Mikä on edun­val­von­ta­tes­ta­mentti?

Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti – toi­selta ni­mel­tään edun­val­von­ta­val­tuu­tus – on asia­kirja, jolla val­tuut­taja määrää toisen hen­ki­lön hoi­ta­maan asiois­taan, mikäli hän itse tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäksi huo­leh­ti­maan niistä itse.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi koskea joko hen­ki­lön ta­lou­del­li­sia asioita, hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita tai mo­lem­pia.

Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti on tärkeä osa oi­keu­del­lista en­na­koin­tia. Sen avulla pystyt en­na­koi­maan mah­dol­lista tu­le­vaa toi­min­ta­ky­vyt­tö­myyt­täsi ja an­ta­maan mää­räyk­siä sen va­ralta. Sa­malla se vah­vis­taa it­se­mää­rää­mi­soi­keutta.

👉 Toi­saalta edun­val­von­ta­tes­ta­mentti hel­pot­taa myös lä­heis­ten asemaa. Toisen tahtoa ei usein ole helppo tietää, vaikka ih­mis­suhde oli­si­kin lä­hei­nen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus mah­dol­lis­taa sen, että lä­hei­sesi ovat tie­toi­sia siitä, miten haluat asioi­tasi hoi­det­ta­van tu­le­vai­suu­dessa.

Lue lisää: 4 syytä, miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen il­maista mallia ei kan­nata käyt­tää

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­sältö

Voit kir­jata edun­val­von­ta­tes­ta­ment­tiin kaikki si­nulle tär­keät asiat, joihin haluat tu­le­vai­suu­dessa vai­kut­taa.

Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti si­säl­tää usein te­ki­jänsä toi­veita esi­mer­kiksi:

• Hoi­dosta
• Vapaa-ajan­vie­tosta 
• Ta­lou­den­hoi­dosta
• Elä­män­laa­dusta

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa voi olla niin yleis­luon­toi­sem­pia kuin tar­kem­pia mää­räyk­siä.

1. Tar­kem­mat mää­räyk­set voivat koskea esi­mer­kiksi tietyn omai­suu­den myyn­tiä – esi­mer­kiksi sitä, mil­lai­sessa ti­lan­teessa ja millä hintaa tietyn omis­ta­masi kiin­teis­tön voi myydä. 
2. Yleis­luon­toi­set mää­räyk­set voivat koskea esi­mer­kiksi ta­lou­den­hoi­toasi pää­piir­teit­täin.

Mää­räyk­set voivat koskea ai­noas­taan ta­lou­del­li­sia asioita tai myös tiet­tyjä hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita. Val­tuu­tuk­seen voi ottaa myös esi­mer­kiksi vapaa-aikaa kos­ke­via mää­räyk­siä, kuten sitä, kuinka usein kam­paa­jalla tulisi käydä. Edun­val­von­ta­val­tuu­tus voi myös ai­noas­taan koskea tiet­tyä ra­jat­tua oi­keus­toi­mea.

💡 Vinkki: Tie­sitkö, että edun­val­von­ta­val­tuu­tettu ei saa lah­joit­taa val­tuut­ta­jan eli pää­mie­hen omai­suutta? Mikäli haluat, että va­ro­jasi voi­daan käyt­tää edun­val­von­nan alet­tua­kin esi­mer­kiksi syn­ty­mä­päi­vä­lah­joi­hin, tulee edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan ottaa tästä eril­li­nen mää­räys, jossa yk­si­löi­dään, ke­nelle ja kuinka paljon varoja saa lah­joit­taa.

Voit kir­jata edun­val­von­ta­tes­ta­ment­tiin myös ei-si­to­via toi­veita si­nulle tär­keistä asioista.

⚠️ Ra­joi­tuk­sena edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­säl­lölle on, että se ei voi koskea ko­ros­te­tun hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita kuten avioi­tu­mista tai lap­seksi ot­ta­mista, tes­ta­ment­tia ja isyy­den tun­nus­ta­mista.

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­sältö

Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti voi olla si­säl­löl­tään hyvin va­paa­muo­toi­nen. Siitä tulee kui­ten­kin ilmetä ai­na­kin seu­raa­vat seikat:

1. Val­tuut­taja eli hen­kilö, joka laatii val­ta­kir­jan
2. Val­tuu­tettu eli hen­kilö, joka tulee hoi­ta­maan asioita val­tuut­ta­jan puo­lesta
3. Asiat, joita val­tuu­tettu on oi­keu­tettu hoi­ta­maan
4. Val­tuut­ta­mis­tar­koi­tus eli se, että kyse on edun­val­von­ta­val­ta­kir­jasta
5. Val­tuu­tuk­sen voi­maan­tu­lon ehto eli mää­räys siitä, että val­tuu­tus tulee voi­maan siinä ta­pauk­sessa, että val­tuut­taja tulee sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mät­tö­mäksi huo­leh­ti­maan asiois­taan

Val­tuut­ta­jan on al­le­kir­joi­tet­tava val­ta­kirja kahden to­dis­ta­jan läsnä ol­lessa. Kun val­tuut­taja on al­le­kir­joit­ta­nut val­ta­kir­jan, to­dis­ta­jien tulee vielä to­dis­taa asia­kirja omilla al­le­kir­joi­tuk­sil­laan.

Lue lisää: Suu­rim­mat erot edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja ta­val­li­sen val­ta­kir­jan vä­lillä

Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti kan­nat­taa laatia iästä riip­pu­matta

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin voi laatia kuka ta­hansa täysi-ikäi­nen hen­kilö, joka ym­mär­tää sen si­säl­lön ja mer­ki­tyk­sen.

Kun aja­tel­laan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mistä, mie­leen tulee usein van­huu­teen liit­ty­vät sai­rau­det tai muut syyt. Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti kan­nat­taa kui­ten­kin laatia iästä riip­pu­matta, sillä kukaan ei voi tietää, mitä tu­le­vai­suu­dessa ta­pah­tuu. Toi­min­ta­kyky voi hei­ketä iästä riip­pu­matta esi­mer­kiksi äkil­li­sen sai­rau­den tai on­net­to­muu­den takia.

⚠️ Huo­mioi, että mikäli si­nulla on sai­raus, joka voi vai­kut­taa ym­mär­rys­ky­kyysi, kan­nat­taa edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin laa­ti­mista varten pyytää lää­kä­rin­lausunto, josta il­me­nee kykysi ym­mär­tää edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin si­sältö ja mer­ki­tys.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko suo­sit­tua

Kuka voi toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuna?

Edun­val­von­ta­tes­ta­men­tissa mää­rät­tynä val­tuut­ta­jana voi olla kuka ta­hansa teh­tä­vään sopiva ja ky­ke­nevä täysi-ikäi­nen hen­kilö.

Val­tuu­te­tuksi kan­nat­taa aina valita sel­lai­nen luo­tet­tava ja lä­hei­nen hen­kilö, joka suos­tuu si­tou­tu­maan teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen.

Mikäli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto ha­vait­see myö­hem­min, että val­tuu­tettu ei hoida teh­tä­vää asian­mu­kai­sesti tai on muuten siihen so­pi­ma­ton, voi se hakea kä­rä­jä­oi­keu­delta pää­töstä ylei­sen edun­val­vo­jan mää­rää­mi­seksi.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tus ja sen val­vonta

Edun­val­von­ta­tes­ta­mentti tulee voi­maan vasta toi­min­ta­ky­kysi hei­ket­tyä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tulee voi­maan, jos toi­min­ta­ky­kysi hei­ken­tyy niin, ettet enää pää­asial­li­sesti kykene hoi­ta­maan niitä asioita, joita val­tuu­tus koskee. Toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­sen syynä tulee olla sai­raus, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­nen, hei­ken­ty­nyt ter­vey­den­tila tai muu vas­taava syy.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tulo edel­lyt­tää aina sen vah­vis­ta­mista Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa. Tätä varten tar­vi­taan lää­kä­rin­lausunto, jossa lää­käri arvioi val­tuut­ta­jan toi­min­ta­ky­kyä.

💡 Edun­val­von­ta­tes­ta­ment­tia kan­nat­taa säi­lyt­tää tur­val­li­sessa pai­kassa, jonka si­jain­nin myös val­tuu­tettu tietää. Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu on yleensä se hen­kilö, joka lo­pulta toi­mit­taa edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin ja lää­kä­rin­lausun­non vah­vis­tet­ta­vaksi Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon.

Kun Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto il­moit­taa edun­val­von­ta­tes­ta­men­tin vah­vis­ta­mi­sesta, voi val­tuu­tettu aloit­taa val­tuut­ta­jan asioi­den hoi­ta­mi­sen. Asian kä­sit­te­lyssä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa kestää yleensä noin 2–3 kuu­kautta.