Suu­rim­mat erot: edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja val­ta­kirja

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella ja ta­val­li­sella val­ta­kir­jalla voit tur­vata tah­tosi to­teu­tu­mista sen va­ralta, että et itse pysty hoi­ta­maan asioi­tasi tu­le­vai­suu­dessa. Val­ta­kirja on edun­val­von­ta­val­tuu­tusta ke­vyempi asia­kirja, mutta val­ta­kir­jan oheen on aina suo­si­tel­ta­vaa laatia myös edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Val­ta­kirja hyö­dyl­li­nen esi­mer­kiksi pank­ki­asioi­den hoi­dossa

Val­ta­kirja on va­paa­muo­toi­nen asia­kirja, jolla voit val­tuut­taa toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asioita puo­les­tasi. Val­tuu­tus on myös mah­dol­lista antaa suul­li­sesti. Val­ta­kirja on hyö­dyl­li­nen sil­loin, kun olet itse es­ty­nyt hoi­ta­maan asioi­tasi esi­mer­kiksi matkan tai sai­rau­den vuoksi.

Val­ta­kir­jalla voit va­luut­taa luo­tet­ta­van hen­ki­lön hoi­ta­maan puo­les­tasi esi­mer­kiksi yk­sit­täi­siä pank­ki­asioi­tasi tai edus­ta­maan sinua vi­ran­omais­asiassa. Ylei­nen ar­ki­päi­vän esi­merkki val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­sesta on myös toisen val­tuut­ta­mi­nen pos­ti­pa­ke­tin nou­ta­mi­seen.

Val­ta­kir­jan voi laatia yli 18-vuo­tias hen­kilö, joka ky­ke­nee ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen oi­keu­del­li­sen mer­ki­tyk­sen. Val­ta­kirja tulee voi­maan vä­lit­tö­mästi, ja se on voi­massa tois­tai­seksi, ellei val­ta­kir­jassa toisin mää­rätä.

Val­ta­kir­jan voi ha­lu­tes­saan tehdä yhä myös pa­pe­rille kä­sin­kir­joi­tet­tuna.

Yk­si­löity ja avoin val­ta­kirja

Val­ta­kirja voi olla si­säl­löl­tään avoin tai yk­si­löity. Avoi­messa val­ta­kir­jassa ei ole mää­ri­telty sitä, mil­lai­sia oi­keus­toi­mia val­tuu­tettu voi tehdä val­tuu­tuk­sen an­ta­jan eli pää­mie­hen puo­lesta. Yk­si­löity val­ta­kirja sen sijaan ra­joit­taa val­tuu­te­tun oi­keu­den toimia pää­mie­hen puo­lesta vain tietyn asian/asioi­den hoi­ta­mi­seen.

Avoi­meen val­ta­kir­jaan liit­tyy kui­ten­kin ris­kejä, sillä se antaa val­tuu­te­tulle käy­tän­nössä vapaat kädet. Siksi val­ta­kir­jan si­sältö kan­nat­taa aina yk­si­löidä mah­dol­li­sim­man tar­kasti.

Yk­si­löin­nin mer­ki­tys ko­ros­tuu eri­tyi­sesti sil­loin, kun ky­sy­mys on hen­ki­lön kan­nalta mer­kit­tä­västä asiasta. Mikäli on epä­sel­vää, mil­lai­sia asioita val­tuu­tettu voi tehdä pää­mie­hen puo­lesta, val­ta­kir­jaa ei vält­tä­mättä hy­väk­sytä. Esi­mer­kiksi pankit hy­väk­sy­vät vain riit­tä­västi yk­si­löi­tyjä val­ta­kir­joja.

Lue lisää: Miten val­ta­kirja teh­dään?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen va­ralle

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus eli edun­val­von­ta­tes­ta­mentti antaa val­tuu­te­tulle useim­mi­ten laa­jem­mat toi­mi­val­tuu­det kuin ta­val­li­nen val­ta­kir­ja­val­tuu­tus.

Edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan tar­koi­tuk­sena on tur­vata pää­mie­hen asioi­den hoito tämän toi­vo­malla ta­valla sen va­ralta, että hän tulee esi­mer­kiksi sai­rau­den tai ter­vey­den­ti­lan hei­ken­ty­mi­sen vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäksi hoi­ta­maan omia asioi­taan.

Val­tuu­tus tu­lee­kin voi­maan vasta pää­mie­hen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­nyt­tyä siten, ettei tämä kykene itse huo­leh­ti­maan niitä asioita, joita val­tuu­tus koskee.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus koskee useim­mi­ten pää­mie­hen:

1. hen­ki­lö­koh­tais­ten asioi­den hoitoa
2. ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoitoa
3. hen­ki­lö­koh­tais­ten ja ta­lou­del­lis­ten asioi­den hoitoa

Hen­ki­lö­koh­tai­silla asioilla voi­daan tar­koit­taa esi­mer­kiksi ter­vey­den­hoi­toon liit­ty­viä asioita. Ta­lou­del­li­set asiat taas kos­ke­vat pää­mie­hen va­ral­li­suu­den hoitoa sekä tuloja ja menoja, esi­mer­kiksi päi­vit­täi­siä raha-asioita kuten las­ku­jen mak­sa­mista.

Toi­saalta edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi olla myös ra­ja­tumpi ja siinä voi­daan esi­mer­kiksi mää­rätä, että val­tuu­tus koskee esi­mer­kiksi vain tiet­tyä omai­suutta tai oi­keus­toi­mea. Li­säksi edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi si­säl­tää yk­si­tyis­koh­tai­sem­pia mää­räyk­siä muista pää­mie­helle tär­keistä asioista, kuten vapaa-ajan vie­tosta.

Edu­val­von­ta­val­tuu­tus ei siis au­to­maat­ti­sesti val­tuuta kaik­kien pää­mie­hen asioi­den hoi­toon.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella ei kos­kaan voida mää­rätä ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sista asioista kuten avio­lii­ton sol­mi­mi­sesta tai lap­sek­siot­ta­mi­sesta.

Lue lisää: Näin vältät edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen su­den­kuo­pat

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­vaa­ti­muk­set

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on mää­rä­muo­toi­nen asia­kirja, joka on aina teh­tävä kir­jal­li­sena kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­lessa. Sen voi tehdä 18 vuotta täyt­tä­nyt hen­kilö, joka ky­ke­nee ym­mär­tä­mään val­tuu­tuk­sen mer­ki­tyk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tulo edel­lyt­tää li­säksi, että Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto vah­vis­taa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muo­to­mää­räyk­sien kanssa kan­nat­taa­kin olla tarkka, sillä muo­to­virhe estää asia­kir­jan vah­vis­ta­mi­sen. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto valvoo li­säksi tar­vit­taessa val­tuu­te­tun toi­min­taa.

💡 Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu voi saada palk­kiota teh­tä­vis­tään. Palk­kio ja mah­dol­li­set kulut mak­se­taan pää­mie­hen va­roista.

Miten val­ta­kirja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tus eroa­vat toi­sis­taan?

Sekä val­ta­kir­jalla että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella val­tuut­taja määrää itse val­tuu­tuk­sen si­säl­löstä ja val­tuu­tet­ta­vasta hen­ki­löstä.

Yh­teistä mo­lem­mille asia­kir­joille on li­säksi se, että niiden laa­ti­mi­nen edel­lyt­tää ym­mär­rystä asia­kir­jan oi­keu­del­li­sesta mer­ki­tyk­sestä. Val­tuu­tus kan­nat­taa­kin laatia hy­vissä ajoin, sillä kyky päät­tää it­se­ään kos­ke­vista asioista voi hei­ketä yl­lät­täen­kin esi­mer­kiksi on­net­to­muu­den tai äkil­li­sen sai­rau­den vuoksi.

Suurin ero: voi­maan­tulo ja käyt­tö­tar­koi­tus

Suurin ero edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan vä­lillä on niiden voi­maan­tulo ja käyt­tö­tar­koi­tus.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan aina vasta pää­mie­hen toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­nyt­tyä siten, ettei tämä kykene huo­leh­ti­maan niistä asioista, joita val­tuu­tus koskee. Sen tar­koi­tuk­sena onkin va­rau­tua juuri pää­mie­hen toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­seen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tulo edel­lyt­tää li­säksi sitä, että Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto vah­vis­taa sen.

Ta­val­li­nen val­ta­kirja sen sijaan tulee pää­sään­töi­sesti voi­maan vä­lit­tö­mästi, ellei siinä toisin mää­rätä, eikä se edel­lytä eril­listä vah­vis­ta­mista. Sen tar­koi­tuk­sena on siir­tää toi­mi­val­taa pää­mie­heltä val­tuu­te­tulle sil­loin, kun pää­mies on itse es­ty­nyt tai hän esi­mer­kiksi muuten kokee olevan hel­pom­paa, että joku toinen hoitaa oi­keus­toi­men hänen puo­les­taan.

“Teimme äi­dil­leni val­ta­kirja van­huu­den va­ralle, jotta voimme sis­koni kanssa edel­leen hoitaa hänen asioi­taan. Val­ta­kirja oli avoin, joten emme yk­si­löi­neet eri­tyi­siä teh­tä­viä. Ajat­te­limme voi­vamme hoitaa kaikki asiat yh­dellä val­ta­kir­jalla.  Moni vi­ran­omai­nen ei kui­ten­kaan hy­väk­sy­nyt te­ke­määmme val­ta­kir­jaa. Äiti oli sil­loin jo niin huo­nossa kun­nossa, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen ei enää on­nis­tu­nut.” (Mies, 63 vuotta)

Val­tuu­tettu ei kui­ten­kaan voi tehdä pää­mie­hen puo­lesta sel­lai­sia oi­keus­toi­mia, joiden mer­ki­tystä tämä ei ky­ke­nisi ym­mär­tä­mään. Täl­lai­sia oi­keus­toi­mia varten tar­vi­taan aina edun­val­von­ta­val­tuu­tus.

Muita eroja: muo­to­vaa­ti­muk­set, si­sältö ja val­vonta

Muut eroa­vai­suu­det edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan vä­lillä liit­ty­vät eri­tyi­sesti muo­to­vaa­ti­muk­siin, val­tuu­tuk­sen si­säl­töön sekä val­tuu­te­tun toi­mien val­von­taan.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen muoto on tar­koin sään­nelty, kun taas val­ta­kir­jan voi tehdä va­paa­muo­toi­sena. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kattaa usein laa­jem­min esi­mer­kiksi pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioita, kun taas val­ta­kir­jan useim­mi­ten koskee sup­peam­paa, yk­sit­täistä oi­keus­toi­mea. Tämä ei kui­ten­kaan aina pidä paik­kaansa, sillä val­tuu­tuk­sen laa­tija voi päät­tää val­tuu­tuk­sen laa­juu­desta ha­lua­mal­laan ta­valla.

“Äiti oli tehnyt yk­si­löi­dyn val­ta­kir­jan pank­ki­asioi­den hoitoa varten, jotta lä­hi­su­ku­lai­set voi­si­vat hoitaa tar­vit­taessa hänen asioi­taan. Pian äiti sai­ras­tui muis­ti­sai­rau­teen. Pe­run­kir­joi­tusta teh­täessä huo­ma­simme, että eräs su­ku­lai­nen oli ka­val­ta­nut äidin varoja yli 20 000 euroa.” (Nainen, 57 vuotta)

Edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun toi­min­taa valvoo tar­vit­taessa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto kun taas val­ta­kir­jassa vastuu val­ta­kir­jan käytön val­von­nasta on val­tuu­tuk­sen an­ta­jalla it­sel­lään. Jos pää­mies sai­ras­tuu va­ka­vasti, hän ei vält­tä­mättä kykene itse val­vo­maan val­ta­kir­jan käyt­töä.

Eri­lai­set lain­sää­dän­nöt eroina

Vii­mei­senä mer­kit­tä­vänä erona on se, että edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­sen sään­tely pe­rus­tuu eri lain­sää­dän­töön.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus on huo­mat­ta­vasti sään­nel­lympi kuin val­ta­kir­jan. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen oi­keu­del­li­nen pe­rus­ta on laissa edun­val­von­ta­va­tuu­tuk­sesta kun taas val­ta­kir­ja­val­tuu­tuk­sesta sää­de­tään eri­tyi­sesti laissa va­ral­li­suusoi­keu­del­li­sista oi­keus­toi­mista

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan erot pää­piir­teit­tein

Seu­raa­vasta tau­lu­kosta näet vielä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja val­ta­kir­jan suu­rim­mat erot tii­vis­tet­tynä.

Älä jätä edun­val­von­ta­val­tuu­tusta te­ke­mättä

Te­ke­mällä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ajoissa, var­mis­tat, että lä­heis­tesi on helppo hoitaa asioi­tasi, kun et niitä enää itse kykene hoi­ta­maan.

Luot ju­ri­di­sesti pä­te­vän ja omaan ti­lan­tee­seesi so­pi­van edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, joka maksaa 69 euroa/vuosi. Pal­ve­lumme var­mis­taa, että kaikki la­kia­siasi ovat kun­nossa ja ajan ta­salla. Saat pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti hen­ki­lö­koh­taista la­kia­pua. Ti­lauk­sen voi pe­ruut­taa mil­loin vain.

Miksi Aatos?

• Ko­keile pal­ve­lua il­mai­seksi
• Vastaa yk­sin­ker­tai­siin ky­sy­myk­siin
• Valmis asia­kirja heti la­dat­ta­vaksi
• Il­mai­nen la­kiapu tar­vit­taessa
• Edul­li­nen hinta
• Val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­seen menee noin 10 mi­nuut­tia

Var­mista huo­le­ton tu­le­vai­suus ja tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus val­miiksi.

Ko­keile heti il­mai­seksi: