Sai­ras­loma lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen

testamentti.jpg
Marjut Päkki
Marjut
8.4.2024 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Tie­sitkö, että työn­te­kijä voi olla ti­la­päi­sesti pois töistä lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen? Lä­hei­sen kuo­lema ei kui­ten­kaan oi­keuta suo­raan sai­ras­lo­maan.

Lä­hei­sen kuo­lema on ikävä ta­pah­tuma, jolla voi kiis­tatta olla vai­ku­tuk­sensa myös työn­te­ki­jän työ­ky­kyyn. Suru on nor­maali ilmiö ja voikin johtaa esi­mer­kiksi työ­hy­vin­voin­nin kär­si­mi­seen sekä lo­pulta jopa työ­ky­vyt­tö­myy­teen.

Ti­la­päi­nen pois­saolo per­he­syistä mah­dol­li­nen

Lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keistä pois­sao­loa ei ole mai­nittu ni­men­omai­sesti laissa. Sitä voi­daan kui­ten­kin pitää yhtenä mah­dol­li­sena syynä ti­la­päi­seen pois­sao­loon, jos muut työ­so­pi­mus­laissa olevat edel­ly­tyk­set täyt­ty­vät.

Työn­te­ki­jällä on työ­so­pi­mus­lain (55/2001) no­jalla oikeus ti­la­päi­seen pois­sao­loon työstä, jos hänen läs­nä­olonsa on vält­tä­mä­tön hänen per­het­tään koh­dan­neen sai­rau­den tai on­net­to­muu­den vuoksi. Syy pois­sao­loon tulee olla en­na­koi­ma­ton ja pa­kot­tava. Ti­la­päi­nen pois­saolo ei oi­keuta palk­kaan, ellei näin ole so­vittu erik­seen työ­eh­to­so­pi­muk­sessa.

Ti­la­päi­sen pois­sao­lon syitä voivat siis olla esi­mer­kiksi on­net­to­muu­det. Pois­sao­losta ja sen syystä tulee il­moit­taa työ­nan­ta­jalle mah­dol­li­sim­man pian.

Ti­la­päi­nen pois­saolo käy­tän­nössä

  • Työ­nan­ta­jalla on oikeus pyytää pois­sao­losta luo­tet­tava sel­vi­tys, kuten lää­kä­rin­to­dis­tus tai vi­ran­omai­sen antama sel­vi­tys.
  • Pois­sao­lon kes­tolle ei ole ase­tettu eril­listä ai­ka­ra­jaa. Pois­sao­lon tulee kui­ten­kin asian luon­teesta joh­tuen olla ti­la­päistä sekä ly­hy­tai­kaista.
  • Työn­te­ki­jää ei saa ir­ti­sa­noa sillä pe­rus­teella, että työn­te­kijä käyt­tää oi­keut­taan ti­la­päi­seen pois­sao­loon. Pois­sao­lon päät­tyessä työn­te­ki­jällä on oikeus palata en­si­si­jai­sesti ai­kai­sem­paan työ­hönsä.
  • ‘Per­heellä’ tar­koi­te­taan ti­la­päi­sen pois­sao­lon yh­tey­dessä sa­massa ta­lou­dessa per­heen­omai­sissa oloissa asuvia ih­mi­siä sekä ta­ke­ne­vassa tai ete­ne­vässä pol­vessa olevia lä­hi­su­ku­lai­sia.

Lää­kä­rin myön­tämä sai­raus­loma lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen

Työ­so­pi­mus­lain (2001/55) mukaan työn­te­ki­jällä, joka on sai­rau­den tai ta­pa­tur­man vuoksi es­ty­nyt te­ke­mästä työ­tään, on oikeus sai­rausa­jan palk­kaan.

Ih­mi­sen koh­taa­mat krii­sit, kuten lä­hei­sen me­net­tä­mi­nen, eivät si­nänsä oi­keuta sai­raus­lo­maan. Kyse on täl­löin krii­sin ai­heut­ta­mista seu­rauk­sista, jotka voivat syn­nyt­tää myös tar­peen sai­raus­lo­malle.

Pää­tök­sen sai­raus­lo­man tar­peel­li­suu­desta tekee lää­käri, jonka arvion tulee pe­rus­tua po­ti­laan tilaan, työ­ky­kyyn sekä sai­raus­lo­man hoi­ta­vaan vai­ku­tuk­seen. Sai­raus­loma voi­daan myön­tää esi­mer­kiksi su­rusta ai­heu­tu­nee­seen ma­sen­nuk­seen. Ma­sen­nuk­sen to­tea­mi­nen voi kui­ten­kin tyy­pil­li­sesti olla pit­kä­kes­toi­nen pro­sessi.

Sai­raus­loma myön­ne­tään näin ollen tyy­pil­li­sesti siihen psyyk­ki­seen reak­tioon, jonka lä­hei­sen kuo­lema voi ai­heut­taa. Täl­lai­sen ti­lan­teen ar­vioi­mi­nen on kui­ten­kin han­ka­laa, mistä joh­tuen se teh­dään aina ta­paus­koh­tai­sesti. Kaikki ti­lan­teet eivät siten ole sa­man­lai­sia.

Lue lisää: Muis­ti­lista: Lä­hei­sen kuo­lema ja käy­tän­nön asiat

Lä­hei­sen kuo­lema ei pe­rus­te sai­ras­lo­malle

Läh­tö­koh­tai­sesti lä­hei­sen kuo­lema ei kui­ten­kaan it­ses­sään ole pe­rus­te sai­raus­lo­malle, koska siitä ai­heu­tu­vaa surua ei voida pitää sai­rau­tena eli pe­rus­teena sai­raus­lo­man myön­tä­mi­selle.

Sai­raus­lo­man taus­taksi vaa­di­taan siis näin ollen muita syitä, eikä sai­raus­lo­man mää­rää­mi­nen ole yleensä en­sim­mäi­nen rat­kaisu näihin ti­lan­tei­siin.

Mikäli lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen lää­kä­rin myön­tämä sai­raus­loma on tar­peel­li­nen vaih­toehto, tulee työn­te­ki­jän usein toi­mit­taa myös lää­kä­rin al­le­kir­joit­tama sai­raus­lo­ma­to­dis­tus työ­nan­ta­jalle, jossa työn­te­ki­jän to­de­taan olevan ky­vy­tön työ­hönsä. Työ­to­dis­tuk­sen toi­mit­ta­mi­sen ajan­koh­dasta ja ta­vasta on suo­si­tel­ta­vaa kes­kus­tella työ­nan­ta­jan kanssa, sillä käy­tän­nöt voivat vaih­della eri työ­nan­ta­jien vä­lillä.

💡 Joil­la­kin työ­nan­ta­jilla on myös käy­tössä tietty määrä sai­raus­lo­ma­päi­viä omalla il­moi­tuk­sella, jol­loin sai­raus­lo­ma­to­dis­tusta tar­vi­taan vain pyy­det­täessä tai sai­raus­lo­man pit­kit­tyessä. Täl­lai­sen mah­dol­li­suu­den käyt­tä­mi­sestä on tär­keää kes­kus­tella esi­hen­ki­lön kanssa.

Pal­kal­li­nen vai pal­ka­ton vapaa

Läh­tö­koh­tai­sesti ti­la­päi­sen vapaan ajalta ei läh­tö­koh­tai­sesti mak­seta palk­kaa, ellei ole so­vittu toisin. Esi­mer­kiksi työ­eh­to­so­pi­muk­sessa voi­daan kui­ten­kin sopia lä­hei­sen kuo­le­man jäl­kei­sestä pal­kal­li­sesta pois­sao­losta.

Jos työ­hösi so­vel­let­ta­vassa työ­eh­to­so­pi­muk­sessa on so­vittu ti­la­päi­sen vapaan pal­kal­li­suu­desta työ­so­pi­mus­lain pää­sään­nöstä poi­ke­ten, voit täl­löin saada ti­la­päi­sen vapaan ajalta palk­kaa.

Tyy­pil­li­sim­min pal­kal­li­nen vapaa jär­jes­tyy kui­ten­kin ni­me­no­maan lää­kä­rin myön­tä­män sai­raus­lo­ma­to­dis­tuk­sen avulla. Mah­dol­li­suus pal­kal­li­seen va­paa­seen voi kui­ten­kin olla ole­massa ja siksi omaan työ­eh­to­so­pi­muk­seen tu­tus­tu­malla sekä työ­nan­ta­jan kanssa kes­kus­te­le­malla voi saada siitä tiedon.

Ti­la­päi­nen vapaa on siten läh­tö­koh­tai­sesti pal­ka­tonta va­paata, ellei esi­mer­kiksi työ­eh­to­so­pi­muk­sessa toisin mää­rätä.

Lää­kä­rin myön­tämä sai­raus­loma on vuo­ros­taan pää­asial­li­sesti pal­kal­lista. Sai­raus­lo­man myön­tä­mi­nen on kui­ten­kin oma pro­ses­sinsa, sillä surua ei kat­sota sai­rau­deksi, vaan sai­raus­loma myön­ne­tään su­rusta seu­raa­vista psyyk­ki­sistä syistä joh­tuen.

Par­haan rat­kai­sun omaan ti­lan­tee­seesi löydät tu­tus­tu­malla työ­eh­to­so­pi­muk­seesi sekä kes­kus­te­le­malla esi­hen­ki­lösi kanssa ti­lan­tees­tasi.

Kes­kus­telu työ­nan­ta­jan kanssa

Usein kui­ten­kin töihin paluu lä­hei­sen kuo­le­man jäl­keen on lähes mah­do­ton ajatus, vaikka lää­kä­rin myön­tämä sai­raus­loma ei tu­li­si­kaan ky­see­seen ti­lan­tees­sasi.

Onkin siten eri­tyi­sen suo­si­tel­ta­vaa kes­kus­tella oman esi­hen­ki­lön kanssa siitä, min­kä­lai­nen mah­dol­li­suus pal­kal­li­sen tai pal­kat­to­man vapaan jär­jes­tä­mi­seen lä­hei­sen kuo­le­man joh­dosta on ti­lan­tees­sasi mah­dol­li­nen. Hyvän kes­kus­te­lu­yh­tey­den yl­lä­pi­tä­mi­nen esi­hen­ki­löön onkin näissä ti­lan­teissa tär­keää.

Useissa työ­eh­to­so­pi­muk­sissa on jo val­miina kir­jat­tuna ehto ly­hyestä pal­kal­li­sesta pois­sao­losta, joka ta­pah­tuu lä­hei­sen kuo­le­masta joh­tuen. Täl­lai­sen ehdon ole­mas­saolo on par­hai­ten var­mis­tet­ta­vissa oman alan työ­eh­to­so­pi­muk­sesta.

Vaikka eril­listä ehtoa työ­eh­to­so­pi­muk­seen ei olisi kir­jattu, on aina kan­nat­ta­vaa kes­kus­tella ti­lan­tees­tasi oman työ­nan­ta­jasi kanssa ja sel­vit­tää, min­kä­lai­nen pois­saolo on koh­dal­lasi mah­dol­li­nen sekä onko sen ajalta mah­dol­li­suutta esi­mer­kiksi osit­tai­seen pal­kal­li­seen pois­sao­loon.

On myös työ­nan­ta­jan etu, että työn­te­ki­jät voivat hyvin ja ovat työ­ky­kyi­siä, joten avoin kes­kus­telu työ­nan­ta­jan kanssa voi mah­dol­lis­taa myös pää­sään­nöstä poik­kea­vat pois­sao­lo­käy­tän­nöt.

Vink­kejä työ­nan­ta­jalle

Mikäli työ­eh­to­so­pi­muk­sessa ei ole lin­jattu asiasta, suun­nit­tele jo etu­kä­teen, miten toimia, jos työn­te­ki­jän lä­hei­nen kuolee. Tämä hel­pot­taa kaik­kien os­a­puol­ten asemaa. Or­ga­ni­saa­tion onkin siksi tär­keää va­rau­tua työn­te­ki­jöi­den koh­taa­miin me­ne­tyk­siin laa­ti­malla val­miit toi­min­ta­mal­lit ky­sei­siin ti­lan­tei­siin.

Myös hy­vistä krii­si­joh­ta­mi­sen tai­doista on aina hyötyä näissä ti­lan­teissa. Käy­tän­nöissä on tär­keää pysyä yh­den­ver­tai­sena ja yh­den­mu­kai­sena kaik­kien työn­te­ki­jöi­den kesken.

  • Ole läsnä ja kuun­tele. Suh­taudu ti­lan­tee­seen ym­mär­tä­väi­sesti. Osoita val­mius jous­taa työn mää­rässä sekä työ­teh­tä­vissä. Täl­löin on mah­dol­lista kan­nus­taa ly­hyeen ja ti­la­päi­seen va­paa­seen työ­nan­ta­jan lin­jaa­mien käy­tän­tö­jen mu­kai­sesti. Li­säksi sai­raus­lo­man mah­dol­li­suu­desta ja siihen liit­ty­vistä yk­si­tyis­koh­dista voi olla tar­peel­lista kes­kus­tella.
  • Ohjaa työn­te­kijä roh­keasti työ­ter­vey­teen kes­kus­te­lua­pua varten. Vaikka lää­kä­rin myön­tä­mää sai­raus­lo­maa ei myön­net­täisi, voi työ­ter­vey­destä olla suuri mer­ki­tys työn­te­ki­jälle. Työ­ter­vey­den am­mat­ti­lais­ten tar­joama kuun­telu- ja kes­kus­te­luapu voi olla kriit­ti­sen tärkeä tuki vai­keassa ti­lan­teessa ja siksi työn­te­ki­jää on usein kan­nat­ta­vaa in­for­moida siitä sekä roh­kaista sen käyt­tä­mi­seen.
  • Työyh­tei­sön mer­ki­tys on kiis­ta­ton, kun töihin paluun aika koit­taa. Työ­nan­ta­jan ja kol­le­goi­den tuki sekä kan­nus­tus voi auttaa arkeen pa­laa­mista me­ne­tyk­sen jäl­keen. Tär­keää on kui­ten­kin muis­taa hie­no­tun­tei­suus, sillä työn­te­ki­jän tahtoa tulee kun­nioit­taa. Jos työn­te­kijä ei halua kertoa kol­le­goil­leen ti­lan­tees­taan, kun­nioita tämän pää­töstä.

Huo­leh­ti­mi­sen ei tar­vitse myös­kään päät­tyä, kun työn­te­kijä on pa­lan­nut töi­hinsä. Työn­te­ki­jän työ­teh­tä­vien uu­del­leen ja­ka­mi­nen tai ke­ven­tä­mi­nen ovat kei­noja, joilla kevyt töihin paluu huo­mioi­daan. Li­säksi jak­sa­mi­sen ky­se­le­mi­nen sekä ma­ta­lan kes­kus­te­lua­vun ko­ros­ta­mi­nen on tär­keää vielä tässä vai­heessa, jotta työn­te­kijä osaa nostaa itse esille esi­mer­kiksi mah­dol­li­sen tar­peensa ke­ven­net­tyyn työhön.

On tär­keää muis­taa, että mitä pa­rem­paa huolta työn­te­ki­jästä tämän surun kes­kellä pi­de­tään työ­nan­ta­jan toi­mesta, tukee tämä sitä pa­rem­min myös työn­te­ki­jän työssä jak­sa­mista ja toi­saalta myös ko­ke­musta työyh­tei­sös­tään. Sat­saa­mi­nen työn­te­ki­jöi­den hy­vin­voin­tiin täl­lai­sella ta­valla heidän vai­keim­milla het­kil­lään on siten kul­la­nar­voi­nen si­joi­tus myös koko työyh­tei­sön hy­vin­voin­tiin.