Pe­rin­tö­kaa­ri: si­sa­ruk­set

Suo­mes­sa pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­räy­tyy pe­rin­tö­kaa­res­sa, jonka mukaan oikeus periä hen­ki­lö etenee. Useim­mi­ten vain­ajan perii tämän rin­ta­pe­ril­li­set. Mikäli vai­na­ja oli nai­mi­sis­sa, mutta hä­nel­lä ei ollut bio­lo­gi­sia lapsia, perii tämän sil­loin leski.

Jos hen­ki­löl­lä ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä eikä hän ollut nai­mi­sis­sa, siir­tyy oikeus pe­rin­töön täl­löin seu­raa­viin pe­ril­lis­ryh­mään eli toi­seen ja kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Toinen pa­ren­tee­li: ensin van­hem­mat ja sen jäl­keen si­sa­ruk­set

Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän van­hem­mat, jotka pe­ri­vät omai­suu­den puo­lik­si.

Jos van­hem­mis­ta toinen on kuol­lut, pe­ri­vät pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set toisen van­hem­man sijaan puolet pe­rin­nös­tä. Jos myös si­sa­ruk­set ovat kuol­leet, pe­ri­vät heidän si­jaan­sa si­sa­rus­ten jäl­ke­läi­set.

Jos vain toinen van­hem­mis­ta on elossa, eikä si­sa­ruk­sia tai heidän jäl­ke­läi­si­ään ole, perii toinen van­hem­mis­ta koko omai­suu­den. Jos taas mo­lem­mat van­hem­mat ovat kuol­leet, pe­ri­vät si­sa­ruk­set koko omai­suu­den.

Ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus

Kuten en­sim­mäi­ses­sä­kin pa­ren­tee­lis­sa, koskee toista pa­ren­tee­lia ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus. Ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus tar­koit­taa sitä, että vain­ajan pe­ril­li­se­nä olevan hen­ki­lön jäl­ke­läi­set voivat tulla tämän sijaan kuo­lin­pe­sän osak­kaak­si.

Näin ollen esi­mer­kik­si pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­sen lap­sen­lap­si voi saada pe­rin­töä, mikäli hänen van­hem­pan­sa ja iso­van­hem­pan­sa, jotka eläes­sään oli­si­vat oi­keu­tet­tu­ja pe­rin­töön, ovat jo kuol­leet.

Oikeus koskee kaik­kia su­ku­haa­ro­ja, ja kaikki su­ku­haa­rat saavat myös pe­rin­nös­tä yhtä suuren osan.

Kolmas pa­ren­tee­li: ensin iso­van­hem­mat sekä sen jäl­keen tädit ja sedät

Jos toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via su­ku­lai­sia ei ole, siir­ry­tään pe­rin­nön­jaos­sa kol­man­teen pa­ren­tee­liin. Kol­man­teen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän iso­van­hem­mat.

Vas­taa­vas­ti kuten toisen pa­ren­tee­lin koh­dal­la toisen iso­van­hem­man kuol­tua oikeus pe­rin­töön siir­tyy hänen lap­sil­leen eli pe­rit­tä­vän tä­deil­le ja se­dil­le.

Poik­keuk­se­na en­sim­mäi­seen ja toi­seen pa­ren­tee­liin on se, ettei kol­man­nes­sa pa­ren­tee­lis­sa ole ra­ja­ton­ta si­jaan­tu­lo-oi­keut­ta. Oikeus pe­rin­töön päät­tyy siten setiin ja tä­tei­hin, ei­vät­kä serkut enää peri. Serkut voivat siten saada pe­rin­töä ai­noas­taan tes­ta­men­tin kautta.

Jos pe­rit­tä­väl­lä ei ole kol­man­teen­kaan pa­ren­tee­liin kuu­lu­via elossa olevia su­ku­lai­sia, menee hänen omai­suu­ten­sa val­tiol­le. Tämän voit kui­ten­kin estää te­ke­mäl­lä tes­ta­men­tin.

💡 Jos pe­rit­tä­vän lä­him­mät elossa olevat su­ku­lai­set ovat hänen serk­ku­jaan, on tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen ainoa keino py­syt­tää omai­suus suvun hal­lus­sa.

Ko­kei­le tes­ta­men­tin tekoa il­mai­sek­si

Aloita tes­ta­men­tin teko Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa ja ko­kei­le il­mai­sek­si, kuinka help­poa oman tes­ta­men­tin laa­ti­mi­nen on.

Saat val­miin tes­ta­men­tin la­dat­tua it­sel­le­si hin­taan 69 euroa.

Esi­merk­ki­ta­pauk­sia pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­tä

Käymme seu­raa­vak­si läpi muu­ta­mia esi­merk­ki­ta­pauk­sia pe­ri­mis­jär­jes­tyk­ses­tä ha­vain­nol­lis­taak­sem­me pe­rin­nön­ja­koa rin­ta­pe­ril­li­siä kau­kai­sem­pien su­ku­lais­ten osalta.

Läh­dem­me liik­keel­le siitä ole­tuk­ses­ta, ettei kukaan esi­merk­kien hen­ki­löis­tä ole tehnyt tes­ta­ment­tia.

Esi­merk­ki 1: Lap­se­ton ja nai­ma­ton täti

1. Lap­set­to­man ja nai­mat­to­man tädin pe­ri­vät en­si­si­jai­ses­ti hänen van­hem­pan­sa.
2. Jos van­hem­mat tai toinen heistä ei ole elossa, menee pe­rin­tö edel­leen heidän lap­sil­leen eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­sil­le.
3. Jos si­sa­ruk­set tai joku heistä on kuol­lut, menee pe­rin­tö edel­leen heidän lap­sil­leen.

Näin ollen siis voit periä tätisi, jos edellä mai­ni­tut su­ku­lai­set eivät enää ole elossa. Pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä edellä ovat kui­ten­kin iso­van­hem­pa­si ja van­hem­pa­si.

Esi­merk­ki 2: Lap­se­ton ja nai­ma­ton veli

1. Lap­set­to­man ja nai­mat­to­man veljen perii en­si­si­jai­ses­ti hänen van­hem­pan­sa.
2. Jos van­hem­mis­ta toinen tai mo­lem­mat ovat kuol­leet, menee pe­rin­tö heidän lap­sil­leen eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­sil­le.

Näin ollen voit siis periä si­sa­ruk­se­si ja tulla niin sa­no­tus­ti mo­lem­pien van­hem­pie­si tai toisen heistä sijaan pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä. En­si­si­jai­ses­ti tässä yh­tä­lös­sä pe­ri­vät kui­ten­kin van­hem­mat, joten heidän mo­lem­pien ol­les­sa elossa saavat he pe­rin­nön ko­ko­nai­suu­des­saan.

Lue lisää: Kuka on käly ja lanko?

Esi­merk­ki 3: Lap­sen­lap­si ja pe­rin­tö

Lap­sen­lap­si saa iso­van­hem­pan­sa kautta pe­rin­töä siinä ta­pauk­ses­sa, että lap­sen­lap­sen van­hem­mat eli pe­rit­tä­vän rin­ta­pe­ril­li­nen on kuol­lut.

On kui­ten­kin tär­ke­ää muis­taa, että kyse ei ole täl­löin muihin pa­ren­tee­lei­hin me­ne­väs­tä pe­rin­nös­tä, vaan en­sim­mäi­ses­sä pa­ren­tee­lis­sa ta­pah­tu­vas­ta si­jaan­tu­los­ta.

💡 Iso­van­hem­pi voi myös periä vuo­ros­taan lap­sen­lap­sen­sa tullen oman rin­ta­pe­ril­li­sen­sä sijaan sil­loin, kun lap­sen­lap­sen mo­lem­mat van­hem­mat ovat kuol­leet, eikä elossa olevia si­sa­ruk­sia ole. Täl­löin pe­rin­tö siis menee kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Esi­merk­ki 4: Lap­se­ton nai­mi­sis­sa oleva hen­ki­lö

Lap­set­to­man, mutta nai­mi­sis­sa olleen hen­ki­lön kuol­tua hänet perii hänen les­ken­sä.

Kun lap­se­ton leski kuolee, ovat tämän kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta puo­les­taan en­sik­si kuol­leen puo­li­son tois­si­jai­set pe­ril­li­set sekä lesken omat pe­ril­li­set.

1. Pää­sään­nön mu­kai­ses­ti puolet lesken pe­rin­nös­tä tulee en­sik­si kuol­leen puo­li­son tois­si­jai­sil­le pe­ril­li­sil­le eli en­si­si­jai­ses­ti toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vil­le pe­ril­li­sil­le. Jos heitä ei ole, menee pe­rin­tö kol­man­teen pa­ren­tee­liin.
2. Toisen puo­lik­kaan lesken pe­rin­nös­tä saavat lesken omat pe­ril­li­set. Lesken ol­les­sa nai­ma­ton ja ilman tes­ta­ment­tia, menee pe­rin­tö hä­nen­kin koh­dal­laan en­si­si­jai­ses­ti toi­seen pa­ren­tee­liin. Jos toisen pa­ren­tee­lin su­ku­lai­sia ei ole elossa, menee pe­rin­tö kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Tes­ta­men­til­la vai­ku­tat par­hai­ten pe­rin­töö­si

Tois­si­jai­sil­la pe­ril­li­sil­lä ei ole sa­man­lais­ta vahvaa oi­keut­ta pe­rin­töön toisin kuin rin­ta­pe­ril­li­sil­lä. Tois­si­jais­ten pe­ril­lis­ten asemaa on siten mah­dol­lis­ta muut­taa tes­ta­men­til­la.

Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on myös eri­tyi­sen tär­ke­ää sil­loin, kun pa­ren­tee­lei­hin kuu­lu­via pe­ril­li­siä ei ole enää elossa, mutta pe­rin­tö ha­lu­taan py­syt­tää su­vus­sa.

Tes­ta­men­tin laadit vai­vat­to­mas­ti Aa­tok­sen avulla.