Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys pe­rintö- ja lah­ja­ve­ro­tuk­sessa

Laituri ja soutuvene vehreän järven rannassa
Timjami Nyyssönen
Timjami
13.7.2023 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Oletko kos­kaan kuul­lut hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sestä? Hal­lin­ta­oi­keu­den huo­mioi­mi­seksi omai­suu­desta teh­dään ns. hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys, joka pie­nen­tää pe­rin­nöstä tai lah­jasta koi­tu­via ve­ro­seu­raa­muk­sia.

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sellä tar­koi­te­taan pe­rintö- ja lah­ja­ve­ro­tuk­sessa pe­rin­nön­saa­jan tai lah­jan­saa­jan saaman omai­suu­den ar­vosta teh­tä­vää vä­hen­nystä.

Pe­rintö- ja lah­ja­ve­ro­tuk­sessa py­ri­tään huo­mioi­maan pe­rin­tönä tai lah­jana saa­tuun omai­suu­teen koh­dis­tuva toisen hen­ki­lön hal­linta- tai käyt­tö­oi­keus. Kyse on siis esi­mer­kiksi ti­lan­teesta, jossa ke­sä­mö­kin omis­tusoi­keus ja hal­lin­ta­oi­keus tes­ta­men­ta­taan eri hen­ki­löille.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nystä ja sen käyt­tö­edel­ly­tyk­siä.

Mitä hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sellä tar­koi­te­taan?

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen tar­koi­tuk­sena on ottaa huo­mioon pe­rin­tönä tai lah­jana saatua omai­suutta ra­sit­ta­van hal­lin­ta­oi­keu­den vai­ku­tus omai­suu­den arvoon. Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys pie­nen­tää siis lahja- ja pe­rin­tö­ve­ro­seu­raa­mus­ten määrää.

Käy­tän­nössä kyse on siis esi­mer­kiksi ti­lan­teesta, jossa hen­kilö perii pe­rin­nön­jät­tä­jältä omis­tusoi­keu­den asun­toon, mutta jol­la­kin toi­sella ta­holla on asun­non hal­lin­ta­oi­keus.

Esi­merkki: Patrik saa isäl­tään pe­rin­tönä omis­tusoi­keu­den ke­sä­mök­kiin

Pat­ri­kin isä on kui­ten­kin ha­lun­nut var­mis­taa, että hänen vai­monsa saa käyt­tää ke­sä­mök­kiä kuo­le­maansa asti. Tämän vuoksi Pat­ri­kin isä on tes­ta­men­tan­nut vai­mol­leen eli­ni­käi­sen hal­lin­ta­oi­keu­den ke­sä­mök­kiin.

Leski saa siis käyt­tää ke­sä­mök­kiä kuo­le­maansa asti, vaikka Patrik omis­taa­kin ke­sä­mö­kin. Patrik joutuu kui­ten­kin mak­sa­maan saa­mas­taan ke­sä­mö­kistä pe­rin­tö­ve­ron heti isänsä kuo­le­man jäl­keen. Pe­rin­tö­ve­ron mää­rässä huo­mioi­daan kui­ten­kin lesken saama hal­lin­ta­oi­keus hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­senä.

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys on Pat­ri­kin kan­nalta erit­täin hyvä asia, koska hän ei pysty myy­mään ke­sä­mök­kiä pe­rin­tö­ve­ron mak­sa­mi­seksi lesken hal­lin­ta­oi­keu­den takia. Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen an­siosta Patrik joutuu mak­sa­maan ke­sä­mö­kistä vä­hem­män pe­rin­tö­ve­roa.

Lue lisää: Hal­lin­ta­oi­keu­den tes­ta­ment­taa­mi­sesta

Miten hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys saa­daan?

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys huo­mioi­daan pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa viran puo­lesta. Ve­ro­hal­linto tekee hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen ilman eril­listä pyyn­töä, kun pe­ru­kir­jassa tai sen liit­teissä on sel­vi­tetty, että jol­lain muulla ta­holla on käyt­tö­oi­keus vai­na­jalta pe­rit­tä­vään omai­suu­teen.

Pe­ru­kir­jan liit­tei­siin kan­nat­taa kir­jata sel­keästi kaikki hal­lin­ta­oi­keu­det ja niiden tar­kem­mat tiedot, kuten hal­lin­ta­oi­keu­den kesto.

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys teh­dään siis yleensä au­to­maat­ti­sesti esi­mer­kiksi sil­loin, kun leski vetoaa hä­nelle kuu­lu­vaan oi­keu­teen saada hal­lin­ta­oi­keus puo­li­soi­den yh­tei­seen asun­toon.

Lah­ja­ve­ro­tusta varten lah­jan­saa­jan on hyvä il­moit­taa lah­ja­ve­roil­moi­tuk­sessa, että lah­jana saa­tuun omai­suu­teen koh­dis­tuu hal­lin­ta­oi­keus.

⚠️ Hal­lin­ta­oi­keu­den osalta on tärkeä il­moit­taa myös sen kesto, koska tämä vai­kut­taa hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen suu­ruu­teen.

Lue lisää: Lesken asu­mi­soi­keus se­li­tet­tynä

Edel­ly­tyk­set hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen saa­mi­selle

Hal­lin­ta­oi­keus ote­taan ve­ro­tuk­sessa huo­mioon, jos:

  1. hal­lin­ta­oi­keus on syn­ty­nyt vii­meis­tään ve­ro­vel­vol­li­suu­den al­ka­mis­het­kellä JA
  2. hal­lin­ta­oi­keus on to­del­li­nen

1. Hal­lin­ta­oi­keus on syn­ty­nyt vii­meis­tään ve­ro­vel­vol­li­suu­den al­ka­mis­het­kellä

Ve­ro­vel­vol­li­suu­den al­ka­mis­hetki tar­koit­taa pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sen koh­dalla pe­rin­nön­jät­tä­jän kuo­le­maa, ja lah­ja­ve­ro­tuk­sessa yleensä sitä hetkeä, kun lah­jan­saaja saa lahjan hal­tuunsa.

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nystä ei siis myön­netä esi­mer­kiksi hal­lin­ta­oi­keuk­sista, jotka pe­rus­tu­vat vasta vai­na­jan kuo­le­man jäl­keen teh­tyi­hin toi­miin. Jos pe­ril­li­nen on siis an­ta­nut toi­selle hen­ki­lölle hal­lin­ta­oi­keu­den pe­rin­tönä saa­maansa omai­suu­teen, ei tästä hal­lin­ta­oi­keu­desta tehdä hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nystä.

2. Hal­lin­ta­oi­keus on to­del­li­nen

Hal­lin­ta­oi­keu­den to­del­li­suus tar­koi­te­taan sitä, että hal­lin­ta­oi­keu­den tulee to­teu­tua myös käy­tän­nössä.

Hal­lin­ta­oi­keu­den hal­ti­jan on siten saa­tava ai­dosti jotain etuutta omai­suu­desta, kuten oi­keu­den käyt­tää omai­suutta tai saada sen tuot­toa, kuten asun­non vuo­kra­tu­loa.

Hal­lin­ta­oi­keutta ei siis voi pi­dät­tää vain siksi, että pe­rin­tö­ve­ron määrää ha­lu­taan pie­nen­tää. Sel­västi kei­no­te­koi­sina pi­det­tä­viin hal­lin­ta­oi­keuk­siin voi­daan siis puut­tua ve­ro­tuk­sessa, mutta käy­tän­nössä tämä on hyvin har­vi­naista.

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen suu­ruus

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen suu­ruus mää­räy­tyy seu­raa­vasti:

  1. hal­lin­ta­oi­keu­den koh­teena olevan omai­suu­den käyvän arvon,
  2. hal­lin­ta­oi­keu­den keston JA
  3. omai­suu­den kes­ki­mää­räi­sen vuo­si­tuo­ton pe­rus­teella.

Hal­lin­ta­oi­keu­den arvo las­ke­taan kaa­valla: omai­suu­den käypä arvo x hal­lin­ta­oi­keu­den kesto x tuot­to­ker­roin.

Hal­lin­ta­oi­keu­den koh­teena olevan omai­suu­den käypä arvo

Käypä arvo tar­koit­taa omai­suu­den to­den­nä­köistä luo­vu­tus­hin­taa, eli sitä hintaa, joka omai­suu­desta to­den­nä­köi­sesti saa­tai­siin, jos se myy­täi­siin.

Hal­lin­ta­oi­keu­den arvon mää­ri­tyk­sessä ei läh­tö­koh­tai­sesti huo­mioida omai­suu­teen koh­dis­tu­vaa velkaa. Esi­mer­kiksi asun­non hal­lin­ta­oi­keu­den arvo las­ket­tai­siin siis asun­non luo­vu­tus­hin­nan pe­rus­teella, eikä mah­dol­li­sesti jäl­jellä olevaa asun­to­lai­naa huo­mioi­taisi.

Hal­lin­ta­oi­keu­den kesto

Hal­lin­ta­oi­keu­den kesto vai­kut­taa hal­lin­ta­oi­keu­den arvoon ve­ro­tuk­sessa. Hal­lin­ta­oi­keu­den arvo las­ke­taan joko

  • hal­lin­ta­oi­keu­den saajan ikä­ker­toi­men tai
  • mää­rä­ai­kai­sen hal­lin­ta­oi­keu­den ker­toi­men mukaan

Hal­lin­ta­oi­keu­den arvo mää­räy­tyy ikä­ker­toi­men mukaan sil­loin, kun hal­lin­ta­oi­keus on eli­ni­käi­nen. Mää­rä­ai­kaista hal­lin­ta­oi­keu­den ker­rointa käy­te­tään sil­loin, kun hal­lin­ta­oi­keus on saatu jok­si­kin tie­tyksi mää­rä­ajaksi, esi­mer­kiksi vii­deksi vuo­deksi.

Ikä­ker­roin mää­räy­tyy hal­lin­ta­oi­keu­den saajan iän mukaan, ja se las­ke­taan seu­raa­van tau­lu­kon pe­rus­teella:

Hal­lin­ta­oi­keu­den saajan ikäIkä­ker­roin
alle 44 vuotta12
44–52 vuotta11
53–58 vuotta10
59–63 vuotta9
64–68 vuotta8
69–72 vuotta7
73–76 vuotta6
77–81 vuotta5
82–86 vuotta4
87–91 vuotta3
92 tai enem­män2

Mää­rä­ajaksi saadun hal­lin­ta­oi­keu­den arvo las­ke­taan puo­les­taan mää­rä­ai­kai­sen hal­lin­ta­oi­keu­den ker­toi­mien mukaan. Mää­rä­ai­kai­sen hal­lin­ta­oi­keu­den ker­toi­met vaih­te­le­vat vä­lillä 0,93 (yhden vuoden hal­lin­ta­oi­keus) – 12,49 (100 vuoden hal­lin­ta­oi­keus).

Kan­nat­taa kui­ten­kin huo­mioida, että jos mää­rä­ai­kai­sen hal­lin­ta­oi­keu­den ker­roin muo­dos­tuu suu­rem­maksi kuin hal­lin­ta­oi­keu­den saajan eli­niän mukaan las­ket­tava ker­roin, hal­lin­ta­oi­keu­den arvo las­ke­taan eli­niän mu­kai­sen ker­toi­men mukaan.

Esi­merkki: Hal­lin­ta­oi­keu­den arvon las­ke­mi­nen

75-vuo­ti­aan mää­rä­ai­kai­sen hal­lin­ta­oi­keu­den saajan koh­dalla hal­lin­ta­oi­keu­den arvo las­ket­tai­siin ikä­ker­toi­men mukaan esi­mer­kiksi sil­loin, jos mää­rä­ai­kai­nen hal­lin­ta­oi­keus kes­täisi 10 vuotta.

Omai­suu­den kes­ki­mää­räi­nen vuo­si­tuotto

Tuot­to­ker­roin mää­räy­tyy omai­suu­den luon­teen mukaan.

Tuot­to­ker­roin on:

  • 3 %, kun on kyse vapaa-ajan asun­nosta
  • 5 %, kun on kyse muusta omai­suu­desta, esi­mer­kiksi asunto-osak­keesta, asuin­käy­tössä ole­vasta kiin­teis­töstä tai arvo-osuus­ti­listä

Esi­merkki hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen las­ke­mi­sesta

Patrik on saanut pe­rin­tönä omis­tusoi­keu­den ke­sä­mök­kiin, johon pe­rin­nö­nan­ta­jan les­kellä on kui­ten­kin eli­ni­käi­nen hal­lin­ta­oi­keus.

Ke­sä­mö­kin arvo pe­rin­nön­jät­tä­jän kuo­lin­het­kellä on 150 000 euroa, ja leski on 77-vuo­tias hal­lin­ta­oi­keu­den al­kaessa. Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nys las­ket­tai­siin siis seu­raa­valla kaa­valla: omai­suu­den käypä arvo x hal­lin­ta­oi­keu­den saajan ikä­ker­roin x tuot­to­ker­roin.

Hal­lin­ta­oi­keus­vä­hen­nyk­sen suu­ruus olisi siis 150 000 € (ke­sä­mö­kin käypä arvo) x 5 (lesken ikä­ker­roin) x 0,03 (ke­sä­mö­kin tuot­to­ker­roin on 3 %, koska ke­sä­mökki on vapaa-ajan asunto) = 22 500 euroa.

Ke­sä­mö­kin arvo Pat­ri­kin pe­rin­tö­ve­ro­tuk­sessa olisi siis 150 000 e – 22 500 e = 127 500 euroa.

Ha­luatko tes­ta­men­tata omis­tusoi­keu­den kiin­teis­töön?

Ko­keile oman tes­ta­men­tin te­ke­mistä alta il­mai­seksi.