Voiko kes­ki­näistä tes­ta­ment­tia muut­taa puo­li­son kuo­le­man jäl­keen?

Kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti on kahden tai useam­man hen­ki­lön vä­li­nen tes­ta­mentti tois­tensa hy­väksi. Eri­tyi­sen suo­sittu kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti on puo­li­soi­den vä­lillä, koska sillä voi­daan tur­vata lesken asema puo­li­son kuo­le­man jäl­keen. Avio­puo­liso ei ni­mit­täin au­to­maat­ti­sesti peri puo­li­so­aan. Leski perii puo­li­sonsa ilman tes­ta­ment­tia ai­noas­taan, jos en­siksi kuol­leelta puo­li­solta ei jäänyt rin­ta­pe­ril­li­siä.

Tämä oikeus koskee vain avio­puo­li­soita eli avo­puo­li­sot eivät peri toi­si­aan edes sil­loin, kun pe­rit­tä­vältä ei jäänyt rin­ta­pe­ril­li­siä. Siksi myös avo­puo­li­soi­den kan­nat­taa tehdä tes­ta­mentti.

Luo rää­tä­löity tes­ta­mentti Aa­tok­sessa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa voit luoda kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin vai­vat­to­masti vain 15 mi­nuu­tissa.

Ky­symme ensin kar­toit­ta­via ky­sy­myk­siä, joiden poh­jalta pal­velu luo tes­ta­men­tin luon­nok­sen. Tämän jäl­keen voit lisätä va­paasti pe­ril­li­siä, omai­suus­la­jeja ja tes­ta­men­tin ehtoja.

Hal­lin­ta­oi­keus­tes­ta­mentti ja omis­tusoi­keus­tes­ta­mentti

Tes­ta­mentti voi olla muo­dol­taan joko hal­lin­ta­oi­keus- tai omis­tusoi­keus­tes­ta­mentti.

Hal­lin­ta­oi­keus­tes­ta­ment­tilla eloon­jää­nelle puo­li­solle jä­te­tään hal­lin­ta­oi­keus en­siksi kuol­leen puo­li­son omai­suu­teen. Leski saa oi­keu­den hal­lita puo­li­son omai­suutta. Omis­tusoi­keus mää­rä­tään tes­ta­men­tilla jol­le­kin muulle ta­holle, esi­mer­kiksi lap­sille. Leski ei voi päättä it­se­näi­sesti myydä omai­suutta, mutta hän saa muuten käyt­tää sitä oma­naan.

👉 Lesken ei tar­vitse maksaa hal­lin­ta­oi­keu­des­taan ol­len­kaan pe­rin­tö­ve­roa. Li­säksi lesken hal­lin­ta­oi­keus ke­ven­tää muiden pe­ril­lis­ten pe­rin­tö­ve­roa.

Omis­tusoi­keus­tes­ta­men­tilla eloon­jää­nyt puo­liso saa täyden omis­tusoi­keu­den en­siksi kuol­leen puo­li­son omai­suu­teen. Hän saa siis va­paasti käyt­tää, vaih­taa ja esi­mer­kiksi myydä omai­suutta. Les­kelle mää­ri­tel­lään pe­rin­tö­ve­ron hänen saa­mansa pe­rin­tönsä pe­rus­teella.

Tois­si­jais­mää­räyk­sellä mää­rä­tään pe­rin­nön lo­pul­li­nen perijä

Kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti si­säl­tää usein tois­si­jais­mää­räyk­sen. Puo­li­sot voivat mää­rätä siitä, ke­nelle pe­rintö menee mo­lem­pien kuo­le­man jäl­keen. Usein tämä saat­taa olla puo­li­soi­den lapset. He voivat mää­rätä omai­suu­tensa kui­ten­kin myös muulle ta­holle, esi­mer­kiksi ys­tä­välle, muulle su­ku­lai­selle tai vaik­kapa jol­le­kin yh­dis­tyk­selle.

💡 Esi­merkki 1: tes­ta­mentti ja tois­si­jais­mää­räys

Avio­puo­li­sot A ja B ovat laa­ti­neet kes­ki­näi­sen omis­tusoi­keus­tes­ta­men­tin. A me­neh­tyy ensin. Tes­ta­men­tin pe­rus­teella leski B saa kaiken A:n omai­suu­den täysin omis­tusoi­keuk­sin. A ja B ovat an­ta­neet tes­ta­men­tis­saan tois­si­jais­mää­räyk­sen, jonka mukaan pe­rintö päätyy lesken kuo­le­man jäl­keen hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tölle C. Lesken B kuo­le­man jäl­keen, koko pe­rintö siir­tyy tälle jär­jes­tölle.

On hyvä muis­taa, että rin­ta­pe­ril­li­sillä on aina oikeus la­kio­saan tes­ta­men­tista huo­li­matta.

💡 Esi­merkki 2: pe­ril­li­sen oikeus la­kio­saan tois­si­jais­mää­räyk­sestä huo­li­matta

Ti­lanne on sama, kuin yllä ole­vassa esi­mer­kissä. Kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin mukaan, pe­rintö päätyy puo­li­soi­den A ja B kuo­le­man jäl­keen hy­vän­te­ke­väi­syys­jär­jes­tölle C. A:lla ja B:llä on kaksi lasta, joille ei tes­ta­men­tissa ole jä­tetty ol­len­kaan pe­rin­töä. He ovat silti oi­keu­tet­tuja la­kio­saan.

Tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen mo­lem­pien eläessä

Tehty tes­ta­mentti on aina mah­dol­lista pe­ruut­taa tai sen si­säl­töä muut­taa. Mää­räys si­tou­tu­mi­sesta siihen, että tes­ta­ment­tia ei peruta, on siten pä­te­mä­tön.

Puo­li­sot voivat eläes­sään yh­tei­sym­mär­ryk­sessä muut­taa esi­mer­kiksi tois­si­jais­mää­räystä. He voivat luon­nol­li­sesti myös yh­dessä pe­ruut­taa tes­ta­men­tin. Sen sijaan yk­si­puo­li­nen muut­ta­mi­nen tai pe­ruut­ta­mi­nen mo­lem­pien vielä eläessä voi johtaa siihen, että puo­liso me­net­tää tes­ta­men­tin pe­rus­teella saa­mansa oi­keu­den pe­rin­töön.

Tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen puo­li­son kuo­le­man jäl­keen

Tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen on mah­dol­lista myös sen jäl­keen, kun toinen puo­li­soista on kuol­lut. Kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti on saa­tettu tehdä vuosia ennen en­sim­mäi­sen puo­li­son kuo­le­maa. Esi­mer­kiksi per­he­suh­teet ovat voi­neet muut­tua siten, että leski ha­luaisi muut­taa puo­li­soi­den te­ke­mää tes­ta­ment­tia.

Leski voi aina mää­rätä omasta omai­suu­des­taan. Hän voi omalta osal­taan tehdä uuden tes­ta­men­tin, joka ei si­säl­löl­tään vastaa ai­em­man kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin mää­räyk­siä. Täl­löin lesken omai­suu­den osalta nou­da­te­taan lesken te­ke­mää uutta mää­räystä.

💡  Esi­merkki 3: kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen puo­li­son kuo­le­man jäl­keen

Puo­li­sot A ja B ovat kes­ki­näi­sessä tes­ta­men­tis­saan mää­rän­neet omai­suu­tensa mo­lem­pien kuo­le­man jäl­keen lap­sel­leen C:lle. Tes­ta­mentti on laa­dittu kym­me­nen vuotta sitten. A on me­neh­ty­nyt ja leski B on saanut puo­li­sonsa omai­suu­den pe­rin­tönä. C:lle on syn­ty­nyt lapsi ja leski ha­luaisi tes­ta­men­tata oman osuu­tensa hä­nelle. Hän muut­taa tes­ta­ment­tia oman omai­suu­tensa osalta siten, että lap­sen­lapsi perii hänet. Puo­li­son A omai­suus päätyy edel­leen lap­selle C.

Kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin muut­ta­mi­seen puo­li­son kuo­le­man jäl­keen vai­kut­taa se, onko kes­ki­näi­sessä tes­ta­men­tissa ollut tois­si­jais­mää­räystä. Seu­raa­vat kohdat kos­ke­vat vain omis­tusoi­keus­tes­ta­ment­tia. Leski ei voi mää­rätä uu­des­taan omai­suu­desta, johon hä­nellä on ai­noas­taan hal­lin­ta­oi­keus.

• Jos kes­ki­näi­sessä tes­ta­men­tissa ei ole tois­si­jais­mää­räystä, voi leski muut­taa tes­ta­ment­tia sekä oman, että puo­li­son omai­suu­den osalta. Näin siis sil­loin, kun tes­ta­men­tissa ei ole mää­ri­telty, ke­nelle pe­rintö menee mo­lem­pien kuo­le­man jäl­keen.
• Jos kes­ki­näi­sessä tes­ta­men­tissa on tois­si­jais­mää­räys, ei leski voi va­paasti muut­taa tes­ta­ment­tia puo­li­son omai­suu­den osalta. Hän voi mää­rätä puo­li­son omai­suu­desta vain siltä osin, kun leski olisi saanut it­sel­leen mah­dol­li­sen osi­tuk­sen joh­dosta.
• On hyvä huo­mata, että osi­tusta ei toi­mi­teta, jos puo­li­soilla oli ko­ko­naan pois­sul­keva avio­ehto. Les­kellä ei täl­löin ole avio-oi­keutta puo­li­son omai­suu­teen. Tämän takia leski ei voi mää­rätä puo­li­son omai­suu­desta, jonka hän on saanut pe­rin­tönä.

Leski voi me­net­tää tes­ta­men­tin pe­rus­teella saadun oi­keu­tensa

Kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen puo­li­son kuo­le­man jäl­keen ei ole täysin ris­ki­töntä. Lain mukaan leski voi me­net­tää kes­ki­näi­seen tes­ta­ment­tiin pe­rus­tu­van oi­keu­tensa, jos lesken kat­so­taan toi­mi­van tes­ta­men­tin olen­nais­ten edel­ly­tys­ten vas­tai­sesti. Se, mikä kat­so­taan olen­nais­ten edel­ly­tys­ten vas­tai­seksi, ar­vioi­daan ta­paus­koh­tai­sesti.

Tärkeä on kui­ten­kin muis­taa, että kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen voi jois­sain ta­pauk­sissa johtaa siihen, että leski me­net­tää tes­ta­ment­tiin pe­rus­tu­van oi­keu­tensa.

Täl­löin leski ei esi­mer­kiksi vält­tä­mättä saa­kaan puo­li­son pe­rin­töä it­sel­leen.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, mitkä ovat kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin hyödyt ja haitat?

Tes­ta­men­tin muut­ta­mi­nen tai pe­ruut­ta­mi­nen käy­tän­nössä

Tes­ta­men­tin si­säl­töä voi muut­taa tai sen voi ko­ko­naan perua eri ta­voilla:

1. Leski voi laatia uuden tes­ta­men­tin, joka hänen sekä kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan tulisi al­le­kir­joit­taa. Uusi tes­ta­mentti kat­so­taan lesken vii­mei­seksi tah­doksi. Al­ku­pe­räi­nen kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti on pä­te­mä­tön siltä osin kuin se on ris­ti­rii­dassa lesken laa­ti­man uuden tes­ta­men­tin kanssa. Tes­ta­men­tissa voi­daan li­säksi myös il­maista, että sillä pe­ru­taan ai­em­mat lesken laa­ti­mat tes­ta­men­tit.  
2. Leski voi laatia eril­li­sen asia­kir­jan, josta käy ilmi hänen tah­tonsa pe­ruut­taa tes­ta­mentti. Täl­lai­nen pe­ruu­tus­asia­kirja tulee al­le­kir­joit­taa lesken toi­mesta. Tär­keintä on, että asia­kir­jasta käy sel­västi ilmi lesken tahto pe­ruut­taa aiempi tes­ta­mentti. Uutta tes­ta­ment­tia ei vält­tä­mättä tar­vitse tehdä. Täl­löin oletus on, että leski ei ole laa­ti­nut vii­meistä tah­to­aan. Pe­rintö jae­taan täl­löin lesken omai­suu­den osalta hänen la­ki­mää­räis­ten pe­ril­lis­tensä kesken. 
3. Luul­ta­vasti varmin tapa pe­ruut­taa tes­ta­mentti on yk­sin­ker­tai­sesti hä­vit­tää tai tuhota se. Sil­loin tes­ta­ment­tia ei luon­nol­li­sesti voida enää nou­dat­taa. Tes­ta­men­tin tu­hoa­mi­seen ei liity riskiä tul­kin­nan­va­rai­suu­desta.

Muu­tok­sia ei kan­nata tehdä suo­raan ole­massa ole­vaan tes­ta­ment­tiin. Yli­vii­vauk­set tai jäl­keen­päin tehdyt li­säyk­set voivat ai­heut­taa epä­sel­vyyk­siä. Tes­ta­ment­tia voi­daan esi­mer­kiksi moit­tia sillä pe­rus­teella, että li­säys­ten te­ki­jästä ei voida olla var­moja.

Jos muu­tok­sia kui­ten­kin tekee suoraa jo ole­massa ole­vaan tes­ta­ment­tiin, tulee asia­kirja aina muis­taa al­le­kir­joit­taa uu­des­taan muu­tos­ten jäl­keen.

Laadi kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti Aa­tok­sen pal­ve­lussa

Voit luoda kes­ki­näi­sen tes­ta­men­tin Aa­tok­sen help­po­käyt­töi­sessä pal­ve­lussa heti. Tes­ta­men­tin te­ke­mi­nen vie si­nulta vain 15 mi­nuut­tia.

Tes­ta­mentti kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, jonka hinta on 69 euroa/vuosi. Saat tes­ta­men­tin li­säksi pääsyn kaik­kiin la­kia­sia­kir­joi­hin sekä ra­jat­to­masti la­kia­pua aina sil­loin, kun elä­män­ti­lan­teesi sitä vaatii. Pal­ve­lumme var­mis­taa, että la­kia­siasi ovat kun­nossa sekä ajan ta­salla. Ti­lauk­sen voi pe­ruut­taa koska vain.

Pal­ve­lun ko­keilu on aina il­maista!