Pe­rin­tö­kaari: si­sa­ruk­set

Kolme sisarusta
Marjut Päkki
Marjut
30.12.2022 ● 7 minuuttia
Jaa artikkeli
Tie­dätkö, mil­loin si­sa­ruk­set pe­ri­vät toi­sensa? Pe­rin­tö­kaari voi vai­kut­taa mo­ni­mut­kai­selta, joten ker­romme sel­keästi, mil­loin on mah­dol­lista periä si­sa­rus tai esi­mer­kiksi täti.

Suo­messa pe­ri­mys­jär­jes­tys mää­räy­tyy pe­rin­tö­kaa­ressa, jonka mukaan oikeus periä hen­kilö etenee. Useim­mi­ten vai­na­jan perii tämän rin­ta­pe­ril­li­set. Mikäli vai­naja oli nai­mi­sissa, mutta hä­nellä ei ollut bio­lo­gi­sia lapsia, perii tämän sil­loin leski.

Jos hen­ki­löllä ei ole rin­ta­pe­ril­li­siä eikä hän ollut nai­mi­sissa, siir­tyy oikeus pe­rin­töön täl­löin seu­raa­viin pe­ril­lis­ryh­mään eli toi­seen ja kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Toinen pa­ren­teeli: ensin van­hem­mat ja sen jäl­keen si­sa­ruk­set

Toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän van­hem­mat, jotka pe­ri­vät omai­suu­den puo­liksi.

Jos van­hem­mista toinen on kuol­lut, pe­ri­vät pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­set toisen van­hem­man sijaan puolet pe­rin­nöstä. Jos myös si­sa­ruk­set ovat kuol­leet, pe­ri­vät heidän si­jaansa si­sa­rus­ten jäl­ke­läi­set.

Jos vain toinen van­hem­mista on elossa, eikä si­sa­ruk­sia tai heidän jäl­ke­läi­si­ään ole, perii toinen van­hem­mista koko omai­suu­den. Jos taas mo­lem­mat van­hem­mat ovat kuol­leet, pe­ri­vät si­sa­ruk­set koko omai­suu­den.

Ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus

Kuten en­sim­mäi­ses­sä­kin pa­ren­tee­lissa, koskee toista pa­ren­tee­lia ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus. Ra­ja­ton si­jais­pe­ri­my­soi­keus tar­koit­taa sitä, että vai­na­jan pe­ril­li­senä olevan hen­ki­lön jäl­ke­läi­set voivat tulla tämän sijaan kuo­lin­pe­sän osak­kaaksi.

Näin ollen esi­mer­kiksi pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­sen lap­sen­lapsi voi saada pe­rin­töä, mikäli hänen van­hem­pansa ja iso­van­hem­pansa, jotka eläes­sään oli­si­vat oi­keu­tet­tuja pe­rin­töön, ovat jo kuol­leet.

Oikeus koskee kaik­kia su­ku­haa­roja, ja kaikki su­ku­haa­rat saavat myös pe­rin­nöstä yhtä suuren osan. 

Kolmas pa­ren­teeli: ensin iso­van­hem­mat sekä sen jäl­keen tädit ja sedät

Jos toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­via su­ku­lai­sia ei ole, siir­ry­tään pe­rin­nön­jaossa kol­man­teen pa­ren­tee­liin. Kol­man­teen pa­ren­tee­liin kuu­lu­vat pe­rit­tä­vän iso­van­hem­mat.

Vas­taa­vasti kuten toisen pa­ren­tee­lin koh­dalla toisen iso­van­hem­man kuol­tua oikeus pe­rin­töön siir­tyy hänen lap­sil­leen eli pe­rit­tä­vän tä­deille ja se­dille.

Poik­keuk­sena en­sim­mäi­seen ja toi­seen pa­ren­tee­liin on se, ettei kol­man­nessa pa­ren­tee­lissa ole ra­ja­tonta si­jaan­tulo-oi­keutta. Oikeus pe­rin­töön päät­tyy siten setiin ja tä­tei­hin, ei­vätkä serkut enää peri. Serkut voivat siten saada pe­rin­töä ai­noas­taan tes­ta­men­tin kautta.

Jos pe­rit­tä­vällä ei ole kol­man­teen­kaan pa­ren­tee­liin kuu­lu­via elossa olevia su­ku­lai­sia, menee hänen omai­suu­tensa val­tiolle. Tämän voit kui­ten­kin estää te­ke­mällä tes­ta­men­tin.

💡 Jos pe­rit­tä­vän lä­him­mät elossa olevat su­ku­lai­set ovat hänen serk­ku­jaan, on tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen ainoa keino py­syt­tää omai­suus suvun hal­lussa.

Ko­keile tes­ta­men­tin tekoa il­mai­seksi

Aloita tes­ta­men­tin teko Aa­tok­sen pal­ve­lussa ja ko­keile il­mai­seksi, kuinka help­poa oman tes­ta­men­tin laa­ti­mi­nen on.

Saat val­miin tes­ta­men­tin la­dat­tua it­sel­lesi hin­taan 59 euroa.

Esi­merk­ki­ta­pauk­sia pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sestä

Käymme seu­raa­vaksi läpi muu­ta­mia esi­merk­ki­ta­pauk­sia pe­ri­mis­jär­jes­tyk­sestä ha­vain­nol­lis­taak­semme pe­rin­nön­ja­koa rin­ta­pe­ril­li­siä kau­kai­sem­pien su­ku­lais­ten osalta.

Läh­demme liik­keelle siitä ole­tuk­sesta, ettei kukaan esi­merk­kien hen­ki­löistä ole tehnyt tes­ta­ment­tia.

Esi­merkki 1: Lap­se­ton ja nai­ma­ton täti

  1. Lap­set­to­man ja nai­mat­to­man tädin pe­ri­vät en­si­si­jai­sesti hänen van­hem­pansa.
  2. Jos van­hem­mat tai toinen heistä ei ole elossa, menee pe­rintö edel­leen heidän lap­sil­leen eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­sille.
  3. Jos si­sa­ruk­set tai joku heistä on kuol­lut, menee pe­rintö edel­leen heidän lap­sil­leen.

Näin ollen siis voit periä tätisi, jos edellä mai­ni­tut su­ku­lai­set eivät enää ole elossa. Pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä edellä ovat kui­ten­kin iso­van­hem­pasi ja van­hem­pasi.

Esi­merkki 2: Lap­se­ton ja nai­ma­ton veli

  1. Lap­set­to­man ja nai­mat­to­man veljen perii en­si­si­jai­sesti hänen van­hem­pansa.
  2. Jos van­hem­mista toinen tai mo­lem­mat ovat kuol­leet, menee pe­rintö heidän lap­sil­leen eli pe­rit­tä­vän si­sa­ruk­sille.

Näin ollen voit siis periä si­sa­ruk­sesi ja tulla niin sa­no­tusti mo­lem­pien van­hem­piesi tai toisen heistä sijaan pe­ri­mys­jär­jes­tyk­sessä. En­si­si­jai­sesti tässä yh­tä­lössä pe­ri­vät kui­ten­kin van­hem­mat, joten heidän mo­lem­pien ol­lessa elossa saavat he pe­rin­nön ko­ko­nai­suu­des­saan.

Lue lisää: Kuka on käly ja lanko?

Esi­merkki 3: Lap­sen­lapsi ja pe­rintö

Lap­sen­lapsi saa iso­van­hem­pansa kautta pe­rin­töä siinä ta­pauk­sessa, että lap­sen­lap­sen van­hem­mat eli pe­rit­tä­vän rin­ta­pe­ril­li­nen on kuol­lut.

On kui­ten­kin tär­keää muis­taa, että kyse ei ole täl­löin muihin pa­ren­tee­lei­hin me­ne­västä pe­rin­nöstä, vaan en­sim­mäi­sessä pa­ren­tee­lissa ta­pah­tu­vasta si­jaan­tu­los­ta.

💡 Iso­van­hempi voi myös periä vuo­ros­taan lap­sen­lap­sensa tullen oman rin­ta­pe­ril­li­sensä sijaan sil­loin, kun lap­sen­lap­sen mo­lem­mat van­hem­mat ovat kuol­leet, eikä elossa olevia si­sa­ruk­sia ole. Täl­löin pe­rintö siis menee kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Esi­merkki 4: Lap­se­ton nai­mi­sissa oleva hen­kilö

Lap­set­to­man, mutta nai­mi­sissa olleen hen­ki­lön kuol­tua hänet perii hänen les­kensä. 

Kun lap­se­ton leski kuolee, ovat tämän kuo­lin­pe­sän osak­kaita puo­les­taan en­siksi kuol­leen puo­li­son tois­si­jai­set pe­ril­li­set sekä lesken omat pe­ril­li­set.

  1. Pää­sään­nön mu­kai­sesti puolet lesken pe­rin­nöstä tulee en­siksi kuol­leen puo­li­son tois­si­jai­sille pe­ril­li­sille eli en­si­si­jai­sesti toi­seen pa­ren­tee­liin kuu­lu­ville pe­ril­li­sille. Jos heitä ei ole, menee pe­rintö kol­man­teen pa­ren­tee­liin.
  2. Toisen puo­lik­kaan lesken pe­rin­nöstä saavat lesken omat pe­ril­li­set. Lesken ol­lessa nai­ma­ton ja ilman tes­ta­ment­tia, menee pe­rintö hä­nen­kin koh­dal­laan en­si­si­jai­sesti toi­seen pa­ren­tee­liin. Jos toisen pa­ren­tee­lin su­ku­lai­sia ei ole elossa, menee pe­rintö kol­man­teen pa­ren­tee­liin.

Tes­ta­men­tilla vai­ku­tat par­hai­ten pe­rin­töösi

Tois­si­jai­silla pe­ril­li­sillä ei ole sa­man­laista vahvaa oi­keutta pe­rin­töön toisin kuin rin­ta­pe­ril­li­sillä. Tois­si­jais­ten pe­ril­lis­ten asemaa on siten mah­dol­lista muut­taa tes­ta­men­tilla.

Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen on myös eri­tyi­sen tär­keää sil­loin, kun pa­ren­tee­lei­hin kuu­lu­via pe­ril­li­siä ei ole enää elossa, mutta pe­rintö ha­lu­taan py­syt­tää su­vussa.

Tes­ta­men­tin laadit vai­vat­to­masti Aa­tok­sen avulla.

Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024