Mikä on ylei­sin avio­ehto?

Pariskunta makaa sängyllä ja katsoo kannettavaa tietokonetta
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
26.7.2022 ● 5 minuuttia
Jaa artikkeli
Aa­tok­sen ti­las­to­jen mukaan ylei­sin avio­ehto teh­dään vain avio­eron va­ralle. Moni kui­ten­kin haluaa laatia avio­eh­don pa­ran­ta­maan lesken asemaa siltä va­ralta, että avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan.

Avio­eh­toa ei enää miel­letä epä­luot­ta­mus­lauseena omaa puo­li­soa koh­taan, vaan pi­kem­min­kin va­kuu­tuk­sena pahan päivän va­ralle.

Moni saat­taa aja­tella, että vain va­rak­kaat ih­mi­set te­ke­vät avio­eh­don men­nes­sään nai­mi­siin. Tämä ei kui­ten­kaan pidä paik­kansa. Vain noin puo­lella (52 %) Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa avio­eh­don teh­neistä on suuret va­ral­li­suuse­rot. Kui­ten­kin noin 40 % avio­puo­li­sois­ta kertoo va­ral­li­suu­den olevan sa­man­suu­rui­sia.

Tar­kas­te­limme Aa­tok­sessa teh­tyjä ylei­sim­piä avio­eh­toja. Tiedot pe­rus­tu­vat noin 1 500:aan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa vuo­sien 2020-2022 aikana teh­tyi­hin avio­eh­tosopimuksiin. Tiedot on ke­rätty ke­sä­kuussa 2022.

💡 Tie­sitkö, että avio­eh­don hyödyt ovat usein pa­rem­mat kuin tes­ta­men­tin, mikäli avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan?

Diagrammi kertoo, että avioehto useimmiten voimassa vain avioerossa.

Ylei­sin avio­ehto koskee vain avio­eroa

Aa­tok­sen ti­las­to­jen mukaan ylei­sin avio­ehto teh­dään vain avio­eron va­ralta. Noin 51 % haluaa mää­ri­tellä tar­kem­min avio-oi­keu­den alai­sen omai­suu­den ja­kau­tu­mi­sen eri­tyi­sesti ti­lan­teessa, jossa avio­liitto päät­tyy avio­eroon.

Jos avio­liito päät­tyy kuo­le­maan, vai­na­jan pe­ri­mi­nen menee täl­löin pe­rin­tö­kaa­ren mukaan. Eli jos vai­na­jalla on lapsia, pe­ri­vät he omai­suu­den. Mikäli vai­na­jalla ei ole lapsia, perii avio­leski puo­li­sonsa.

Avio­ehto on toi­seksi ylei­sim­min voi­mas­sa avio­eron sekä kuo­le­man va­ral­ta (48 %). Tässä ta­pauk­sessa puo­li­soi­den omai­suus on sul­jet­tu avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le kai­kis­sa ti­lan­teis­sa – eli kum­pi­kin puo­li­soista pitää aina oman omai­suu­tensa.

Lesken aseman tur­vaa­mi­nen yleistä avio­eh­dossa

Avio­ehtosopimuksen avio­eron va­ral­ta te­ke­vät parit ha­lua­vat kui­ten­kin usein tur­va­ta eloon­jää­neen puo­li­son aseman, jos avio­liit­to päät­tyy kuo­le­maan. Avio­eh­toon voi lisätä ehdon, joka koskee lesken asemaa, mikäli avio­ehto päät­tyy kuo­le­maan.

Aa­tok­sen pal­ve­lussa noin 60 % te­kee­ ylei­sim­min niin kutsun ro­mant­ti­sen avio­eh­don, jossa pa­ris­kun­ta pitää oman omai­suu­ten­sa avio­eros­sa, mutta kuo­le­man sat­tues­sa lesken asema tur­va­taan.

Avio­eh­don suu­rim­mat hyödyt kuo­le­massa:

  • ve­ro­va­paus
  • mah­dol­li­suus suu­rem­paan ta­sin­koon

Lesken on mah­dol­lista saada puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paa­na ta­sin­ko­na, vaikka leski olisi va­rak­kaam­pi.

Avio­eh­to tulee myös kuo­le­mas­sa ensin voi­maan: osi­tuk­sen pe­rus­teel­la mää­räy­tyy, kuinka paljon pe­rin­töä tulee yli­pää­tään jaet­ta­vak­si. Näin avio­eh­dol­la on mah­dol­li­suus myös pie­nen­tää rin­ta­pe­ril­li­sil­le kuu­lu­vaa la­kio­saa.

💡 Avio­eh­don avulla saa­tava hyöty on huo­mat­tava, sillä leski saa käy­tän­nössä suu­rem­man osan vai­na­jan omai­suu­desta ja hyötyy myös ve­ro­va­pau­desta. Avio­eh­don hyöty on siis suu­rem­pi kuin tes­ta­men­tin.

Ha­luatko tur­vata puo­li­sosi aseman, mikäli avio­liitto päät­tyy kuo­le­maan?

Ko­keile avio­eh­don te­ke­mistä il­mai­seksi alta.

Kiin­teis­töt ja asunto-osak­keet sul­je­taan ylei­sem­min pois avio­eh­dolla

Lähes kaikki Aa­tok­sessa avio­eh­don te­ke­vät avio­pa­rit (93 %) ha­lua­vat, että avio­eh­to koskee ennen avio­liit­toa ja sen aikana han­kit­tua omai­suut­ta.

Noin 12 % avio­eh­don te­ke­vis­tä pa­reis­ta haluaa kui­ten­kin eri­tel­lä tar­kem­min omai­suut­ta, joka sul­je­taan avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le – sen sijaan, että avio­eh­to kos­ki­si kaik­kea omai­suut­ta.

Suo­si­tuim­pia yk­sit­täi­siä avio­eh­dol­la sul­jet­ta­via omai­suuk­sia ovat mm.:

  1. kiin­teis­töt ja asunto-osak­keet (29 %)
  2. ajo­neu­vot (18 %)
  3. ar­vo­pa­pe­rit (16 %).

Li­säk­si peräti vii­des­osa (20 %) eri­tel­tä­vis­tä omai­suuk­sis­ta va­li­taan itse. Puo­li­sot saat­ta­vat haluta sulkea avio­eh­dolla esi­mer­kiksi design-esi­neitä, ar­vo­tau­luja, suvun ke­sä­mö­kin tai pur­je­ve­neen.

Lue lisää: Näin otat avio­eh­don te­ke­mi­sen pu­heeksi kump­pa­nisi kanssa

Avio­eh­don voi rää­tä­löidä oman ti­lan­teen mukaan

Avio­eh­don voi laatia mo­nella eri ta­valla riip­puen pa­ris­kun­nan omista toi­veista.

Avio­ehto voi olla:

  1. täysin pois­sul­keva
  2. osit­tain pois­sul­keva
  3. vain toista os­a­puolta kos­keva

1) Täysin pois­sul­keva avio­ehto tar­koit­taa sitä, että pa­ris­kunta pitää oman omai­suu­tensa avio­eron sat­tuessa eikä kum­man­kaan tar­vitse luo­vut­taa omai­suut­taan ex-puo­li­solle. Täysin pois­sul­ke­vaa avio­eh­to­so­pi­musta kut­su­taan myös to­taa­li­seksi avio­eh­to­so­pi­muk­seksi.

2) Osit­tain pois­sul­keva avio­ehto tar­koit­taa puo­les­taan sitä, että jotain tiet­tyä omai­suutta on pää­tetty jättää avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lelle. Täl­lai­nen omai­suus voi olla esi­mer­kiksi suvun ke­sä­mökki, si­joi­tusa­sunto tai lem­mik­kie­läin. Täl­laista avio­eh­toa kut­su­taan osit­tai­seksi avio­eh­to­so­pi­muk­seksi.

3) Vain toista os­a­puolta kos­keva avio­ehto on myös mah­dol­lista laatia. Sil­loin vain toisen hen­ki­lön omai­suutta sul­je­taan avio­eh­to­so­pi­muk­sella avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lelle.

Lue lisää: avio­ehto ja pe­rintö

Kissan omistajuuden voi lisätä avioehtoon

Tie­sitkö, että avio­eh­toon voi lisätä lem­mik­kie­läi­men?

Suo­ma­lai­silla on yhä useam­min lem­mik­kie­läi­miä, mutta harva lisää lem­mi­kin avio­eh­toon.

Ti­las­to­kes­kuk­sen vuoden 2016 arvion mukaan Suo­messa on noin 700 000 koiraa ja 590 000 kissaa. Ken­nel­liitto re­kis­te­röi peräti 49 000 kpl uusia koiria vuonna 2022.

Avio­eh­toon voi lisätä mai­nin­nan siitä, että kuka omis­taa lem­mik­kie­läi­men ja kenen luona eläin asuu, mikäli avio­liitto päät­tyy eroon. Avio­eron koit­taessa lem­mik­kie­läi­men huol­ta­juu­desta voi olla muu­tein haas­ta­vaa sopia.

Vain noin 5 % avio­eh­don Aa­tok­sessa teh­neistä ja yk­sit­täi­siä omai­suus­la­jeja li­sän­neistä puo­li­soista on päät­tä­nyt sulkea lem­mik­kie­läi­men avio­eh­don ul­ko­puo­lelle. Täl­löin avio­eron sat­tuessa lem­mi­kin omis­ta­juus jää toi­selle puo­li­solle eikä omis­ta­juu­desta tar­vitse erik­seen sopia.

Lue lisää: Poh­jois­mai­sen tut­ki­muk­sen tu­lok­sia – ketkä te­ke­vät avio­eh­don?

Muista myös avio­eh­to­so­pi­muk­sen re­kis­te­röinti

Puo­li­soi­den tulee al­le­kir­joit­taa avio­eh­to­so­pi­mus asia­kir­jan laa­ti­mi­sen jäl­keen. Li­säksi avio­eh­to­so­pi­mus tar­vit­see kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joi­tuk­set. Al­le­kir­joi­tuk­set to­dis­ta­vat, että asia­kirja on aito ja sen te­ki­jät ovat yhtä mieltä avio­eh­don si­säl­löstä.

Ennen kuin asia­kirja on lain­voi­mai­nen, tulee avio­ehto re­kis­te­röidä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa eli DVV:ssä (en­ti­nen mai­straatti). Re­kis­te­röin­nin jäl­keen voitte säi­lyt­tää avio­eh­toa ha­lua­mas­sanne pai­kassa.

Avioehtojen rekisteröinnit vuosina 200–2021

Avio­eh­toja re­kis­te­röity vuo­desta 1978

DVV eli en­ti­nen mai­straatti re­kis­te­röi avio­eh­don, kun pa­ris­kunta on al­le­kir­joit­ta­nut avio­eh­to­so­pi­muk­sen ja hank­ki­nut kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joi­tuk­sen. Vasta DVV:n re­kis­te­röin­nin jäl­keen avio­ehto on lain­voi­mai­nen.

DVV:n ti­las­to­jen mukaan avio­eh­toja on re­kis­te­röity Suo­messa jo vuo­desta 1978. En­sim­mäi­sen vuoden aikana vi­rasto re­kis­te­röi 1 kpl avio­eh­toja.

Avio­eh­to­jen re­kis­te­röi­mi­nen kasvoi sel­keästi 1990-lu­vulta aina 2000-luvun puo­li­vä­liin saakka. Kas­vut­rendi on myös jat­ku­nut 2000-lu­vulla aina näihin päi­viin, vaikka 2010-luvun alussa ti­las­toissa näkyy pieni not­kah­dus.

Vuonna 2020 koet­tiin en­nä­tys avio­eh­to­jen re­kis­te­röin­nissä. DVV re­kis­te­röi peräti 8 610 kpl avio­eh­toja. Ruuh­kai­sinta vi­ras­tossa oli elo­kuussa hää­se­son­kina, jol­loin kuu­kau­den aikana re­kis­te­röi­tiin 959 kpl avio­eh­toja.

Aa­tok­sessa luot avio­eh­don hel­posti – jopa omalla ko­ti­soh­valla

Avio­eh­don te­ke­mi­nen Aa­tok­sessa on hel­pom­paa kuin us­koi­sit.

Pal­ve­lumme kar­toit­taa ti­lan­teenne ky­sy­mällä ky­sy­myk­siä, joihin voitte vas­tata klik­kaa­malla so­pi­vaa vaih­toeh­toa. Pal­velu luo vas­taus­tenne mukaan eh­do­tuk­sen, johon voitte lisätä omai­suus­la­jeja tai ehtoja toi­vo­mal­lanne ta­valle.

💡 Aa­tok­sen verk­ko­pal­velu suo­sit­te­lee ehtoja ja il­mai­see sel­keästi, mitä ne koh­dal­lanne tar­koit­ta­vat käy­tän­nössä.

Miksi Aatos?

  • Edul­li­nen
  • Helppo käyt­tää
  • Nopea
  • Ju­ris­tien ke­hit­tämä pal­velu

Sinun ei tar­vitse käydä la­ki­toi­mis­tossa ja maksaa kal­lista ju­ris­tin tun­ti­ve­loi­tusta.

Pal­ve­lumme on suun­ni­teltu ta­val­li­sille ih­mi­sille. Sinun ei siis tar­vitse pe­reh­tyä la­ki­ter­mei­hin, avio­eh­don tek­ni­siin vaa­ti­muk­siin tai ole­massa ole­viin eh­toi­hin. Riit­tää, että va­lit­set teidän toi­vei­siinne so­vel­tu­vat vaih­toeh­dot.

Avio­ehto kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -vuo­si­ti­lauk­seen, jonka hinta on 69 euroa/vuosi. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti hen­ki­lö­koh­taista la­kia­pua aina sil­loin, kun sitä tar­vit­set.

Saat kui­ten­kin meiltä aina il­maista la­kia­pua tar­vit­taessa, mikäli si­nulla herää ky­sy­myk­siä avio­eh­don te­ke­mi­seen liit­tyen.

Turvaa tu­le­vai­suu­tesi ja tee avio­ehto jo tänään.

Läh­teet

Aatos (2022) Avio­eh­dol­la va­rau­du­taan eron li­säk­si myös kuo­le­maan – yli 60 % va­lit­see "ro­mant­ti­sen" vaih­toeh­don.

Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto, Mai­straat­ti­re­kis­te­rien avoin data (2022)

Ken­nel­liitto (2021)

Ti­las­to­kes­kus (2016)