Mitä kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää?

Jo­kai­sesta meistä laa­di­taan kuo­lin­to­dis­tus, kun oma ai­kamme koit­taa. Kuo­lin­to­dis­tus kertoo ly­hyt­sa­nai­sesti ja ym­mär­ret­tä­västi, mihin ih­mi­nen lo­pulta me­neh­tyi.

Kai­kessa ko­rut­to­muu­des­saan ja yk­sin­ker­tai­suu­des­saan kuo­lin­to­dis­tus omalla ta­val­laan si­ne­töi edes­men­neen hen­ki­lön elämän. To­dis­tuk­sella on kui­ten­kin myös käy­tän­nön­lä­hei­sempi mer­ki­tys lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen.

Mikä kuo­lin­to­dis­tus on?

Kuo­lin­to­dis­tus osoit­taa, että vai­na­jan kuo­lin­syy on tut­kittu perin pohjin. To­dis­tuk­sen kir­joit­taa aina lää­käri – joko oi­keus­lää­ke­tie­teel­li­sen ruu­mii­na­vauk­sen tehnyt lää­käri, vir­ka­lää­käri tai lää­käri, joka alun perin teki kuo­le­man­syyn sel­vi­tyk­sen.

Kuo­lin­to­dis­tus vastaa ky­sy­myk­siin

• miten vai­naja on kuol­lut?
• missä kuo­lema ta­pah­tui?
• mitkä te­ki­jät kuo­le­maan vai­kut­ti­vat?

 Kuo­lin­to­dis­tus laa­di­taan kolmen kuu­kau­den ku­luessa kuo­le­masta. To­dis­tus teh­dään jo­kai­sesta hen­ki­löstä joka me­neh­tyy Suo­messa, tai joka on kir­joilla Suo­messa mutta me­neh­tyy ul­ko­mailla.

Va­raudu, että var­si­nai­sen kuo­lin­to­dis­tuk­sen saa­pu­mi­sessa voi vie­räh­tää useita kuu­kausia. Pro­sessi on aina pi­dempi, mikäli vai­na­jalle teh­dään ruu­mii­na­vaus.

Kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää yh­teen­ve­don vai­na­jan kuo­le­masta

Kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää melko kaa­va­mai­sen tii­vis­tel­män hen­ki­lön pois­me­nosta.

Kuo­lin­to­dis­tus si­säl­tää:

1. Vai­na­jan tiedot. Lää­käri kirjaa to­dis­tuk­seen vai­na­jan pe­rus­tie­dot eli nimen, syn­ty­mä­ajan, kuo­li­na­jan, hen­ki­lö­tun­nuk­sen ja vii­mei­sim­män ko­ti­kun­nan.
2. Kuo­le­man­syyt. Mitkä sai­rau­det ja vammat joh­ti­vat kuo­le­maan? Mikä on vä­li­tön kuo­le­man­syy tai pe­rus­kuo­le­man­syy? Entä vä­li­vai­heen kuo­le­man­syy? Mitkä te­ki­jät myö­tä­vai­kut­ti­vat me­neh­ty­mi­seen?
3. Kuo­le­man­luokka. Kuo­liko hen­kilö tau­tiin, am­mat­ti­tau­tiin, ta­pa­tur­maan, lää­ke­tie­teel­li­seen hoi­toon tai tut­ki­mus­toi­men­pi­tee­seen, it­se­mur­han vuoksi, hen­ki­ri­kok­sen uhrina, sodan takia, vai onko kuo­lin­syy epä­selvä. 
4. Kuo­lin­paikka. Me­neh­tyikö hen­kilö ter­vey­den­huol­lon toi­min­tayk­si­kössä, kotona, ul­ko­mailla vai jos­sain muu­alla? Jos vai­naja me­neh­tyi ta­pa­tur­mai­sesti, kuo­lin­pai­kaksi mer­ki­tään, onko kuo­lema ta­pah­tu­nut töissä, kotona, kul­je­tuk­sessa, vapaa-ajan har­ras­tuk­sessa, ter­vey­den­huol­lon ti­lassa vai jos­sain muu­alla.
5. Ta­pah­tu­ma­tie­dot. Lää­käri kuvaa kuo­le­maan joh­ta­nei­den ta­pah­tu­mien kulkua ly­hyt­sa­nai­sesti. Hän voi esi­mer­kiksi kertoa, että po­ti­las on tullut usean päivän jat­ku­neen rin­ta­ki­vun vuoksi sai­raa­laan, jossa po­ti­lasta on yri­tetty el­vyt­tää. Ta­pah­tu­ma­tie­dot poh­jau­tu­vat aina kuo­le­man­syi­hin ja kuo­le­man­luok­kaan. Tässä koh­dassa voi­daan kuvata myös vai­na­jan yleis­ti­laa ja elä­män­ta­poja.
6. Kuo­le­man­syyn tut­ki­mi­sen pe­rus­ta. Sel­vi­sikö kuo­lin­syy klii­ni­sellä tut­ki­muk­sella, vai teh­tiinkö vai­na­jalle lää­ke­tie­teel­li­nen tai oi­keus­lää­ke­tie­teel­li­nen ruu­mii­na­vaus? Oliko tut­ki­mi­sen pe­rus­ta jokin muu – mikä? Jos vai­na­jalle teh­tiin ruu­mii­na­vaus, lää­käri mer­kit­see myös ruu­mii­na­vaus­pai­kan to­dis­tuk­seen.
7. Lää­kä­rin tiedot. Lo­puksi lää­käri kir­joit­taa to­dis­tuk­seen päi­vä­mää­rän, paik­ka­kun­nan, vir­ka­pai­kan, virka-aseman sekä oman al­le­kir­joi­tuk­sensa.

 Lue myös: Muis­ti­lista: lä­hei­sen kuo­lema ja käy­tän­nön asiat

Tarkka kuo­lin­syy käy ilmi kuo­lin­to­dis­tuk­sesta

Lä­hei­sen kuo­lema ei aina ole au­ko­ton ko­ko­nai­suus, vaan me­neh­ty­mi­sen taus­talla vai­kut­ta­vat ta­val­li­sesti eri te­ki­jät. Nämä te­ki­jät ku­va­taan kuo­lin­to­dis­tuk­sessa kuo­le­man­syinä eli kuo­lin­syinä.

Eri­lai­sia kuo­lin­syitä

• Pe­rus­kuo­le­man­syy ku­vas­taa sitä sai­rautta tai vammaa, joka alun alkaen käyn­nisti kuo­le­maan joh­ta­vien ta­pah­tu­mien ketjun. Jos hen­ki­löllä on esi­mer­kiksi syö­pä­sai­raus, pe­rus­kuo­le­man­syyksi mer­ki­tään syöpä.
• Vä­li­tön kuo­le­man­syy ku­vas­taa tietoa sai­rau­desta, joka ai­heu­tuu pe­rus­kuo­le­man­syyn vuoksi. Vä­li­tön kuo­le­man­syy voi olla esi­mer­kiksi sy­dä­nin­farkti, mutta pe­rus­kuo­le­man­syyksi sel­viää se­pel­val­ti­mo­tauti.
• Vä­li­vai­heen kuo­le­man­syy voi­daan il­moit­taa kuo­lin­to­dis­tuk­sessa tar­ken­ta­maan var­si­naista kuo­lin­syytä.
• Myö­tä­vai­kut­ta­vat eli al­tis­ta­vat te­ki­jät ku­vas­ta­vat asioita, jotka alun alkaen ai­heut­ti­vat sai­rau­den ja käyn­nis­ti­vät siten kuo­le­maan kul­jet­ta­van ta­pah­tu­ma­ket­jun. Si­säi­sen ve­ren­vuo­don myö­tä­vai­kut­ta­vaksi te­ki­jäksi voi­daan kir­jata esi­mer­kiksi korkea ve­ren­paine.

Ylei­siä kuo­lin­syitä vuo­sina 2019–2020

Lähde: Ti­las­to­kes­kus

Suo­messa ylei­sin kuo­lin­syy ovat ve­ren­kier­toe­lin­ten sai­rau­det, joihin lu­keu­tu­vat muun muassa se­pel­val­ti­mo­tauti, sy­dä­men va­jaa­toi­minta ja ve­ren­pai­ne­tauti.

Toi­seksi ylei­sin kuo­lin­syy ovat kas­vai­met. Ylei­sim­mät kuo­le­maan joh­ta­vat syövät ovat hai­ma­syöpä ja keuh­ko­syöpä.

Kol­man­neksi eniten Suo­messa kuol­laan eri­lai­siin muis­ti­sai­rauk­siin.

Mihin kuo­lin­to­dis­tusta tar­vi­taan?

Kuo­lin­to­dis­tus toimii tär­keänä asia­kir­jana paitsi omai­selle myös vi­ral­li­sille ta­hoille.

Vai­na­jan kuo­lin­to­dis­tusta voivat kai­vata esi­mer­kiksi:

• hau­taus­toi­misto
• kre­ma­to­rio
• va­kuu­tus­yh­tiö
• elä­ke­lai­tos
• tut­ki­mus­lai­tos
• lää­ke­tie­teel­li­nen ope­tusyk­sikkö
• tuo­miois­tuin
• lä­hio­mai­nen

Hau­taus­toi­mis­tot ja kre­ma­to­riot tar­vit­se­vat kuo­lin­to­dis­tusta hau­taus­lu­paa varten. Hau­taus­lupa voi mer­kitä myös lupaa ruu­miin luo­vut­ta­mi­seen tut­ki­musta tai lää­ke­tie­teel­listä ope­tusta varten, mikäli edes­men­nyt hen­kilö on niin toi­vo­nut ruu­miin­luo­vu­tus­tes­ta­men­tilla.

Kuo­lin­to­dis­tuk­sen saa­mi­sessa saat­taa kestää pit­kään, mutta lää­käri voi myön­tää hau­taus­lu­van, jos pa­to­logi lausuu, ettei näe hau­taa­mi­selle es­tettä.

Kuo­lin­to­dis­tus toimii myös vai­na­jan oi­keus­tur­van tur­vaa­jana. Esi­mer­kiksi hen­ki­va­kuu­tus­yh­tiöt nä­ke­vät kuo­lin­to­dis­tuk­sesta, mihin vai­naja kuoli ja mikä kuo­le­man­luokka oli.

Toi­si­naan lä­hei­sen kuo­lema piir­tää ilmaan lu­kui­sia ky­sy­mys­merk­kejä, joihin kuo­lin­to­dis­tus voi tar­jota vas­tauk­sia. Näin voi käydä esi­mer­kiksi sil­loin, kun lapsi me­net­tää van­hem­pansa. Täl­löin van­hem­man kuo­lin­to­dis­tus voi antaa hä­nelle myö­hem­mässä elä­män­vai­heessa kul­la­nar­voista tietoa van­hem­man pois­me­nosta.

 💡O­mai­nen tar­vit­see kuo­lin­to­dis­tusta to­del­li­suu­dessa melko har­voin vi­ral­lis­ten asioi­den hoi­ta­mi­seen. Kuo­lin­to­dis­tusta ylei­sempi asia­kirja on vir­ka­to­dis­tus, jota esi­mer­kiksi pe­run­kir­joi­tus edel­lyt­tää.

Näin saat lä­hei­sesi kuo­lin­to­dis­tuk­sen

Kuo­lin­to­dis­tus lu­keu­tuu sa­lassa pi­det­tä­viin asia­kir­joi­hin, mikäli vai­na­jan kuo­le­masta on ku­lu­nut alle 50 vuotta. Omai­sella on kui­ten­kin oikeus saada to­dis­tuk­sesta kopio.

• Eikö kuo­lin­to­dis­tus saa­pu­nut si­nulle au­to­maat­ti­sesti postin kautta? Pyydä kuo­lin­to­dis­tus mak­sutta Ti­las­to­kes­kuk­selta.
• Kuo­liko omai­sesi vuo­sina 1936–1965? Pyydä kuo­lin­to­dis­tus Kan­sal­li­sar­kis­tolta.

Kuo­lin­to­dis­tus omai­selle – tilaa näin

1. Pyydä Ti­las­to­kes­kuk­selta kuo­lin­to­dis­tus joko pos­titse tai säh­kö­pos­titse. Osoit­teet löydät Ti­las­to­kes­kuk­sen si­vuilta.
2. Kir­joita vies­tiin seu­raa­vat tiedot: edes­men­neen etu- ja su­ku­nimi, hänen hen­ki­lö­tun­nuk­sensa, asuin­paik­ka­kunta, jossa hän vii­meksi asui, su­ku­lai­suus­suh­teesi sekä omat yh­teys­tie­tosi.

 Lue myös, ke­nelle lä­hei­sen kuo­le­masta tulee il­moit­taa.

Aatos auttaa pe­run­kir­joi­tuk­sen hoi­ta­mi­sessa

Lä­hei­sen kuo­lema voi py­säyt­tää elämän niille si­joil­leen. Silti kaiken surun kes­kellä täytyy huo­leh­tia mo­nista asioista, kuten hau­ta­jais­jär­jes­te­lyistä, kuo­lin­pe­sän hoi­dosta ja pe­run­kir­joi­tuk­sesta.

Aatos haluaa omalta osal­taan ke­ven­tää su­ru­taak­kaa tar­joa­malla help­poa, pe­rus­teel­lista ja edul­lista la­ki­pal­ve­lua lä­hei­sen kuo­le­maan liit­tyen.

Saat kaut­tamme koko pe­run­kir­joi­tus­pro­ses­sin aina vir­ka­to­dis­tus­ten ti­laa­mi­sesta saakka. Tar­vit­taessa ju­ris­timme aut­ta­vat miel­täsi as­kar­rut­ta­vissa ky­sy­myk­sissä säh­kö­pos­tin tai chatin vä­li­tyk­sellä il­mai­seksi.

Anna Aa­tok­sen auttaa – hoida lä­hei­sen kuo­le­maan liit­ty­vät pa­pe­ria­siat hel­pom­min.