Avoin val­ta­kirja

Avoin val­ta­kirja on oi­keu­del­li­nen asia­kirja, jonka avulla annat toi­selle hen­ki­lölle oi­keu­den toimia sinun ni­mis­säsi ja sinun asioi­desi hoi­ta­mi­seksi. Puo­les­tasi tehty oi­keus­toimi sitoo sinua läh­tö­koh­tai­sesti niin kuin olisit itse tehnyt ky­sei­sen oi­keus­toi­men.

Avoi­men val­ta­kir­jan si­sältö on ni­mensä mu­kai­sesti avoin. Se antaa val­tuu­te­tulle laajan toi­mi­val­lan. Laa­jim­mil­laan avoin val­ta­kirja voi tar­koit­taa sitä, että siinä on mää­ri­telty vain val­tuu­tuk­sen kohde, mutta ei min­kään­lai­sia rajoja sen laa­juu­delle.

Val­tuu­te­tulla on siis läh­tö­koh­tai­sesti ra­ja­ton oikeus edus­taa pää­mies­tään.

Myös­kään val­tuu­tet­tua ei aina tar­vitse yk­si­löidä. Mikäli val­tuu­tet­tua ei ole yk­si­löity, tar­koit­taa se sitä, että val­tuu­tet­tuna toimii se hen­kilö, jonka hal­lussa val­ta­kirja on.

Mil­loin avointa val­ta­kir­jaa voi käyt­tää?

Avoi­men val­ta­kir­jan käyttö voi olla toi­miva rat­kaisu esi­mer­kiksi sil­loin, kun ei etu­kä­teen tie­detä, mihin val­tuu­tusta voi­daan tar­vita. Se so­vel­tuu eri­tyi­sesti sil­loin, kun val­tuut­taja haluaa val­tuu­te­tun toi­mi­van laa­jem­min ja it­se­näi­sem­min ilman tark­koja oh­jeita.

Avoin val­ta­kirja voi olla hyö­dyl­li­nen esi­mer­kiksi vi­ran­omai­sessa asioi­mi­seen. Esi­mer­kiksi asia­na­jaja toimii tuo­miois­tui­messa aina pää­mie­hel­tään saa­malla val­tuu­tuk­sella. Muita esi­merk­kejä ti­lan­teista, joissa avoin val­ta­kirja voi olla hyö­dyl­li­nen, ovat ta­lou­del­li­set pää­tök­set, lii­ke­toi­min­nan hoi­ta­mi­nen tai omai­suu­den hal­linta.

Avoin val­ta­kirja on hyö­dyl­li­nen eri­tyi­sesti sil­loin, kun asian hoi­ta­mi­nen vaatii am­mat­ti­tai­toa tai tiet­tyä osaa­mista, jota pää­mie­hellä ei ole.

Avoin val­ta­kirja voi olla sopiva rat­kaisu myös muissa ti­lan­teissa, kun luotat val­tuut­ta­jaan täysin, ja haluat antaa tälle va­paam­man mah­dol­li­suu­den pää­tök­sen­te­koon. Avoi­men val­ta­kir­jan etuna onkin sen tar­joama laaja liik­ku­ma­vara.

Mikäli haluat käyt­tää avointa val­ta­kir­jaa, ota kui­ten­kin huo­mioon, että useat tahot, esi­mer­kiksi pankit tai posti, eivät hy­väksy avoi­mia val­ta­kir­joja, vaan edel­lyt­tä­vät yk­si­löi­tyä val­ta­kir­jaa, jossa val­tuu­te­tun toimet on ra­jattu tiet­tyyn oi­keus­toi­meen.

Esi­mer­kiksi pankit edel­lyt­tä­vät yleensä li­säksi, että asioi­tiin käy­te­tään heidän omaa val­ta­kir­ja­poh­jaansa.

Lue lisää: Val­ta­kirja yh­tiö­ko­kouk­seen

Mikä on yk­si­löity val­ta­kirja?

Yk­si­löity val­ta­kirja on avoi­men val­ta­kir­jan vas­ta­kohta. Toisin kuin avoin val­ta­kirja, yk­si­löity val­ta­kirja on tar­koi­tettu ai­noas­taan tietyn, ra­ja­tun oi­keus­toi­men hoi­ta­mi­seksi.

Siinä mää­ri­tel­lään tar­kasti, mihin toi­miin val­tuu­tettu saa ryhtyä ja missä ti­lan­teessa hän saa toimia. Yk­si­löi­dyllä val­ta­kir­jalla voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön nou­ta­maan esi­mer­kiksi pos­ti­pa­ke­tin puo­les­tasi tai myy­mään omis­ta­masi kiin­teis­tön tiet­tyyn hin­taan.

Mitä asioita avoin val­ta­kirja si­säl­tää?

Avoin val­ta­kirja on useim­mi­ten avoin asian­ajo­val­ta­kirja. Si­säl­löl­tään se voi olla erit­täin yk­sin­ker­tai­nen.

Val­ta­kir­jasta tulee kui­ten­kin ilmetä ai­na­kin:

• val­tuut­ta­jan nimi
• val­tuut­ta­jan al­le­kir­joi­tus
• aika ja paikka

Li­säksi asia­kir­jasta on käy­tävä ilmi, että kyse on val­ta­kir­jasta. Asia­kir­jan yk­si­löin­niksi riit­tää esi­mer­kiksi, että se on ot­si­koitu avoi­meksi asian­ajo­val­ta­kir­jaksi.

Lue lisää: Miten val­ta­kirja teh­dään?

Liit­tyykö avoi­meen val­ta­kir­jaan ris­kejä?

Koska avoin val­ta­kirja antaa val­tuu­te­tulle lähes ra­jat­to­man edus­tus­val­lan, on erit­täin tär­keää, että täl­lai­nen val­tuu­tus an­ne­taan vain hyvin luo­tet­ta­valle hen­ki­lölle, joka tietää, mitä tekee eikä käytä väärin saa­maansa valtaa.

Val­tuu­te­tun te­ke­mät oi­keus­toi­met si­to­vat sinua hen­ki­lö­koh­tai­sesti, joten har­kitse tark­kaan, onko avoin val­ta­kirja jär­kevä rat­kaisu, vai so­pi­siko yk­si­löity val­ta­kirja asian hoi­ta­mi­seksi pa­rem­min.

Lue lisää: Mikä on säh­köi­nen val­ta­kirja?

Avoin val­ta­kirja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus

Pä­te­vän val­tuu­tuk­sen an­ta­mi­nen edel­lyt­tää oi­keus­toi­mi­kel­poi­suutta eli sitä, että val­tuu­tuk­sen antaja ky­ke­nee ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen.

Esi­mer­kiksi vi­ran­omai­sessa asioi­mista varten tehty avoin val­ta­kirja ei ole enää pätevä, mikäli val­tuu­tuk­sen laa­tija eli pää­mies me­net­tää oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­tensa esi­mer­kiksi ter­vey­den heik­ke­ne­mi­sen tai van­huu­den vuoksi.

Oi­keus­toi­mi­kel­poi­suu­den me­net­tä­mi­seen voi kui­ten­kin va­rau­tua edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella. Edun­val­von­ta­val­tu­tuk­sella val­tuu­tat luo­tet­ta­van hen­ki­lön val­vo­maan etuasi ja hoi­ta­maan asioi­tasi sitten, kun et itse ole enää ky­ke­ne­väi­nen siihen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus laa­di­taan sil­loin, kun on itse vielä oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, mutta se astuu voi­maan vasta sen jäl­keen, kun lää­käri on to­den­nut val­tuu­tuk­sen an­ta­jan oi­keus­toi­mi­kel­vot­to­maksi.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen laa­ti­mi­nen kan­nat­taa, sillä sil­loin var­mis­tut siitä, että sinut tun­teva tuttu ja luo­tet­tava hen­kilö hoitaa asioi­tasi tu­le­vai­suu­dessa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen vaih­toeh­tona on jul­ki­nen edun­val­vonta.

Voiko avoi­men val­ta­kir­jan pe­ruut­taa?

Avoin val­ta­kirja on aina mah­dol­lista pe­ruut­taa. Se ta­pah­tuu läh­tö­koh­tai­sesti sa­malla ta­valla kuin val­tuu­tus an­net­tiin. Voit pe­ruut­taa val­ta­kir­jan ot­ta­malla sen ta­kai­sin val­tuu­te­tulta ja hä­vit­tä­mällä asia­kir­jan.