Avio­liit­to­la­ki ly­hyes­ti

Puolisot menossa naimisiin
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
13.12.2022 ● 6 minuuttia
Jaa artikkeli
Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­la­ki astui voi­maan vuonna 2017. Tie­dät­kö, mihin kaik­keen la­ki­muu­tos vai­kut­ti?

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­la­ki takaa kai­kil­le yh­tä­läi­sen oi­keu­den solmia avio­liit­to su­ku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sen yh­tey­des­sä myös muuta lain­sää­dän­töä muu­tet­tiin vas­taa­maan uutta su­ku­puo­li­neut­raa­lia avio­liit­to­kä­si­tys­tä.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa ker­rom­me tär­keim­mis­tä tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain tuo­mis­ta muu­tok­sis­ta.

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­la­ki sai al­kun­sa kan­sa­lais­aloit­tees­ta

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­la­ki astui voi­maan Suo­mes­sa 1.3.2017 – Poh­jois­mais­ta vii­mei­se­nä. Uu­dis­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na oli lisätä yh­den­ver­tai­suut­ta yh­teis­kun­nas­sa aset­ta­mal­la samaa su­ku­puol­ta olevat parit sa­mal­le vii­val­le vas­tak­kais­ta su­ku­puol­ta ole­vien parien kanssa.

La­ki­uu­dis­tuk­sen taus­tal­la oli _Tahdon2013_-ni­mi­nen kan­sa­lais­aloi­te­kam­pan­ja, joka sai no­peas­ti kan­na­tus­ta. Edus­kun­ta­kä­sit­te­lyyn vaa­dit­ta­vat 50 000 al­le­kir­joi­tus­ta saa­tiin ke­rät­tyä jo en­sim­mäi­se­nä päi­vä­nä, ja kan­sa­lais­aloi­te sai lo­pul­ta myös edus­kun­nan siu­nauk­sen.

Kam­pan­ja ja sitä seu­raa­va edus­kun­ta­kä­sit­te­ly he­rät­ti­vät laa­jas­ti huo­mio­ta ja kan­nan­ot­to­ja sekä la­kia­loit­teen puo­les­ta että vas­taan. Myös tasa-ar­vois­ta avio­liit­to­la­kia vas­tus­ta­va Aito Avio­liit­to -kan­sa­lais­aloi­te eteni edus­kun­taan, jossa se kui­ten­kin hy­lät­tiin.

Avio­liit­to­lain uu­dis­tus oli tärkeä askel kohti tasa-ar­voi­sem­paa yh­teis­kun­taa. Suomen pe­rus­tus­la­ki turvaa kai­kil­le yh­den­ver­tai­sen aseman lain edessä. Ketään ei saa aset­taa eri­lai­seen ase­maan esi­mer­kik­si su­ku­puo­leen liit­ty­vän syyn pe­rus­teel­la ilman hy­väk­syt­tä­vää pe­rus­tet­ta.

Lue lisää: Hu­mo­ris­ti­sia neu­vo­ja avio­liit­toon – vinkit pu­hee­seen

Mikä muut­tui tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain tultua voi­maan?

Tasa-ar­voi­nen avio­liit­to­la­ki muutti muun muassa ter­me­jä su­ku­puo­li­neut­raa­leik­si, mah­dol­lis­ti avio­lii­ton pa­ri­suh­teen re­kis­te­röi­ty­mi­sen sijaan sekä pa­ran­si oi­keut­ta ylei­siin so­si­aa­li­siin etuuk­siin.

Su­ku­puo­li­neut­raa­lit il­mai­sut avio­liit­to­lais­sa

Ennen tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­loa avio­lii­ton sol­mi­mi­nen oli mah­dol­lis­ta vain miehen ja naisen vä­lil­lä.

Uu­del­la lailla il­mai­sut "mies" ja "nainen" kor­vat­tiin su­ku­puo­li­neut­raa­leil­la il­mai­suil­la. Nyt avio­lii­ton saavat solmia kaksi täysi-ikäis­tä hen­ki­löä su­ku­puo­les­ta riip­pu­mat­ta. Sa­mal­la myös avo­lii­tos­ta tuli su­ku­puo­li­neut­raa­li ja useita muita lakeja muu­tet­tiin vas­taa­maan avio­liit­to­lain su­ku­puo­li­neut­raa­lia sään­te­lyä.

Pa­ri­suh­teen re­kis­te­röin­ti päät­tyi

Ai­em­min samaa su­ku­puol­ta ole­vil­la pa­reil­la oli ollut ai­noas­taan mah­dol­li­suus re­kis­te­röi­dä pa­ri­suh­teen­sa. Re­kis­te­röi­ty pa­ri­suh­de vas­ta­si suu­rim­mil­ta osil­taan avio­lii­ton oi­keus­vai­ku­tuk­sia, mutta ei kui­ten­kaan an­ta­nut täysin yh­tä­läi­siä oi­keuk­sia avio­liit­toon ver­rat­tu­na.

Vel­vol­li­suu­det avio­lii­tos­sa ja re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa olivat kui­ten­kin samat, mikä johti epä­ta­sa-ar­voi­seen ti­lan­tee­seen samaa su­ku­puol­ta ja eri­su­ku­puol­ta ole­vien parien vä­lil­lä.

Avio­liit­to­lain voi­maan­tul­les­sa pa­ri­suh­tei­den re­kis­te­röin­ti lak­ka­si ko­ko­naan ja re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa olevat ovat ha­lu­tes­saan voi­neet muut­taa re­kis­te­röi­dyn pa­ri­suh­teen avio­lii­tok­si il­moit­ta­mal­la siitä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le. Lain voi­maan­tu­lol­la ei kui­ten­kaan ole vai­ku­tus­ta jo ole­mas­sa ole­viin re­kis­te­röi­tyi­hin pa­ri­suh­tei­siin.

Lue lisää: si­vii­li­vih­ki­mi­nen on yhä suo­si­tum­paa

Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sel­la kon­kreet­ti­sia vai­ku­tuk­sia

Tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain avulla samaa su­ku­puol­ta ole­viin pa­rei­hin so­vel­le­taan samoja sään­nök­siä kuin vas­tak­kais­ta su­ku­puol­ta ole­viin pa­rei­hin.

Uu­dis­tuk­sel­la on ollut kon­kreet­ti­sia vai­ku­tuk­sia esi­mer­kik­si so­si­aa­lie­tuuk­siin, adop­tio-oi­keu­teen sekä oi­keu­teen ottaa yh­tei­nen su­ku­ni­mi.

Samaa su­ku­puol­ta ole­vil­le pa­reil­le samat oi­keuk­set

Alla ker­rom­me tar­kem­min mihin muihin kes­kei­sim­piin asioi­hin ja oi­keuk­siin tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­lo vai­kut­ti.

1. Muu­tok­sia so­si­aa­li­tur­vaan

Avio­liit­to­lain uu­dis­tus toi muu­tok­sia samaa su­ku­puol­ta ole­vil­le pa­ris­kun­nil­le mak­set­ta­vien so­si­aa­lie­tuuk­sien myön­tä­mis­pe­rus­tei­siin sekä mää­riin. Etuuk­sia mak­se­taan nyt samoin pe­rus­tein kuin samaa su­ku­puol­ta ole­vil­le pa­ris­kun­nil­le.

Re­kis­te­röi­dys­sä pa­ri­suh­tees­sa olevat rin­nas­te­taan etuuk­sien mak­sa­mi­ses­sa avo- ja avio­puo­li­soi­hin.

Uu­dis­tus vai­kut­ti muun muassa:

  • las­ten­hoi­don tukiin
  • lap­si­li­sään             
  • asu­mis­tu­kiin
  • kan­sa­ne­läk­kee­seen
  • pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen
  • eläk­kei­den ja työt­tö­myys­tur­van lap­si­ko­ro­tuk­siin

Nyt esi­mer­kik­si kahden äidin per­hees­sä toi­sel­la äi­deis­tä on oikeus van­hem­pain- ja isyys­ra­haan samoin pe­rus­tein kuin sil­loin, jos äidin puo­li­so olisi mies. Li­säk­si samaa su­ku­puol­ta ole­val­la pa­ris­kun­nal­la on oikeus eläk­kei­den ja työt­tö­myys­tur­van lap­si­ko­ro­tuk­siin samoin kuin eri su­ku­puol­ta ole­vil­la avo­pa­reil­la.

Useim­pien koh­dal­la uu­dis­tus kui­ten­kin vai­kut­ti etuuk­sia pie­nen­tä­väs­ti. Usei­den tukien – esi­mer­kik­si asu­mis­tuen – har­kin­nas­sa ote­taan huo­mioon myös samaa su­ku­puol­ta olevan avo­puo­li­son tulot, kun ai­em­min Kela katsoi sa­mak­si ruo­ka­kun­nak­si vain he­te­ro­suh­tees­sa elävän pa­ris­kun­nan.

Uu­dis­tuk­sen myötä myös kahden äidin per­hees­sä asuvan lapsen oikeus ela­tus­tu­keen lak­ka­si. Ennen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­loa kahden äidin per­hees­sä asu­val­le lap­sel­le, jolla ei ollut tun­nus­tet­tua isää, voi­tiin maksaa ela­tus­tu­kea, vaikka mo­lem­mat äi­deis­tä olivat ela­tus­vel­vol­li­sia. Nyt lap­sel­le ei voida maksaa ela­tus­tu­kea, mikäli tällä on kaksi ela­tus­vel­vol­lis­ta van­hem­paa.

2. Yh­tei­nen su­ku­ni­mi il­moi­tuk­sel­la

Ennen tasa-ar­vois­ta avio­liit­to­la­kia samaa su­ku­puol­ta olevat parit olivat voi­neet ottaa yh­tei­sen su­ku­ni­men vain eril­li­sen, mak­sul­li­sen ha­ke­mus­me­net­te­lyn kautta. Nyt heillä on sa­man­lai­nen oikeus ottaa yh­tei­nen su­ku­ni­mi avio­lii­ton sol­mit­tu­aan kuin he­te­ro­pa­ris­kun­nil­la­kin.

Avio­liit­toon ai­ko­vil­la on oikeus yh­des­sä päät­tää, ot­ta­vat­ko he vi­hit­täes­sä yh­tei­sen su­ku­ni­men tai su­ku­ni­miyh­dis­tel­män. Su­ku­ni­men muut­ta­mi­sek­si riit­tää il­moi­tus Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le sa­mal­la, kun pyy­de­tään avio­lii­ton es­tei­den tut­kin­taa. Il­moi­tuk­sen kä­sit­te­lys­tä ei peritä maksua.

3. Mah­dol­li­suus per­heen ul­ko­puo­li­seen adop­tioon

Avio­liit­to­lain muutos mah­dol­lis­ti adop­tion myös samaa su­ku­puol­ta ole­vil­le avio­puo­li­soil­le. Adop­tio­la­ki edel­lyt­tää ai­noas­taan, että yh­des­sä adop­toi­van pa­ris­kun­nan on oltava avio­lii­tos­sa. Su­ku­puo­lel­la ei ole mer­ki­tys­tä.

Ai­em­min samaa su­ku­puol­ta ole­vil­la pa­reil­la oli ai­noas­taan mah­dol­li­suus per­heen si­säi­seen adop­tioon, jossa toinen puo­li­sois­ta adop­toi toisen puo­li­son lapsen.

Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sel­la per­heen ul­ko­puo­li­nen adop­tio tuli mah­dol­li­sek­si. Näin myös samaa su­ku­puol­ta ole­vil­la avio­pa­reil­la on mah­dol­li­suus ha­keu­tua adop­tio­neu­von­taan, jossa heidän ky­vyk­kyy­ten­sä toimia adop­tio­van­hem­pi­na ar­vioi­daan.

Oikeus adop­tioon ei kui­ten­kaan au­to­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta, että adop­tio to­teu­tuu.

4. Muutos trans­la­kiin

Ennen tasa-ar­voi­sen avio­liit­to­lain voi­maan­tu­loa trans­su­ku­puo­li­nen hen­ki­löl­lä oli mah­dol­li­suus kor­ja­ta su­ku­puo­len­sa vain, mikäli tämä oli nai­ma­ton. Nai­mi­sis­sa ole­val­la oli mah­dol­li­suus kor­ja­ta su­ku­puo­len­sa vain, mikäli tämän puo­li­so hy­väk­syi avio­lii­ton muut­tu­mi­sen re­kis­te­röi­dyk­si pa­ri­suh­teek­si su­ku­puo­len kor­jaa­mi­sen myötä.

Avio­liit­to­lain uu­dis­tuk­sen yh­tey­des­sä trans­la­kia muu­tet­tiin siten, että su­ku­puo­len kor­jaa­mi­nen ei enää edel­ly­tä aviot­to­muut­ta. Nyt myös nai­mi­sis­sa oleva voi kor­ja­ta su­ku­puo­len­sa iden­ti­teet­ti­ään vas­taa­vak­si. Puo­li­son suos­tu­mus­ta ei tar­vi­ta, ja avio­liit­to pysyy avio­liit­to­na.

Va­rau­du tu­le­vaan – tee avio­eh­to

Avio­ero päät­tyy aina – kuo­le­maan tai avio­eroon. Siksi on tär­ke­ää va­rau­tua tu­le­vaan ja päät­tää, miten ha­luat­te omai­suu­den ja­kau­tu­van kum­mas­sa­kin ti­lan­tees­sa.

Tie­sit­kö, että voit pa­ran­taa puo­li­so­si ta­lou­del­lis­ta asemaa, mikäli avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan?

Avio­eh­don avulla leski voi saada ta­sin­ko­na enem­män omai­suut­ta kuin ilman avio­eh­to­so­pi­mus­ta. Li­säk­si hän voi saada ta­sin­koa sil­loin­kin, kun hä­nel­lä on enem­män va­ral­li­suut­ta kuin si­nul­la. Ta­sin­ko­na saatu omai­suus on myös ve­ro­va­paa­ta.

Avio­eh­to suojaa myös sääs­tö­jä­si ja si­joi­tuk­sia­si mah­dol­li­sel­ta avio­erol­ta.

Avio­eh­don te­ke­mi­nen Aa­tok­ses­sa maksaa 69 euroa. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­mas­ti il­mais­ta la­kia­pua aina sil­loin, kun sitä tar­vit­set.

Lue lisää: Tässä on ylei­sin avio­eh­to

Ko­kei­le avio­eh­don te­ke­mis­tä il­mai­sek­si

Aloita heti avio­eh­don te­ke­mi­nen. Pal­ve­lun ko­kei­le­mi­nen on täysin il­mais­ta. Saat la­dat­tua te­ke­mä­si avio­eh­don it­sel­le­si, kun olet mak­sa­nut pal­ve­lun.