Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja

Val­ta­kir­ja voi olla joko avoin eli yleis­luon­toi­nen tai yk­si­löi­ty eli vain tiet­tyä oi­keus­toi­mea kos­ke­va. Tässä ar­tik­ke­lis­sa pe­reh­dym­me yk­si­löi­tyyn val­ta­kir­jaan.

Mikä on yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja?

Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja on oi­keu­del­li­nen asia­kir­ja, jolla val­tuu­tat tietyn hen­ki­lön toi­mi­maan ni­mis­sä­si tiet­tyä tar­koi­tus­ta varten. Tämä tar­koi­tus voi olla esi­mer­kik­si pos­ti­pa­ke­tin nou­ta­mi­nen tai pank­ki­asian tai tietyn vi­ran­omais­toi­men hoi­ta­mi­nen.

Val­ta­kir­ja to­dis­taa kol­man­nel­le os­a­puo­lel­le, esi­mer­kik­si pan­kil­le tai pos­til­le, että val­tuu­te­tul­la on oikeus asioi­da val­ta­kir­jan an­ta­jan puo­les­ta.

Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja on tar­koi­tet­tu ai­noas­taan tietyn, ra­ja­tun oi­keus­toi­men hoi­ta­mi­sek­si. Siinä mää­ri­tel­lään tar­kas­ti, mihin toi­miin val­tuu­tet­tu saa ryhtyä ja missä ti­lan­tees­sa hän saa toimia.

Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja vs. avoin val­ta­kir­ja

Avoin val­ta­kir­ja on yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan vas­ta­koh­ta. Val­ta­kir­ja voi olla myös niin sa­not­tu avoin val­ta­kir­ja, jossa val­tuu­tet­tu hen­ki­lö saa toimia laa­jem­min ilman tar­kem­pia ra­joi­tuk­sia.

Ylei­nen esi­merk­ki avoi­mes­ta val­ta­kir­jas­ta on avoin asian­ajo­val­ta­kir­ja, joka an­ne­taan usein tuo­miois­tui­mes­sa tai vi­ran­omai­ses­sa edus­ta­mis­ta varten.

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­nen

Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja on hyö­dyl­li­nen sil­loin, kun olet itse es­ty­nyt hoi­ta­mas­ta jo­ta­kin asiaa esi­mer­kik­si matkan tai sai­rau­den takia.

Val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­sel­le ei kui­ten­kaan tar­vi­ta mitään eri­tyis­tä syytä, eikä sinun itse tar­vit­se ni­men­omai­ses­ti olla es­ty­nyt hoi­ta­mas­ta asiaa, jotta voisit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asiaa puo­les­ta­si.

Mitä asioi­ta yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja si­säl­tää?

Yk­si­löi­dyl­le val­ta­kir­jal­le ei ole mää­ri­tel­ty laissa tiet­ty­jä si­säl­tö­vaa­ti­muk­sia, vaan sen voi tehdä va­paa­muo­toi­se­na. Usein esi­mer­kik­si pos­ti­pal­ve­lui­ta tar­joa­vat yri­tyk­set, pankit sekä vi­ran­omai­set tar­joa­vat si­vus­toil­laan myös val­mii­ta val­ta­kir­ja­poh­jia.

Val­miin val­ta­kir­ja­poh­jan käyt­tä­mi­nen on usein jär­ke­vää, koska sil­loin val­ta­kir­jas­ta ei jää puut­tu­maan asian hoi­ta­mi­sek­si tar­vit­ta­via olen­nai­sia tie­to­ja. Osa pan­keis­ta ja vi­ran­omais­ta­hois­ta hy­väk­syy­kin val­tuu­tuk­sen ai­noas­taan, mikäli olet käyt­tä­nyt heidän omaa val­ta­kir­ja­poh­jaan­sa.

Myös esi­mer­kik­si Posti suo­sit­te­lee käyt­tä­mään heidän omaa val­ta­kir­ja­poh­jaan­sa.

Yk­si­löi­ty val­ta­kir­ja voi olla si­säl­löl­tään hy­vin­kin yk­sin­ker­tai­nen. Si­säl­lön laa­juus riip­puu aina siitä, mihin tar­koi­tuk­seen val­ta­kir­jaa käy­te­tään.

Tie­sit­kö, että myös kä­sin­kir­joi­tet­tu val­ta­kir­ja on pätevä?

Yk­si­löi­dys­sä val­ta­kir­jas­sa tulisi olla ai­na­kin:

• val­tuut­ta­jan nimi ja hen­ki­lö­tun­nus tai syn­ty­mä­ai­ka
• val­tuu­te­tun nimi ja hen­ki­lö­tun­nus tai syn­ty­mä­ai­ka
• tieto siitä, mitä oi­keus­toi­mea val­tuu­tus koskee
• val­tuut­ta­jan al­le­kir­joi­tus, ni­men­sel­ven­nys ja päi­väys

Li­säk­si val­tuu­tuk­seen on hyvä lisätä val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­loai­ka, ellei se muu­toin selviä val­tuu­tuk­sen si­säl­lös­tä.

Esi­mer­kik­si pos­ti­pa­ke­tin nou­ta­mi­sek­si tar­koi­tet­tu val­ta­kir­ja voisi olla kai­kes­sa yk­sin­ker­tai­suu­des­saan seu­raa­van­lai­nen:

Val­ta­kir­ja

Minä, Ville Vir­ta­nen (190590-XXXX), val­tuu­tan Kalle Kor­ho­sen (301191-XXXX) nou­ta­maan puo­les­ta­ni mi­nul­le saa­pu­neen pos­ti­pa­ke­tin, jonka lä­he­tys­tun­nus on XXXXXXX.

[Paikka] xx.xx.xxxx

Ville Vir­ta­nen

Lue lisää: Miten val­ta­kir­ja teh­dään?

Voiko yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan pe­ruut­taa?

Val­tuu­tus on aina mah­dol­lis­ta pe­ruut­taa. Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan pe­ruut­ta­mi­nen ta­pah­tuu läh­tö­koh­tai­ses­ti sa­mal­la ta­val­la kuin val­tuu­tus an­net­tiin.

Voit pe­ruut­taa val­ta­kir­jan ot­ta­mal­la sen ta­kai­sin val­tuu­te­tul­ta ja hä­vit­tä­mäl­lä asia­kir­jan.

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan riskit

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan haas­teet liit­ty­vät sen käytön tark­kuu­teen ja val­tuu­tuk­sen ra­joi­hin. On tär­ke­ää, että val­ta­kir­jas­sa on mää­ri­tel­ty tar­kas­ti, mihin oi­keus­toi­miin val­tuu­tet­tu saa ryhtyä.

Mikäli val­tuu­tus ei ole tar­peek­si tark­ka­ra­jai­nen tai sen laa­juu­teen liit­tyy epä­sel­vyyk­siä, on riski, että val­tuu­tet­tu käyt­tää val­taan­sa väärin tai tekee oi­keus­toi­mia, joita et ole halua teh­tä­vän.

Toi­saal­ta val­tuu­tus voi olla myös liian ra­joit­ta­va. Täl­löin val­tuu­te­tun toi­min­ta on hyvin ra­joi­tet­tua, ja val­ta­kir­jas­sa tar­koi­te­tun oi­keus­toi­men hoi­ta­mi­nen saat­taa han­ka­loi­tua.

Kun laadit val­ta­kir­jaa, mieti siis tark­kaan, mikä val­ta­kir­jan tar­koi­tus on, ja kuinka laaja val­tuu­tus on tar­peel­li­nen. Val­tuu­tus kan­nat­taa antaa luo­tet­ta­val­le hen­ki­löl­le, jonka tiedät pys­ty­vä hoi­ta­maan asian puo­les­ta­si.

Esi­merk­ke­jä yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­ses­tä

Olemme koon­neet alle ylei­sim­piä ti­lan­tei­ta yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tö­tar­koi­tuk­sis­ta.

1. Pos­tis­sa asioin­ti ja lä­he­tys­ten nou­ta­mi­nen

Pos­ti­lä­he­tyk­sen nou­ta­mi­nen lienee yksi ylei­sim­piä esi­merk­ke­jä yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­ses­tä.

2. Tiet­ty­jen pank­ki­asioi­den hoi­ta­mi­nen

Yk­si­löi­dyl­lä val­ta­kir­jal­la voit val­tuut­taa ha­lua­ma­si hen­ki­lön esi­mer­kik­si nos­ta­maan tietyn summan rahaa ti­li­tä­si. Myös pank­ki­ti­lin avaa­mi­nen lap­sel­le on­nis­tuu yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan avulla.

Jos haluat val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan pank­kia­si­aa puo­les­ta­si, käytä aina pankin val­mis­ta val­ta­kir­ja­poh­jaa. Useat pankit hy­väk­sy­vät val­tuu­tuk­sen vain, mikäli se on tehty heidän val­ta­kir­ja­poh­jaa käyt­täen.

⚠️ Huo­maat­han, että et voi kui­ten­kaan val­tuut­taa toista hen­ki­löä käyt­tä­mään mak­su­kort­tia tai pank­ki­tun­nuk­sia puo­les­ta­si, sillä ne ovat tar­koi­tet­tu vain hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti käy­tet­tä­vik­si.

3. Kiin­teis­tön tai muun omai­suu­den hank­ki­mi­nen tai myy­mi­nen

Voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön os­ta­maan tai myy­mään omai­suut­ta puo­les­ta­si. Myös kiin­teis­tö on mah­dol­lis­ta ostaa tai myydä val­ta­kir­jal­la.

Val­ta­kir­jas­sa on hyvä mää­ri­tel­lä rajat osto- tai myyn­ti­hin­nal­le, tai il­moit­taa kiin­teä summa, millä omai­suus tulee ostaa tai myydä.

4. Vi­ran­omai­sen kanssa asioi­mi­nen

Myös usei­den vi­ran­omais­ten kanssa asioi­mi­nen on­nis­tuu yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan avulla.

Voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön esi­mer­kik­si hoi­ta­maan tietyn etuus­asia­si Ke­las­sa. Myös pää­tök­ses­tä va­lit­ta­mi­sen voi hoitaa val­ta­kir­jal­la.

Tällä het­kel­lä Ke­las­sa ei kui­ten­kaan vielä voi tehdä säh­köi­siä ha­ke­muk­sia toi­seen puo­les­ta val­tuu­tuk­sel­la.

Myös esi­mer­kik­si ve­rot­ta­jan kanssa asioin­ti on­nis­tuu val­ta­kir­jal­la.