Mitkä ovat rin­ta­pe­ril­li­sen oi­keu­det?

Nuoret naiset juttelevat tulppaaniniityllä
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
19.7.2022 ● 4 minuuttia
Ensisijaisia perinnönsaajia ovat vainajan rintaperilliset, mutta testamentilla ja avioehdolla on kuitenkin mahdollista parantaa eloonjääneen puolison asemaa.

Iäk­käät suo­ma­lai­set omis­ta­vat his­to­rial­li­sen paljon va­ral­li­suut­ta. Ti­las­to­kes­kuk­sen vuonna 2021 jul­kai­se­man va­ral­li­suus­tut­ki­muk­sen mukaan yli 75-vuo­tiai­den ko­ti­ta­louk­sien net­to­va­ral­li­suu­den me­di­aa­ni oli noin 163 000 euroa. 

Iän ja va­ral­li­suu­den ker­tyes­sä monet al­ka­vat miet­tiä pe­rin­töön liit­ty­viä asioi­ta. Ajois­sa aloi­te­tun pe­rin­tö­suun­nit­te­lun avulla onkin mah­dol­lis­ta vä­hen­tää mak­set­ta­vien pe­rin­tö­ve­ro­jen määrää ja var­mis­taa oman toi­veen to­teu­tu­mi­nen pe­rin­nön­jaon suh­teen. 

Mikäli vai­na­jal­la ei ole tes­ta­ment­tia, omai­suus jae­taan lain mää­rit­te­le­män pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen mu­kai­ses­ti. 

Rin­ta­pe­ril­li­set ovat pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sen kär­jes­sä

Suomen lain­sää­dän­nös­sä pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­tä sää­de­tään pe­rin­tö­kaa­res­sa (40/1965). 

Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan vain­ajan su­ku­lai­set jao­tel­laan kol­meen pe­rin­tö­luok­kaan eli pa­ren­tee­liin sen mu­kai­ses­ti, miten lä­hei­sis­tä su­ku­lai­sis­ta on ky­sy­mys. Nyrk­ki­sään­tö­nä voi­daan pitää, että pe­rin­tö­oi­keus on vain­ajan lä­him­mil­lä elossa ole­vil­la su­ku­lai­sil­la.

  • 1. pa­ren­tee­li: Vain­ajan rin­ta­pe­ril­li­set eli lapset, lap­sen­lap­set ja niin edel­leen. Rin­ta­pe­ril­li­sik­si lue­taan myös adop­tion kautta per­hee­seen tul­leet ot­to­lap­set. 
  • 2. pa­ren­tee­li: mikäli vai­na­jal­la ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä tai leskeä, pe­ril­li­siä et­si­tään toi­ses­ta pa­ren­tee­lilis­tas­ta, johon kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän van­hem­mat, si­sa­ruk­set ja si­sar­puo­let sekä heidän lap­sen­sa. 
  • 3. pa­ren­tee­li: mikäli pe­ril­li­siä ei löydy toi­ses­ta­kaan pa­ren­tee­lis­ta, siir­ry­tään kol­man­teen pa­ren­tee­liin, johon kuu­lu­vat iso­van­hem­mat sekä heidän lap­sen­sa eli enot, sedät ja tädit.

Entä mikä sitten on lesken asema pe­rin­nön­jaos­sa? Ylei­sen kä­si­tyk­sen vas­tai­ses­ti leski ei peri ilman tes­ta­ment­tia mitään, mikäli kuol­leel­la hen­ki­löl­lä on rin­ta­pe­ril­li­siä. 

Monet olet­ta­vat, että leski perii au­to­maat­ti­ses­ti me­neh­ty­neen puo­li­son­sa omai­suut­ta. 

Pe­rin­tö­asioi­ta suun­ni­tel­les­sa kan­nat­taa muis­taa myös se, että mah­dol­li­ses­ta tes­ta­men­tis­ta huo­li­mat­ta rin­ta­pe­ril­li­sil­lä on aina oikeus la­kio­saan­sa eli puo­leen jää­mis­tös­tä. 

Lue lisää alai­käi­sen pe­ril­li­sen oi­keuk­sis­ta.

Esi­merk­ki 1: avio­puo­li­so jää ilman pe­rin­töä

57-vuo­tias Taina me­neh­tyi no­peas­ti eden­nee­seen sai­rau­teen. Koska hän ei ollut tehnyt tes­ta­ment­tia, pe­rin­tö jae­taan hänen kolmen lap­sen­sa kesken.

Avio­puo­li­so Nils ei peri mitään, mutta on mah­dol­li­ses­ti oi­keu­tet­tu ta­sin­koon avio-oi­keu­den pe­rus­teel­la.  

Laki turvaa rin­ta­pe­ril­lis­ten aseman pe­rin­nön­jaos­sa

Ha­luai­sit­ko tes­ta­men­tata koko omai­suu­te­si ys­tä­väl­le­si tai esi­mer­kik­si hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­töl­le? Lain mukaan se on mah­dol­lis­ta, mutta vain siinä ta­pauk­ses­sa, jos si­nul­la ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä. 

Rin­ta­pe­ril­lis­ten oikeus vain­ajan jää­mis­töön tur­va­taan pe­rin­tö­kaa­ren mu­kai­sel­la la­kio­sal­la, joka on puolet (1/2) la­ki­mää­räi­ses­tä pe­rin­tö­osuu­des­ta. 

Mikäli vain­ajan omai­suus on esi­mer­kik­si 50 000 euroa, on la­kio­sa tästä sum­mas­ta 25 000 euroa. Vai­na­ja voi siten tes­ta­men­tata 25 000 euroa louk­kaa­mat­ta pe­rin­tö­kaa­ren mää­rit­te­le­mää la­kio­saa. 

La­kio­san pois­ta­mi­nen rin­ta­pe­ril­li­sel­tä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta poik­keus­ti­lan­teis­sa. Pe­rin­tö­kaa­ren mukaan pe­ril­li­sen voi tehdä pe­rin­nöt­tö­mäk­si esi­mer­kik­si, jos: 

  1. Hän on ta­hal­li­sel­la ri­kok­sel­la lou­kan­nut sy­väs­ti pe­rit­tä­vää, hänen pe­ri­mis­pol­ves­sa olevaa su­ku­lais­taan, ot­to­las­taan tai tämän jäl­ke­läis­tä. 
  2. Hän viet­tää jat­ku­vas­ti kun­nia­ton­ta tai epä­si­veel­lis­tä elämää.

Mikäli rin­ta­pe­ril­li­nen on tes­ta­men­tis­ta huo­li­mat­ta oi­keu­tet­tu la­kio­saan­sa, tulee hänen esit­tää la­kio­sa­vaa­ti­mus tes­ta­men­tin­saa­jal­le kuuden kuu­kau­den ku­lut­tua siitä, kun sai tiedon tes­ta­men­tis­ta. Vaa­ti­mus on teh­tä­vä esi­mer­kik­si haas­te­mie­hen vä­li­tyk­sel­lä. 

On kui­ten­kin hyvin tul­kin­nan­va­rais­ta, että mikä on kun­nia­ton­ta tai epä­si­veel­lis­tä elämää.

Lesken asemaa pe­rin­nön­jaos­sa voi pa­ran­taa tes­ta­men­til­la ja avio­eh­dol­la

Monet olet­ta­vat, että leski perii au­to­maat­ti­ses­ti me­neh­ty­neen puo­li­son­sa omai­suut­ta. Vää­rien kä­si­tys­ten oi­kai­se­mi­sek­si koko­sim­me yh­teen­ve­don lesken ase­mas­ta pe­rin­nön­jaos­sa. 

Mitkä ovat lesken oi­keu­det me­neh­ty­neen puo­li­son­sa omai­suu­teen?

  • Mikäli kuol­leel­la puo­li­sol­la on rin­ta­pe­ril­li­siä, leski ei peri mitään, ellei tämä ole tes­ta­men­til­la toisin mää­rän­nyt. 
  • Leski voi kui­ten­kin saada ta­sin­koa, mikäli sitä ei ole es­tet­ty esi­mer­kik­si avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la tai leski ei ole vai­na­jaa va­rak­kaam­pi. 
  • Mikäli puo­li­sol­la ei ollut rin­ta­pe­ril­li­siä, eikä hä­nel­tä jäänyt tes­ta­ment­tia, leski perii omai­suu­den eli­na­jak­seen. Lesken kuol­tua omai­suus siir­tyy ta­kai­sin puo­li­son suvun käyt­töön. 
  • Yh­tei­nen asunto jää lesken hal­lin­taan, jos hän tar­vit­see sitä ko­dik­seen. Auto, ke­sä­mök­ki ja muu omai­suus osi­te­taan, jol­loin puolet avio-oi­keu­den alai­ses­ta omai­suu­des­ta kuuluu les­kel­le ja puolet pe­ril­li­sil­le.

Rin­ta­pe­ril­lis­ten osuut­ta pe­rin­nös­tä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta pie­nen­tää avio­eh­don tai tes­ta­men­tin avulla.

Esi­mer­kik­si avio­eh­to voi suo­ja­ta avio­eros­sa, mutta myös kuo­le­man ta­pauk­ses­sa. Ro­mant­ti­nen avio­eh­to tar­koit­taa sitä, että pa­ris­kun­ta pitää oman omai­suu­ten­sa avio­eros­sa, mutta kuo­le­man sat­tues­sa lesken asema tur­va­taan.

Avio­eh­toon voi siten lisätä niin sa­no­tun lesken li­sä­tur­van, jol­loin vai­na­jal­la ei ole oi­keut­ta lesken omai­suu­teen, mutta les­kel­lä on avio-oikeus en­sik­si kuol­leen puo­li­son omai­suu­teen. Leski saa siis puolet vain­ajan omai­suu­des­ta ve­ro­va­paa­na ta­sin­ko­na, vaikka leski olisi va­rak­kaam­pi. 

Käy­tän­nös­sä avio­eh­don hyöty on suu­rem­pi kuin tes­ta­men­tin, sillä avio­eh­dol­la leski saa suu­rem­man osan vain­ajan omai­suu­des­ta ja hyötyy ta­sin­gon ve­ro­va­pau­des­ta.  Tes­ta­men­til­la saa­dus­ta omai­suu­des­ta mak­se­taan sen sijaan aina pe­rin­tö­ve­roa

Kuka perii lap­set­to­man sinkun ja muita usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä

Pe­rin­tö­oi­keu­del­li­set asiat saat­ta­vat tuntua mo­ni­mut­kai­sil­ta. Yh­teen­ve­to­na koko­sim­me listan usein ky­sy­tyis­tä ky­sy­myk­sis­tä. 

Keitä ovat rin­ta­pe­ril­li­set?

Rin­ta­pe­ril­li­set ovat pe­rit­tä­vän vain­ajan jäl­ke­läi­siä suo­raan ale­ne­vas­sa pol­ves­sa. Myös adop­tio­lap­set las­ke­taan rin­ta­pe­ril­li­sik­si. 

Pe­rii­kö leski?

Leski voi periä puo­li­son­sa, mikäli tällä ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä tai hänen hy­väk­seen on tehty tes­ta­ment­ti. Myös avio­eh­dol­la voi pa­ran­taa lesken asemaa pe­rin­nön­jaos­sa. 

Kuka perii lap­set­to­man sinkun?

Nai­mat­to­man ja lap­set­to­man hen­ki­lön pe­rin­tö menee van­hem­mil­le. Mikäli van­hem­mat eivät ole elossa, seu­raa­vi­na pe­ri­mys­jär­jes­tyk­ses­sä ovat si­sa­ruk­set, si­sa­rus­ten lapset, iso­van­hem­mat sekä sedät, tädit ja enot. Jos vai­na­jal­la ei ole pe­ril­li­siä, eikä hän ole tehnyt tes­ta­ment­tia, siir­tyy hänen omai­suu­ten­sa val­tiol­le. 

Kuka perii lap­set­to­man avio­pa­rin?

Leski perii kaiken, mikäli tes­ta­ment­tia ei ole. Lesken kuol­tua hänen omai­suu­ten­sa jae­taan mo­lem­pien puo­li­soi­den su­ku­lai­sil­le. 

Laadi tes­ta­ment­ti no­peas­ti Aa­tok­sen pal­ve­lus­sa

Ju­ri­dis­tes­ti pä­te­vän tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on­nis­tuu kä­te­väs­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa hin­taan 89 euroa.

Ky­sy­mys­ten avulla kar­toi­tam­me ti­lan­tee­si ja luomme si­nul­le toi­vei­ta­si vas­taa­van yk­si­löi­dyn tes­ta­men­tin. Pal­ve­lus­sa voit lisätä yk­sit­täi­siä pe­ril­li­siä sekä eri­lai­sia omai­suus­la­je­ja, kuten mökin, auton tai asun­non.

Tes­ta­men­tin te­ke­mi­seen menee noin 10 mi­nuut­tia, minkä jäl­keen saat la­dat­tua asia­kir­jan it­sel­le­si. 

Tee tes­ta­ment­ti val­miik­si jo tänään