Mitkä ovat rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keu­det?

Nuoret naiset juttelevat tulppaaniniityllä
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
19.7.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
En­si­si­jai­sia pe­rin­nön­saa­jia ovat vai­na­jan rin­ta­pe­ril­li­set, mutta tes­ta­men­tilla ja avio­eh­dolla on kui­ten­kin mah­dol­lista pa­ran­taa eloon­jää­neen puo­li­son asemaa.

Iäk­käät suo­ma­lai­set omis­ta­vat his­to­rial­li­sen paljon va­ral­li­suutta. Ti­las­to­kes­kuk­sen vuonna 2021 jul­kai­se­man va­ral­li­suus­tut­ki­muk­sen mukaan yli 75-vuo­tiai­den ko­ti­ta­louk­sien net­to­va­ral­li­suu­den me­di­aani oli noin 163 000 euroa. 

Iän ja va­ral­li­suu­den ker­tyessä monet al­ka­vat miet­tiä pe­rin­töön liit­ty­viä asioita. Ajoissa aloi­te­tun pe­rin­tö­suun­nit­te­lun avulla onkin mah­dol­lista vä­hen­tää mak­set­ta­vien pe­rin­tö­ve­ro­jen määrää ja var­mis­taa oman toi­veen to­teu­tu­mi­nen pe­rin­nön­jaon suh­teen. 

Mikäli vai­na­jalla ei ole tes­ta­ment­tia, omai­suus jae­taan lain mää­rit­te­le­män pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­sesti. 

Rin­ta­pe­ril­li­set ovat pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen kär­jessä

Suomen lain­sää­dän­nössä pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sestä sää­de­tään pe­rin­tö­kaa­ressa (40/1965). 

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan vai­na­jan su­ku­lai­set jao­tel­laan kol­meen pe­rin­tö­luok­kaan eli pa­ren­tee­liin sen mu­kai­sesti, miten lä­hei­sistä su­ku­lai­sista on ky­sy­mys. Nyrk­ki­sään­tönä voi­daan pitää, että pe­rin­tö­oi­keus on vai­na­jan lä­him­millä elossa ole­villa su­ku­lai­silla.

  • 1. pa­ren­teeli: Vai­na­jan rin­ta­pe­ril­li­set eli lapset, lap­sen­lap­set ja niin edel­leen. Rin­ta­pe­ril­li­siksi lue­taan myös adop­tion kautta per­hee­seen tul­leet ot­to­lap­set. 
  • 2. pa­ren­teeli: mikäli vai­na­jalla ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä tai leskeä, pe­ril­li­siä et­si­tään toi­sesta pa­ren­tee­li­lis­tasta, johon kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän van­hem­mat, si­sa­ruk­set ja si­sar­puo­let sekä heidän lap­sensa. 
  • 3. pa­ren­teeli: mikäli pe­ril­li­siä ei löydy toi­ses­ta­kaan pa­ren­tee­lista, siir­ry­tään kol­man­teen pa­ren­tee­liin, johon kuu­lu­vat iso­van­hem­mat sekä heidän lap­sensa eli enot, sedät ja tädit.

Entä mikä sitten on lesken asema pe­rin­nön­jaossa? Ylei­sen kä­si­tyk­sen vas­tai­sesti leski ei peri ilman tes­ta­ment­tia mitään, mikäli kuol­leella hen­ki­löllä on rin­ta­pe­ril­li­siä. 

Monet olet­ta­vat, että leski perii au­to­maat­ti­sesti me­neh­ty­neen puo­li­sonsa omai­suutta. 

Pe­rin­tö­asioita suun­ni­tel­lessa kan­nat­taa muis­taa myös se, että mah­dol­li­sesta tes­ta­men­tista huo­li­matta rin­ta­pe­ril­li­sillä on aina oikeus la­kio­saansa eli puo­leen jää­mis­töstä. 

Lue lisää alai­käi­sen pe­ril­li­sen oi­keuk­sista.

Esi­merkki 1: avio­puo­liso jää ilman pe­rin­töä

57-vuo­tias Taina me­neh­tyi no­peasti eden­nee­seen sai­rau­teen. Koska hän ei ollut tehnyt tes­ta­ment­tia, pe­rintö jae­taan hänen kolmen lap­sensa kesken.

Avio­puo­liso Nils ei peri mitään, mutta on mah­dol­li­sesti oi­keu­tettu ta­sin­koon avio-oi­keu­den pe­rus­teella.  

Laki turvaa rin­ta­pe­ril­lis­ten aseman pe­rin­nön­jaossa

Ha­luai­sitko tes­ta­men­tata koko omai­suu­tesi ys­tä­väl­lesi tai esi­mer­kiksi hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tölle? Lain mukaan se on mah­dol­lista, mutta vain siinä ta­pauk­sessa, jos si­nulla ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä. 

Rin­ta­pe­ril­lis­ten oikeus vai­na­jan jää­mis­töön tur­va­taan pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­sella la­kio­salla, joka on puolet (1/2) la­ki­mää­räi­sestä pe­rin­tö­osuu­desta. 

Mikäli vai­na­jan omai­suus on esi­mer­kiksi 50 000 euroa, on la­kiosa tästä sum­masta 25 000 euroa. Vai­naja voi siten tes­ta­men­tata 25 000 euroa louk­kaa­matta pe­rin­tö­kaa­ren mää­rit­te­le­mää la­kio­saa. 

La­kio­san pois­ta­mi­nen rin­ta­pe­ril­li­seltä on kui­ten­kin mah­dol­lista poik­keus­ti­lan­teissa. Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan pe­ril­li­sen voi tehdä pe­rin­nöt­tö­mäksi esi­mer­kiksi, jos: 

  1. Hän on ta­hal­li­sella ri­kok­sella lou­kan­nut sy­västi pe­rit­tä­vää, hänen pe­ri­mis­pol­vessa olevaa su­ku­lais­taan, ot­to­las­taan tai tämän jäl­ke­läistä. 
  2. Hän viet­tää jat­ku­vasti kun­nia­tonta tai epä­si­veel­listä elämää.

Mikäli rin­ta­pe­ril­li­nen on tes­ta­men­tista huo­li­matta oi­keu­tettu la­kio­saansa, tulee hänen esit­tää la­kio­sa­vaa­ti­mus tes­ta­men­tin­saa­jalle kuuden kuu­kau­den ku­lut­tua siitä, kun sai tiedon tes­ta­men­tista. Vaa­ti­mus on teh­tävä esi­mer­kiksi haas­te­mie­hen vä­li­tyk­sellä. 

On kui­ten­kin hyvin tul­kin­nan­va­raista, että mikä on kun­nia­tonta tai epä­si­veel­listä elämää.

Lesken asemaa pe­rin­nön­jaossa voi pa­ran­taa tes­ta­men­tilla ja avio­eh­dolla

Monet olet­ta­vat, että leski perii au­to­maat­ti­sesti me­neh­ty­neen puo­li­sonsa omai­suutta. Vää­rien kä­si­tys­ten oi­kai­se­mi­seksi ko­ko­simme yh­teen­ve­don lesken ase­masta pe­rin­nön­jaossa. 

Mitkä ovat lesken oi­keu­det me­neh­ty­neen puo­li­sonsa omai­suu­teen?

  • Mikäli kuol­leella puo­li­solla on rin­ta­pe­ril­li­siä, leski ei peri mitään, ellei tämä ole tes­ta­men­tilla toisin mää­rän­nyt. 
  • Leski voi kui­ten­kin saada ta­sin­koa, mikäli sitä ei ole es­tetty esi­mer­kiksi avio­eh­to­so­pi­muk­sella tai leski ei ole vai­na­jaa va­rak­kaampi. 
  • Mikäli puo­li­solla ei ollut rin­ta­pe­ril­li­siä, eikä hä­neltä jäänyt tes­ta­ment­tia, leski perii omai­suu­den eli­na­jak­seen. Lesken kuol­tua omai­suus siir­tyy ta­kai­sin puo­li­son suvun käyt­töön. 
  • Yh­tei­nen asunto jää lesken hal­lin­taan, jos hän tar­vit­see sitä ko­dik­seen. Auto, ke­sä­mökki ja muu omai­suus osi­te­taan, jol­loin puolet avio-oi­keu­den alai­sesta omai­suu­desta kuuluu les­kelle ja puolet pe­ril­li­sille.

Rin­ta­pe­ril­lis­ten osuutta pe­rin­nöstä on kui­ten­kin mah­dol­lista pie­nen­tää avio­eh­don tai tes­ta­men­tin avulla.

Esi­mer­kiksi avio­ehto voi suo­jata avio­erossa, mutta myös kuo­le­man ta­pauk­sessa. Ro­mant­ti­nen avio­ehto tar­koit­taa sitä, että pa­ris­kun­ta pitää oman omai­suu­ten­sa avio­eros­sa, mutta kuo­le­man sat­tues­sa lesken asema tur­va­taan.

Avio­eh­toon voi siten lisätä niin sa­no­tun lesken li­sä­tur­van, jol­loin vai­na­jalla ei ole oi­keutta lesken omai­suu­teen, mutta les­kellä on avio-oikeus en­siksi kuol­leen puo­li­son omai­suu­teen. Leski saa siis puolet vai­na­jan omai­suu­desta ve­ro­va­paana ta­sin­kona, vaikka leski olisi va­rak­kaampi. 

Käy­tän­nössä avio­eh­don hyöty on suu­rempi kuin tes­ta­men­tin, sillä avio­eh­dolla leski saa suu­rem­man osan vai­na­jan omai­suu­desta ja hyötyy ta­sin­gon ve­ro­va­pau­desta.  Tes­ta­men­tilla saa­dusta omai­suu­desta mak­se­taan sen sijaan aina pe­rin­tö­ve­roa

Kuka perii lap­set­to­man sinkun ja muita usein ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä

Pe­rin­tö­oi­keu­del­li­set asiat saat­ta­vat tuntua mo­ni­mut­kai­silta. Yh­teen­ve­tona ko­ko­simme listan usein ky­sy­tyistä ky­sy­myk­sistä. 

Keitä ovat rin­ta­pe­ril­li­set?

Rin­ta­pe­ril­li­set ovat pe­rit­tä­vän vai­na­jan jäl­ke­läi­siä suo­raan ale­ne­vassa pol­vessa. Myös adop­tio­lap­set las­ke­taan rin­ta­pe­ril­li­siksi. 

Pe­riikö leski?

Leski voi periä puo­li­sonsa, mikäli tällä ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä tai hänen hy­väk­seen on tehty tes­ta­mentti. Myös avio­eh­dolla voi pa­ran­taa lesken asemaa pe­rin­nön­jaossa. 

Kuka perii lap­set­to­man sinkun?

Nai­mat­to­man ja lap­set­to­man hen­ki­lön pe­rintö menee van­hem­mille. Mikäli van­hem­mat eivät ole elossa, seu­raa­vina pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä ovat si­sa­ruk­set, si­sa­rus­ten lapset, iso­van­hem­mat sekä sedät, tädit ja enot. Jos vai­na­jalla ei ole pe­ril­li­siä, eikä hän ole tehnyt tes­ta­ment­tia, siir­tyy hänen omai­suu­tensa val­tiolle. 

Kuka perii lap­set­to­man avio­pa­rin?

Leski perii kaiken, mikäli tes­ta­ment­tia ei ole. Lesken kuol­tua hänen omai­suu­tensa jae­taan mo­lem­pien puo­li­soi­den su­ku­lai­sille. 

Laadi tes­ta­mentti no­peasti Aa­tok­sen pal­ve­lussa

Ju­ri­dis­testi pä­te­vän tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on­nis­tuu kä­te­västi Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa hin­taan 59 euroa.

Ky­sy­mys­ten avulla kar­toi­tamme ti­lan­teesi ja luomme si­nulle toi­vei­tasi vas­taa­van yk­si­löi­dyn tes­ta­men­tin. Pal­ve­lussa voit lisätä yk­sit­täi­siä pe­ril­li­siä sekä eri­lai­sia omai­suus­la­jeja, kuten mökin, auton tai asun­non.

Tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen menee noin 10 mi­nuut­tia, minkä jäl­keen saat la­dat­tua asia­kir­jan it­sel­lesi. 

Tee tes­ta­mentti val­miiksi jo tänään

Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024