Edunvalvontavaltuutetun toimintaa valvotaan väärinkäytösten varalta. Lisäksi myös valtakirjassa voidaan määritellä valtuutetun toiminnan valvontaan liittyvistä asioista. Valtuutetun toimia on tärkeää valvoa, jotta mahdollisia väärinkäytöksiä ei pääsisi syntymään.
Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, joka mahdollistaa henkilön asioista huolehtimisen silloin, kun hän itse ei enää kykene siihen. Edunvalvontavaltuutuksen avulla voit valtuuttaa luotettavan henkilön, kuten perheenjäsenen tai ystävän, hoitamaan asioitasi silloin, kun et itse esimerkiksi sairauden tai tapaturman takia enää pysty niitä hoitamaan.
Perehdymme siihen, kuka valvontaa tekee ja mitä se käytännössä tarkoittaa.
Edunvalvontavaltuutetun toiminnan valvonta
Edunvalvontavaltuutus on pääsääntöisesti luottamuksellinen toimi, jossa valtuutettu tekee kaikkensa valtuuttajan hyväksi. Useimmissa tapauksissa valtuutetut hoitavat tehtävänsä huolellisesti ja valtuuttajan etua kunnioittaen.
Valvonta on olemassa nimenomaan niitä harvoja tilanteita varten, joissa väärinkäytöksiä voi esiintyä.
Suomessa Digi- ja väestötietovirasto (entinen maistraatti) toimii holhousviranomaisena eli valvoo edunvalvontavaltuutetun asianmukaista toimintaa. Valvovana yksikkönä on yleensä valtuuttajan kotikunnan Digi- ja väestötietoviraston palvelupiste muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Digi- ja väestötietovirasto myös vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen ennen sen käyttöönottoa. Valtuutusta ei ole mahdollista ottaa käyttöön ennen tätä vahvistusta.
Huolimattomasti tehty valtakirja on myös mahdollista hylätä muun muassa väärin tehdyn asiakirjan tai liian läheisten sukulaisten käyttämisestä todistajina. Digi- ja väestötietoviraston vahvistus on siten ensimmäinen vaihe edunvalvontavaltuutettuun kohdistuvasta valvonnasta.
Lisäksi Digi- ja väestötietovirasto pitää yllä rekisteriä edunvalvontavaltuutuksista. Valtuutetut ovat Digi- ja väestötietovirastolle tilivelvollisia. Virasto seuraa valtuutettujen toimintaa ja varmistaa, että kaikki tapahtuu valtuuttajan toiveiden ja lain mukaisesti, jotta valtuutusta ei väärinkäytetä oman edun tavoitteluun valtuuttajan kustannuksella.
Katso, miltä edunvalvontavaltuutuksesi näyttäisi
Kokeile alta ilmaiseksi oman edunvalvontavaltakirjan tekemistä.
Näin edunvalvontavaltuutetun valvonta tapahtuu
Käytännön tasolla Digi- ja väestötietovirasto valvoo edunvalvojia virastolle toimitettavien erilaisten asiakirjojen avulla.
Pakollisia asioita:
- Omaisuusluettelo
- Kirjanpitovelvollisuus
Vapaaehtoisia:
- Tilivelvollisuus
- Päätöstili
Omaisuusluettelo
Esimerkiksi, jos valtuutus koskee valtuuttajan edustamista taloudellisissa asioissa, valtuuttajan on tarpeellista toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle omaisuusluettelo. Omaisuusluettelo koostuu valtuutetun hallinnassa olevista valtuuttajan varoista ja veloista sekä päämiehen valittavaksi jätetyistä käyttövaroista.
Omaisuusluettelo tulee toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun valtuutetun tehtävät ovat alkaneet.
Kirjanpitovelvollisuus
Valtuutetun on myös olla tarpeellista toimittaa kirjanpitoa. Tämä tarkoittaa, että valtuutetun on pidettävä kirjaa valtuuttajan taloudellisista asioista, tilikauden tapahtumista sekä niistä asioista, joita valtuutettu on valtuuttajan puolesta tehnyt.
Omaisuusluettelon toimituksesta ja kirjanpitovelvollisuudesta ei voida poiketa valtakirjan määräyksellä. Näiden avulla Digi- ja väestötietovirasto varmistaa, että valtuutettu ei ole väärinkäyttänyt asemaansa ja valtuuttajan etu on toteutunut. Omaisuusluettelon toimittaminen on siten yksi keskeisimmistä keinoista valvoa valtuutetun toimintaa.
💡 Myös edunvalvontavaltuutettu voi saada palkkiota.
Tilivelvollisuus
Edunvalvontavaltakirjassa voidaan kuitenkin määrätä valvonnan tueksi lisävelvollisuuksia valtuutetulle. Näitä voivat olla muun muassa tilivelvollisuus Digi- ja väestötietovirastolle tai yksityiselle taholle.
Edunvalvontavaltakirjassa voidaan määrätä, että valtuutettu määräajoin toimittaa Digi- ja väestötietovirastolle tai kolmannelle osapuolelle tilin tehtävänsä hoitamisesta. Valtakirjassa voidaan määrätä myös siitä, että valtuutettu tarvitsee Digi- ja väestötietoviraston luvan valtuuttajan puolesta tehtyihin toimiin. Tilivelvollisuus sekä Digi- ja väestötietoviraston luvan pyytäminen on kuitenkin erikseen kirjoitettava valtakirjaan, jotta velvollisuus tulee voimaan.
Päätöstili
Edunvalvontavaltakirjassa voidaan määrätä lisäksi myös päätöstilistä. Lähtökohta on, että valtuutetun pitää antaa viipymättä tili tehtävänsä hoitamisesta sille taholle, joka jatkossa hoitaa valtuuttajan omaisuutta.
Tämä voi esimerkiksi olla valtuuttaja itse tai tämän kuolinpesä. Valtakirjassa on myös mahdollista määrätä, että päätöstilivelvollisuutta ei ole. Digi- ja väestötietovirasto ei kuitenkaan osallistu päätöstilin tulkintaan.
Edunvalvontavaltuutuksen väärinkäytöksistä tulee aina ilmoittaa
Valvonnasta huolimatta väärinkäytöksiä ja sen yrityksiä tapahtuu. Mikäli sinulla on syytä epäillä mahdollisia epäkohtia tai väärinkäytöksiä valtuutetun käytöksessä, tulee tästä ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle.
Mahdollista väärinkäytöstä epäiltäessä virasto tutkii tapauksen tehdyn kantelun perusteella ja tarvittaessa ryhtyy oikeustoimiin valtuutetun oikeuksien turvaamiseksi. Digi- ja väestötietoviraston valvonta on siten tärkeää, jotta edunvalvonta tulee hoidettua tarkoitetun mukaisella tavalla.
Kantelun edunvalvontavaltuutetun toiminnasta voi tehdä Digi- ja väestötietoviraston verkkosivustolta löytyvän lomakkeen avulla. Kantelu on mahdollista tehdä myös vapaamuotoisesti.
Havaitessasi siten mahdollisen väärinkäytöksen esimerkiksi läheisesi edunvalvontavaltuutetun toiminnassa, ota yhteys Digi- ja väestötietovirastoon asian selvittämiseksi.