja käy­tän­nön asiat

Tarkka kuo­lin­syy käy ilmi kuo­lin­to­dis­tuk­ses­ta

Lä­hei­sen kuo­le­ma ei aina ole au­ko­ton koko­nai­suus, vaan me­neh­ty­mi­sen taus­tal­la vai­kut­ta­vat ta­val­li­ses­ti eri te­ki­jät. Nämä te­ki­jät ku­va­taan kuo­lin­to­dis­tuk­ses­sa kuo­le­man­syi­nä eli kuo­lin­syi­nä.

Eri­lai­sia kuo­lin­syi­tä

  • Pe­rus­kuo­le­man­syy ku­vas­taa sitä sai­raut­ta tai vammaa, joka alun alkaen käyn­nis­ti kuo­le­maan joh­ta­vien ta­pah­tu­mien ketjun. Jos hen­ki­löl­lä on esi­mer­kik­si syö­pä­sai­raus, pe­rus­kuo­le­man­syyk­si mer­ki­tään syöpä.
  • Vä­li­tön kuo­le­man­syy ku­vas­taa tietoa sai­rau­des­ta, joka ai­heu­tuu pe­rus­kuo­le­man­syyn vuoksi. Vä­li­tön kuo­le­man­syy voi olla esi­mer­kik­si sy­dä­nin­fark­ti, mutta pe­rus­kuo­le­man­syyk­si sel­vi­ää se­pel­val­ti­mo­tau­ti.
  • Vä­li­vai­heen kuo­le­man­syy voi­daan il­moit­taa kuo­lin­to­dis­tuk­ses­sa tar­ken­ta­maan var­si­nais­ta kuo­lin­syy­tä.
  • Myö­tä­vai­kut­ta­vat eli al­tis­ta­vat te­ki­jät ku­vas­ta­vat asioi­ta, jotka alun alkaen ai­heut­ti­vat sai­rau­den ja käyn­nis­ti­vät siten kuo­le­maan kul­jet­ta­van ta­pah­tu­ma­ket­jun. Si­säi­sen ve­ren­vuo­don myö­tä­vai­kut­ta­vak­si te­ki­jäk­si voi­daan kir­ja­ta esi­mer­kik­si korkea ve­ren­pai­ne.

Ylei­siä kuo­lin­syi­tä vuo­si­na 2019–2020

Kuo­lin­syyKuol­leet 2020Kuol­leet 2019
Ve­ren­kier­toe­lin­ten sai­rau­det                    18 496          18 267          
Kas­vai­met13 411          13 267          
Muis­ti­sai­rau­det, Alz­hei­me­rin tauti10 673          10 153          
Ta­pa­tur­mat   2 213             2 245             
Hen­gi­ty­se­lin­ten sai­rau­det1 749             1 969             
Kuol­leet yh­teen­sä55 498          53 962          

Lähde: Ti­las­to­kes­kus

Suo­mes­sa ylei­sin kuo­lin­syy ovat ve­ren­kier­toe­lin­ten sai­rau­det, joihin lu­keu­tu­vat muun muassa se­pel­val­ti­mo­tau­ti, sy­dä­men va­jaa­toi­min­ta ja ve­ren­pai­ne­tau­ti.

Toi­sek­si ylei­sin kuo­lin­syy ovat kas­vai­met. Ylei­sim­mät kuo­le­maan joh­ta­vat syövät ovat hai­ma­syö­pä ja keuh­ko­syö­pä.

Kol­man­nek­si eniten Suo­mes­sa kuol­laan eri­lai­siin muis­ti­sai­rauk­siin.

Mihin kuo­lin­to­dis­tus­ta tar­vi­taan?

Kuo­lin­to­dis­tus toimii tär­keä­nä asia­kir­ja­na paitsi omai­sel­le myös vi­ral­li­sil­le ta­hoil­le

Vain­ajan kuo­lin­to­dis­tus­ta voivat kai­va­ta esi­mer­kik­si:

  • hau­taus­toi­mis­to
  • kre­ma­to­rio
  • va­kuu­tus­yh­tiö
  • elä­ke­lai­tos
  • tut­ki­mus­lai­tos
  • lää­ke­tie­teel­li­nen ope­tusyk­sik­kö
  • tuo­miois­tuin
  • lä­hio­mai­nen

Hau­taus­toi­mis­tot ja kre­ma­to­riot tar­vit­se­vat kuo­lin­to­dis­tus­ta hau­taus­lu­paa varten. Hau­taus­lu­pa voi mer­ki­tä myös lupaa ruu­miin luo­vut­ta­mi­seen tut­ki­mus­ta tai lää­ke­tie­teel­lis­tä ope­tus­ta varten, mikäli edes­men­nyt hen­ki­lö on niin toi­vo­nut ruu­miin­luo­vu­tus­tes­ta­men­til­la

Kuo­lin­to­dis­tuk­sen saa­mi­ses­sa saat­taa kestää pit­kään, mutta lää­kä­ri voi myön­tää hau­taus­lu­van, jos pa­to­lo­gi lausuu, ettei näe hau­taa­mi­sel­le es­tet­tä.

Kuo­lin­to­dis­tus toimii myös vain­ajan oi­keus­tur­van tur­vaa­ja­na. Esi­mer­kik­si hen­ki­va­kuu­tus­yh­tiöt nä­ke­vät kuo­lin­to­dis­tuk­ses­ta, mihin vai­na­ja kuoli ja mikä kuo­le­man­luok­ka oli.

Toi­si­naan lä­hei­sen kuo­le­ma piir­tää ilmaan lu­kui­sia ky­sy­mys­merk­ke­jä, joihin kuo­lin­to­dis­tus voi tar­jo­ta vas­tauk­sia. Näin voi käydä esi­mer­kik­si sil­loin, kun lapsi me­net­tää van­hem­pan­sa. Täl­löin van­hem­man kuo­lin­to­dis­tus voi antaa hä­nel­le myö­hem­mäs­sä elä­män­vai­hees­sa kul­la­nar­vois­ta tietoa van­hem­man pois­me­nos­ta. 

 💡O­mai­nen tar­vit­see kuo­lin­to­dis­tus­ta to­del­li­suu­des­sa melko har­voin vi­ral­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­seen. Kuo­lin­to­dis­tus­ta ylei­sem­pi asia­kir­ja on vir­ka­to­dis­tus, jota esi­mer­kik­si pe­run­kir­joi­tus edel­lyt­tää.

Näin saat lä­hei­se­si kuo­lin­to­dis­tuk­sen

Kuo­lin­to­dis­tus lu­keu­tuu sa­las­sa pi­det­tä­viin asia­kir­joi­hin, mikäli vain­ajan kuo­le­mas­ta on ku­lu­nut alle 50 vuotta. Omai­sel­la on kui­ten­kin oikeus saada to­dis­tuk­ses­ta kopio.

  • Eikö kuo­lin­to­dis­tus saa­pu­nut si­nul­le au­to­maat­ti­ses­ti postin kautta? Pyydä kuo­lin­to­dis­tus mak­sut­ta Ti­las­to­kes­kuk­sel­ta.
  • Kuo­li­ko omai­se­si vuo­si­na 1936–1965? Pyydä kuo­lin­to­dis­tus Kan­sal­li­sar­kis­tol­ta.

Kuo­lin­to­dis­tus omai­sel­le – tilaa näin

  1. Pyydä Ti­las­to­kes­kuk­sel­ta kuo­lin­to­dis­tus joko pos­tit­se tai säh­kö­pos­tit­se. Osoit­teet löydät Ti­las­to­kes­kuk­sen si­vuil­ta.
  2. Kir­joi­ta vies­tiin seu­raa­vat tiedot: edes­men­neen etu- ja su­ku­ni­mi, hänen hen­ki­lö­tun­nuk­sen­sa, asuin­paik­ka­kun­ta, jossa hän vii­mek­si asui, su­ku­lai­suus­suh­tee­si sekä omat yh­teys­tie­to­si.

 Lue myös, ke­nel­le lä­hei­sen kuo­le­mas­ta tulee il­moit­taa.

Aatos auttaa pe­run­kir­joi­tuk­sen hoi­ta­mi­ses­sa

Lä­hei­sen kuo­le­ma voi py­säyt­tää elämän niille si­joil­leen. Silti kaiken surun kes­kel­lä täytyy huo­leh­tia mo­nis­ta asiois­ta, kuten hau­ta­jais­jär­jes­te­lyis­tä, kuo­lin­pe­sän hoi­dos­ta ja pe­run­kir­joi­tuk­ses­ta.

Aatos haluaa omalta osal­taan ke­ven­tää su­ru­taak­kaa tar­joa­mal­la help­poa, pe­rus­teel­lis­ta ja edul­lis­ta la­ki­pal­ve­lua lä­hei­sen kuo­le­maan liit­tyen. 

Saat kaut­tam­me koko pe­run­kir­joi­tus­pro­ses­sin aina vir­ka­to­dis­tus­ten ti­laa­mi­ses­ta saakka. Tar­vit­taes­sa ju­ris­tim­me aut­ta­vat miel­tä­si as­kar­rut­ta­vis­sa ky­sy­myk­sis­sä säh­kö­pos­tin tai chatin vä­li­tyk­sel­lä il­mai­sek­si.

Anna Aa­tok­sen auttaa – hoida lä­hei­sen kuo­le­maan liit­ty­vät pa­pe­ri­asiat hel­pom­min.