Mikä on edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti?

Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti – toi­sel­ta ni­mel­tään edun­val­von­ta­val­tuu­tus – on asia­kir­ja, jolla val­tuut­ta­ja määrää toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asiois­taan, mikäli hän itse tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan niistä itse.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi koskea joko hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia asioi­ta, hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta tai mo­lem­pia.

Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti on tärkeä osa oi­keu­del­lis­ta en­na­koin­tia. Sen avulla pystyt en­na­koi­maan mah­dol­lis­ta tu­le­vaa toi­min­ta­ky­vyt­tö­myyt­tä­si ja an­ta­maan mää­räyk­siä sen va­ral­ta. Sa­mal­la se vah­vis­taa it­se­mää­rää­mi­soi­keut­ta.

👉 Toi­saal­ta edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti hel­pot­taa myös lä­heis­ten asemaa. Toisen tahtoa ei usein ole helppo tietää, vaikka ih­mis­suh­de oli­si­kin lä­hei­nen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus mah­dol­lis­taa sen, että lä­hei­se­si ovat tie­toi­sia siitä, miten haluat asioi­ta­si hoi­det­ta­van tu­le­vai­suu­des­sa.

Lue lisää: 4 syytä, miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­maista mallia ei kan­nata käyt­tää

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­säl­tö

Voit kir­ja­ta edun­val­von­ta­tes­ta­ment­tiin kaikki si­nul­le tär­keät asiat, joihin haluat tu­le­vai­suu­des­sa vai­kut­taa.

Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti si­säl­tää usein te­ki­jän­sä toi­vei­ta esi­mer­kik­si:

• Hoi­dos­ta
• Vapaa-ajan­vie­tos­ta 
• Ta­lou­den­hoi­dos­ta
• Elä­män­laa­dus­ta

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa voi olla niin yleis­luon­toi­sem­pia kuin tar­kem­pia mää­räyk­siä.

1. Tar­kem­mat mää­räyk­set voivat koskea esi­mer­kik­si tietyn omai­suu­den myyn­tiä – esi­mer­kik­si sitä, mil­lai­ses­sa ti­lan­tees­sa ja millä hintaa tietyn omis­ta­ma­si kiin­teis­tön voi myydä. 
2. Yleis­luon­toi­set mää­räyk­set voivat koskea esi­mer­kik­si ta­lou­den­hoi­toa­si pää­piir­teit­täin.

Mää­räyk­set voivat koskea ai­noas­taan ta­lou­del­li­sia asioi­ta tai myös tiet­ty­jä hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta. Val­tuu­tuk­seen voi ottaa myös esi­mer­kik­si vapaa-aikaa kos­ke­via mää­räyk­siä, kuten sitä, kuinka usein kam­paa­jal­la tulisi käydä. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi myös ai­noas­taan koskea tiet­tyä ra­jat­tua oi­keus­toi­mea.

💡 Vinkki: Tie­sit­kö, että edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu ei saa lah­joit­taa val­tuut­ta­jan eli pää­mie­hen omai­suut­ta? Mikäli haluat, että va­ro­ja­si voi­daan käyt­tää edun­val­von­nan alet­tua­kin esi­mer­kik­si syn­ty­mä­päi­vä­lah­joi­hin, tulee edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan ottaa tästä eril­li­nen mää­räys, jossa yk­si­löi­dään, ke­nel­le ja kuinka paljon varoja saa lah­joit­taa.

Voit kir­ja­ta edun­val­von­ta­tes­ta­ment­tiin myös ei-si­to­via toi­vei­ta si­nul­le tär­keis­tä asiois­ta.

⚠️ Ra­joi­tuk­se­na edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­säl­löl­le on, että se ei voi koskea ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­ta kuten avioi­tu­mis­ta tai lap­sek­si ot­ta­mis­ta, tes­ta­ment­tia ja isyy­den tun­nus­ta­mis­ta.

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­säl­tö

Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti voi olla si­säl­löl­tään hyvin va­paa­muo­toi­nen. Siitä tulee kui­ten­kin ilmetä ai­na­kin seu­raa­vat seikat:

1. Val­tuut­ta­ja eli hen­ki­lö, joka laatii val­ta­kir­jan
2. Val­tuu­tet­tu eli hen­ki­lö, joka tulee hoi­ta­maan asioi­ta val­tuut­ta­jan puo­les­ta
3. Asiat, joita val­tuu­tet­tu on oi­keu­tet­tu hoi­ta­maan
4. Val­tuut­ta­mis­tar­koi­tus eli se, että kyse on edun­val­von­ta­val­ta­kir­jas­ta
5. Val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lon ehto eli mää­räys siitä, että val­tuu­tus tulee voi­maan siinä ta­pauk­ses­sa, että val­tuut­ta­ja tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäk­si huo­leh­ti­maan asiois­taan

Val­tuut­ta­jan on al­le­kir­joi­tet­ta­va val­ta­kir­ja kahden to­dis­ta­jan läsnä ol­les­sa. Kun val­tuut­ta­ja on al­le­kir­joit­ta­nut val­ta­kir­jan, to­dis­ta­jien tulee vielä to­dis­taa asia­kir­ja omilla al­le­kir­joi­tuk­sil­laan.

Lue lisää: Suu­rim­mat erot edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan vä­lil­lä

Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti kan­nat­taa laatia iästä riip­pu­mat­ta

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin voi laatia kuka ta­han­sa täysi-ikäi­nen hen­ki­lö, joka ym­mär­tää sen si­säl­lön ja mer­ki­tyk­sen.

Kun aja­tel­laan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mis­tä, mie­leen tulee usein van­huu­teen liit­ty­vät sai­rau­det tai muut syyt. Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti kan­nat­taa kui­ten­kin laatia iästä riip­pu­mat­ta, sillä kukaan ei voi tietää, mitä tu­le­vai­suu­des­sa ta­pah­tuu. Toi­min­ta­ky­ky voi hei­ke­tä iästä riip­pu­mat­ta esi­mer­kik­si äkil­li­sen sai­rau­den tai on­net­to­muu­den takia.

⚠️ Huo­mioi, että mikäli si­nul­la on sai­raus, joka voi vai­kut­taa ym­mär­rys­ky­kyy­si, kan­nat­taa edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin laa­ti­mis­ta varten pyytää lää­kä­rin­lausun­to, josta il­me­nee kykysi ym­mär­tää edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­säl­tö ja mer­ki­tys.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko suo­sit­tua

Kuka voi toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu­na?

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tis­sa mää­rät­ty­nä val­tuut­ta­ja­na voi olla kuka ta­han­sa teh­tä­vään sopiva ja ky­ke­ne­vä täysi-ikäi­nen hen­ki­lö.

Val­tuu­te­tuk­si kan­nat­taa aina valita sel­lai­nen luo­tet­ta­va ja lä­hei­nen hen­ki­lö, joka suos­tuu si­tou­tu­maan teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen.

Mikäli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to ha­vait­see myö­hem­min, että val­tuu­tet­tu ei hoida teh­tä­vää asian­mu­kai­ses­ti tai on muuten siihen so­pi­ma­ton, voi se hakea kä­rä­jä­oi­keu­del­ta pää­tös­tä ylei­sen edun­val­vo­jan mää­rää­mi­sek­si.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja sen val­von­ta

Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­ti tulee voi­maan vasta toi­min­ta­ky­ky­si hei­ket­tyä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan, jos toi­min­ta­ky­ky­si hei­ken­tyy niin, ettet enää pää­asial­li­ses­ti kykene hoi­ta­maan niitä asioi­ta, joita val­tuu­tus koskee. Toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen syynä tulee olla sai­raus, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­nen, hei­ken­ty­nyt ter­vey­den­ti­la tai muu vas­taa­va syy.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lo edel­lyt­tää aina sen vah­vis­ta­mis­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa. Tätä varten tar­vi­taan lää­kä­rin­lausun­to, jossa lää­kä­ri arvioi val­tuut­ta­jan toi­min­ta­ky­kyä.

💡 Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­tia kan­nat­taa säi­lyt­tää tur­val­li­ses­sa pai­kas­sa, jonka si­jain­nin myös val­tuu­tet­tu tietää. Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu on yleen­sä se hen­ki­lö, joka lo­pul­ta toi­mit­taa edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin ja lää­kä­rin­lausun­non vah­vis­tet­ta­vak­si Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon.

Kun Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to il­moit­taa edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin vah­vis­ta­mi­ses­ta, voi val­tuu­tet­tu aloit­taa val­tuut­ta­jan asioi­den hoi­ta­mi­sen. Asian kä­sit­te­lys­sä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa kestää yleen­sä noin 2–3 kuu­kaut­ta.