Yk­si­löity val­ta­kirja

Val­ta­kirja voi olla joko avoin eli yleis­luon­toi­nen tai yk­si­löity eli vain tiet­tyä oi­keus­toi­mea kos­keva. Tässä ar­tik­ke­lissa pe­reh­dymme yk­si­löi­tyyn val­ta­kir­jaan.

Mikä on yk­si­löity val­ta­kirja?

Yk­si­löity val­ta­kirja on oi­keu­del­li­nen asia­kirja, jolla val­tuu­tat tietyn hen­ki­lön toi­mi­maan ni­mis­säsi tiet­tyä tar­koi­tusta varten. Tämä tar­koi­tus voi olla esi­mer­kiksi pos­ti­pa­ke­tin nou­ta­mi­nen tai pank­kia­sian tai tietyn vi­ran­omais­toi­men hoi­ta­mi­nen.

Val­ta­kirja to­dis­taa kol­man­nelle os­a­puo­lelle, esi­mer­kiksi pan­kille tai pos­tille, että val­tuu­te­tulla on oikeus asioida val­ta­kir­jan an­ta­jan puo­lesta.

Yk­si­löity val­ta­kirja on tar­koi­tettu ai­noas­taan tietyn, ra­ja­tun oi­keus­toi­men hoi­ta­mi­seksi. Siinä mää­ri­tel­lään tar­kasti, mihin toi­miin val­tuu­tettu saa ryhtyä ja missä ti­lan­teessa hän saa toimia.

Yk­si­löity val­ta­kirja vs. avoin val­ta­kirja

Avoin val­ta­kirja on yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan vas­ta­kohta. Val­ta­kirja voi olla myös niin sa­nottu avoin val­ta­kirja, jossa val­tuu­tettu hen­kilö saa toimia laa­jem­min ilman tar­kem­pia ra­joi­tuk­sia.

Ylei­nen esi­merkki avoi­mesta val­ta­kir­jasta on avoin asian­ajo­val­ta­kirja, joka an­ne­taan usein tuo­miois­tui­messa tai vi­ran­omai­sessa edus­ta­mista varten.

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­nen

Yk­si­löity val­ta­kirja on hyö­dyl­li­nen sil­loin, kun olet itse es­ty­nyt hoi­ta­masta jo­ta­kin asiaa esi­mer­kiksi matkan tai sai­rau­den takia.

Val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­selle ei kui­ten­kaan tar­vita mitään eri­tyistä syytä, eikä sinun itse tar­vitse ni­men­omai­sesti olla es­ty­nyt hoi­ta­masta asiaa, jotta voisit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asiaa puo­les­tasi.

Mitä asioita yk­si­löity val­ta­kirja si­säl­tää?

Yk­si­löi­dylle val­ta­kir­jalle ei ole mää­ri­telty laissa tiet­tyjä si­säl­tö­vaa­ti­muk­sia, vaan sen voi tehdä va­paa­muo­toi­sena. Usein esi­mer­kiksi pos­ti­pal­ve­luita tar­joa­vat yri­tyk­set, pankit sekä vi­ran­omai­set tar­joa­vat si­vus­toil­laan myös val­miita val­ta­kir­ja­poh­jia.

Val­miin val­ta­kir­ja­poh­jan käyt­tä­mi­nen on usein jär­ke­vää, koska sil­loin val­ta­kir­jasta ei jää puut­tu­maan asian hoi­ta­mi­seksi tar­vit­ta­via olen­nai­sia tie­toja. Osa pan­keista ja vi­ran­omais­ta­hoista hy­väk­syy­kin val­tuu­tuk­sen ai­noas­taan, mikäli olet käyt­tä­nyt heidän omaa val­ta­kir­ja­poh­jaansa.

Myös esi­mer­kiksi Posti suo­sit­te­lee käyt­tä­mään heidän omaa val­ta­kir­ja­poh­jaansa.

Yk­si­löity val­ta­kirja voi olla si­säl­löl­tään hy­vin­kin yk­sin­ker­tai­nen. Si­säl­lön laa­juus riip­puu aina siitä, mihin tar­koi­tuk­seen val­ta­kir­jaa käy­te­tään.

Tie­sitkö, että myös kä­sin­kir­joi­tettu val­ta­kirja on pätevä?

Yk­si­löi­dyssä val­ta­kir­jassa tulisi olla ai­na­kin:

• val­tuut­ta­jan nimi ja hen­ki­lö­tun­nus tai syn­ty­mä­aika
• val­tuu­te­tun nimi ja hen­ki­lö­tun­nus tai syn­ty­mä­aika
• tieto siitä, mitä oi­keus­toi­mea val­tuu­tus koskee
• val­tuut­ta­jan al­le­kir­joi­tus, ni­men­sel­ven­nys ja päi­väys

Li­säksi val­tuu­tuk­seen on hyvä lisätä val­tuu­tuk­sen voi­mas­sao­loaika, ellei se muu­toin selviä val­tuu­tuk­sen si­säl­löstä.

Esi­mer­kiksi pos­ti­pa­ke­tin nou­ta­mi­seksi tar­koi­tettu val­ta­kirja voisi olla kai­kessa yk­sin­ker­tai­suu­des­saan seu­raa­van­lai­nen:

Val­ta­kirja

Minä, Ville Vir­ta­nen (190590-XXXX), val­tuu­tan Kalle Kor­ho­sen (301191-XXXX) nou­ta­maan puo­les­tani mi­nulle saa­pu­neen pos­ti­pa­ke­tin, jonka lä­he­tys­tun­nus on XXXXXXX.

[Paikka] xx.xx.xxxx

Ville Vir­ta­nen

Lue lisää: Miten val­ta­kirja teh­dään?

Voiko yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan pe­ruut­taa?

Val­tuu­tus on aina mah­dol­lista pe­ruut­taa. Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan pe­ruut­ta­mi­nen ta­pah­tuu läh­tö­koh­tai­sesti sa­malla ta­valla kuin val­tuu­tus an­net­tiin.

Voit pe­ruut­taa val­ta­kir­jan ot­ta­malla sen ta­kai­sin val­tuu­te­tulta ja hä­vit­tä­mällä asia­kir­jan.

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan riskit

Yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan haas­teet liit­ty­vät sen käytön tark­kuu­teen ja val­tuu­tuk­sen ra­joi­hin. On tär­keää, että val­ta­kir­jassa on mää­ri­telty tar­kasti, mihin oi­keus­toi­miin val­tuu­tettu saa ryhtyä.

Mikäli val­tuu­tus ei ole tar­peeksi tark­ka­ra­jai­nen tai sen laa­juu­teen liit­tyy epä­sel­vyyk­siä, on riski, että val­tuu­tettu käyt­tää val­taansa väärin tai tekee oi­keus­toi­mia, joita et ole halua teh­tä­vän.

Toi­saalta val­tuu­tus voi olla myös liian ra­joit­tava. Täl­löin val­tuu­te­tun toi­minta on hyvin ra­joi­tet­tua, ja val­ta­kir­jassa tar­koi­te­tun oi­keus­toi­men hoi­ta­mi­nen saat­taa han­ka­loi­tua.

Kun laadit val­ta­kir­jaa, mieti siis tark­kaan, mikä val­ta­kir­jan tar­koi­tus on, ja kuinka laaja val­tuu­tus on tar­peel­li­nen. Val­tuu­tus kan­nat­taa antaa luo­tet­ta­valle hen­ki­lölle, jonka tiedät pys­tyvä hoi­ta­maan asian puo­les­tasi.

Esi­merk­kejä yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­sestä

Olemme koon­neet alle ylei­sim­piä ti­lan­teita yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tö­tar­koi­tuk­sista.

1. Pos­tissa asiointi ja lä­he­tys­ten nou­ta­mi­nen

Pos­ti­lä­he­tyk­sen nou­ta­mi­nen lienee yksi ylei­sim­piä esi­merk­kejä yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan käyt­tä­mi­sestä.

2. Tiet­ty­jen pank­ki­asioi­den hoi­ta­mi­nen

Yk­si­löi­dyllä val­ta­kir­jalla voit val­tuut­taa ha­lua­masi hen­ki­lön esi­mer­kiksi nos­ta­maan tietyn summan rahaa ti­li­täsi. Myös pank­ki­ti­lin avaa­mi­nen lap­selle on­nis­tuu yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan avulla.

Jos haluat val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan pank­kia­siaa puo­les­tasi, käytä aina pankin val­mista val­ta­kir­ja­poh­jaa. Useat pankit hy­väk­sy­vät val­tuu­tuk­sen vain, mikäli se on tehty heidän val­ta­kir­ja­poh­jaa käyt­täen.

⚠️ Huo­maat­han, että et voi kui­ten­kaan val­tuut­taa toista hen­ki­löä käyt­tä­mään mak­su­kort­tia tai pank­ki­tun­nuk­sia puo­les­tasi, sillä ne ovat tar­koi­tettu vain hen­ki­lö­koh­tai­sesti käy­tet­tä­viksi.

3. Kiin­teis­tön tai muun omai­suu­den hank­ki­mi­nen tai myy­mi­nen

Voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön os­ta­maan tai myy­mään omai­suutta puo­les­tasi. Myös kiin­teistö on mah­dol­lista ostaa tai myydä val­ta­kir­jalla.

Val­ta­kir­jassa on hyvä mää­ri­tellä rajat osto- tai myyn­ti­hin­nalle, tai il­moit­taa kiin­teä summa, millä omai­suus tulee ostaa tai myydä.

4. Vi­ran­omai­sen kanssa asioi­mi­nen

Myös usei­den vi­ran­omais­ten kanssa asioi­mi­nen on­nis­tuu yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan avulla.

Voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön esi­mer­kiksi hoi­ta­maan tietyn etuus­asiasi Ke­lassa. Myös pää­tök­sestä va­lit­ta­mi­sen voi hoitaa val­ta­kir­jalla.

Tällä het­kellä Ke­lassa ei kui­ten­kaan vielä voi tehdä säh­köi­siä ha­ke­muk­sia toi­seen puo­lesta val­tuu­tuk­sella.

Myös esi­mer­kiksi ve­rot­ta­jan kanssa asiointi on­nis­tuu val­ta­kir­jalla.