Miten avio­ehto vai­kut­taa pe­rin­töön?

Avio­ehto vai­kut­taa myös pe­rin­töön ja lesken ase­maan. Laa­dittu avio­ehto vai­kut­taa paljon pe­rin­nön suu­ruu­teen sekä mah­dol­lis­taa les­kelle ve­ro­va­pauk­sia. Avio­eh­dolla on mah­dol­lista myös suo­jata pe­rit­tyä omai­suutta.

Pe­rin­nön­jako riip­puu avio­eh­dosta

Avio­eh­toja on ole­massa si­säl­löl­li­sesti eri­lai­sia. Avio­eh­to­so­pi­mus voi koskea puo­li­soi­den koko omai­suutta tai vain osaa siitä. Näissä ta­pauk­sissa avio­ehto on joko täysin pois­sul­keva tai osit­tain pois­sul­keva.

Avio­ehto voi li­säksi olla yk­si­puo­li­nen. Yk­si­puo­li­nen avio­ehto tar­koit­taa sitä, että vain toinen puo­li­soista rajaa omai­suut­taan avio­eh­dolla. Yk­si­puo­li­nen avio­ehto vaatii kui­ten­kin mo­lem­pien puo­li­soi­den suos­tu­muk­sen.

Usein avio­eh­to­so­pi­mus kui­ten­kin rää­tä­löi­dään jo­kai­selle pa­ris­kun­nalle oman­lai­seksi. Näin avio­ehto nou­dat­taa pa­ris­kun­nan toi­veita ja vaa­ti­muk­sia mah­dol­li­sim­man tar­kasti.

Avio­ehto voi suo­jata pe­rit­tyä omai­suutta

Puo­li­sot voivat rajata joko lah­jaksi ja pe­rin­tönä saatua omai­suutta avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lelle kuu­lu­vaksi. Näin toi­sella puo­li­solla ei ole oi­keutta lah­jaksi tai pe­rin­tönä saa­tuun omai­suu­teen, mikäli liitto päät­tyy avio­eroon tai kuo­le­maan.

Näin teh­dessä omai­suu­den voi var­mis­taa py­sy­vän omassa su­vussa. Esi­mer­kiksi suvun ke­sä­mö­kin ra­jaa­mi­nen avio­eh­dolla avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lelle on yksi tyy­pil­li­sim­mistä ti­lan­teista.

Avio­ehto vai­kut­taa jaet­ta­van pe­rin­nön mää­rään

Avio­ehto vai­kut­taa siihen, kuinka paljon omai­suutta vai­na­jalta jää avio­va­ral­li­suu­den osi­tuk­sen jäl­keen jaet­ta­vaksi.

Ylei­sesti voi­daan sanoa, että mitä laa­jempi avio­ehto puo­li­soilla on ollut, sitä vä­hem­män leski voi osi­tuk­sessa saada omai­suutta. Täl­löin muille pe­ril­li­sille jää enem­män omai­suutta jaet­ta­vaksi.

Lue lisää: Vältä ylei­sin virhe pe­rin­nön ar­vos­ta­mi­sessa

Avio­ehto ja lesken pe­rin­tä­oi­keus

Avio­ehto ei vai­kuta lesken pe­rin­tö­oi­keu­teen. Avio­eh­to­so­pi­muk­sessa so­vi­taan ai­noas­taan avio-oi­keu­den laa­juu­desta.

Mikäli puo­li­sot ha­lua­vat tes­ta­men­tata omai­suut­taan, voivat puo­li­sot laatia it­sel­leen tes­ta­men­tin.

💡 Tie­sitkö, että avio­ehto ei läh­tö­koh­tai­sesti vai­kuta les­ke­ne­läk­kee­seen? Mikäli leski saa ta­sin­kona esi­mer­kiksi metsää, josta on mah­dol­lista saada myö­hem­min pää­oma­tu­loja, voivat tulot pie­nen­tää les­ke­ne­lä­kettä.

Miten pe­rintö jae­taan lesken ja lasten kesken?

Pe­ri­mys­jär­jes­tystä sää­te­lee Suo­messa pe­rin­tö­kaari. Pe­ril­li­set on jaettu kol­meen eri­lai­seen pe­ril­lis­ryh­mään, jota kut­su­ta­tan pa­ren­tee­liksi. Lesken oi­keu­teen periä puo­li­sonsa vai­kut­taa myös avio­pa­rin per­he­ti­lanne.

Jos puo­li­sot ovat lap­set­to­mia eikä vai­na­jalla ole tes­ta­ment­tia, perii leski au­to­maat­ti­sesti puo­li­sonsa.

Jos vai­na­jalla on lapsia, pe­ri­vät he omai­suu­den, mikäli vai­na­jalla ei ole tes­ta­ment­tia.

Lue lisää: Avio-oikeus puo­li­son pe­rin­töön

Avio­ehto puo­li­son kuol­lessa

Alla on kolme esi­merk­kiä siitä, miten avio­ehto tai sen puut­tu­mi­nen vai­kut­taa, jos puo­liso me­neh­tyy. Ha­vain­nol­lis­tamme, kuinka ositus teh­dään vai­na­jan omai­suu­desta.

Esi­merkki 1: Pe­rintö ilman avio­eh­toa

Nor­maa­li­ti­lan­teessa, ilman avio­eh­toa, las­ke­taan mo­lem­pien omai­suu­det yhteen ja jae­taan se kah­della. Ennen pe­rin­tö­osan las­ke­mista täytyy tietää mo­lem­pien puo­li­soi­den omai­suus, jotta voi­daan laskea ta­sin­gon määrä.

Puo­liso A omisti 200 000 euroa ja eloon­jää­nyt puo­liso B 400 000 euroa. Yh­teensä va­ral­li­suutta on 600 000 euroa.

Näin saa­daan se osuus, joka kum­mal­le­kin kuu­luisi eli 300 000 euroa. Näin ollen B:n täy­tyisi maksaa ta­sin­koa 100 000 euroa, mutta lesken ta­sin­koe­tuoi­keu­den vuoksi hänen ei tar­vitse tätä maksaa.

Ta­sin­koe­tuoi­keus tar­koit­taa sitä, että leski voi avio­liit­to­lain (103 §, 234/1929) no­jalla kiel­täy­tyä luo­vut­ta­masta omai­suutta en­siksi kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­sille. Sil­loin vai­na­jan pe­ril­li­sillä ve­ro­te­taan vai­na­jan omai­suu­den säästö.

Puo­li­son A:n pe­rin­tö­osa on 200 000 euroa, jos leski päät­tää vedota ta­sin­koe­tuoi­keu­teen.

Esi­merkki 2: Pe­rintö ja ko­ko­naan pois­sul­keva avio­ehto

Puo­liso A omisti 200 000 euroa ja eloon­jää­nyt puo­liso B 400 000 euroa. Yh­teensä va­ral­li­suutta on 600 000 euroa. Heillä on kui­ten­kin ko­ko­naan pois­sul­keva avio­ehto.

Ta­val­li­sen, ko­ko­naan pois­sul­keva avio­eh­don, kanssa ta­sin­ko­las­kuja ei tar­vitse tehdä, koska kum­mal­la­kaan ei ole avio-oi­keu­den alaista omai­suutta.

Tässä ta­pauk­sessa puo­li­son A pe­rin­tö­osa on 200 000 euroa.

Esi­merkki 3: Tois­puo­li­nen täysin pois­sul­keva avio­ehto

Tois­puo­li­nen täysin pois­sul­ke­van avio­eh­don mukaan vai­na­jalla ei ole avio-oi­keutta lesken omai­suu­teen, mutta les­kellä on avio-oikeus vai­na­jan omai­suu­teen.

Puo­liso A omisti 200 000 euroa ja eloon­jää­nyt puo­liso B 400 000 euroa. Yh­teensä va­ral­li­suutta on 600 000 euroa.

Puo­li­son A omai­suus on ko­ko­naan avio-oi­keu­den alaista, mutta puo­liso B:n omai­suus ei ole ol­len­kaan.

Kun las­ke­taan yhteen mo­lem­pien puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus ja saa­daan 200 000 euroa (puo­liso A:n 200 000 euroa ja puo­liso B:n 0 euroa). 200 000 euroa jae­taan kah­della ja saa­daan avio-osiksi 100 000 euroa. Puo­liso A:n tulee maksaa puo­liso B:lle ta­sin­koa 100 000 euroa.

Puo­li­son A:n pe­rin­tö­osa on 100 000 euroa.

Kuinka lesken asemaa on mah­dol­lista pa­ran­taa avio­eh­dolla?

Avio­eh­dolla on myös mah­dol­lista pa­ran­taa lesken asemaa. Avio­puo­li­soi­den on ni­mit­täin mah­dol­lista laatia niin kut­suttu ro­mant­ti­nen avio­ehto.

Ro­mant­ti­sessa avio­eh­dossa avio­puo­li­sot so­pi­vat va­ro­jen ja­ka­mi­sesta kuo­le­man jäl­keen tasan. Vuo­ros­taan avio­eron sat­tuessa mo­lem­mat pi­täi­si­vät omat omai­suu­tensa. Täl­löin omai­suus on yh­teistä kuo­le­man jäl­keen, mutta eril­listä avio­eron ta­pah­tuessa.

Ro­mant­ti­sella avio­eh­dolla leski saa saman aseman kuin sil­loin, jos avio­eh­toa ei olisi. Vä­hä­va­rai­sempi leski saa täl­löin enem­män etua täl­lai­sesta avio­eh­dosta.

Mikäli puo­li­sot ha­lua­vat jättää les­kelle tiet­tyä omai­suutta, voivat puo­li­sot laatia it­sel­leen tes­ta­men­tin.

Miksi avio­ehto voi olla voi­mak­kaampi kuin tes­ta­mentti?

Avio­ehto voi olla jois­sain ta­pauk­sissa voi­mak­kaampi kuin tes­ta­mentti tai ai­na­kin vai­kut­taa tes­ta­ment­tiin mer­kit­tä­västi.

DVV re­kis­te­röi avio­eh­don

Aa­sia­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­siin kuuluu avio­eh­don re­kis­te­röinti Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa (DVV). Tes­ta­ment­tiin ei täl­laista vel­vol­li­suutta si­sälly. Tes­ta­mentti on pätevä ilman re­kis­te­röin­tiä, mutta sen yh­tey­dessä voi tämän myötä olla myös enem­män to­dis­te­lu­vai­keuk­sia kuin avio­eh­don koh­dalla.

Puo­li­sot te­ke­vät avio­eh­don yh­dessä

Avio­eh­don voi­mak­kuutta edus­taa se, että se sol­mi­taan yh­dessä. Avio­ehto on sen teh­neitä os­a­puo­lia sitova. Tes­ta­mentti on vuo­ros­taan mah­dol­lista laatia täysin yksin, jol­loin se sitoo vain te­ki­jäänsä.

Tes­ta­mentti on kui­ten­kin mah­dol­lista laatia myös kes­ki­näi­senä, jol­loin se sitoo mo­lem­pia sen laa­ti­neita os­a­puo­lia. Kes­ki­näi­nen tes­ta­mentti ja avio­ehto usein täy­den­tä­vät­kin toi­si­aan.

Avio­ehto mää­rit­tää avio-oi­keu­den avio­lii­ton pää­tyt­tyä

Avio­eh­dolla mää­rä­tään avio-oi­keu­desta avio­lii­ton pää­tyt­tyä. Avio­ehto voikin so­vel­tua joko kuo­le­man tai avio­eron jäl­keen, kun taas tes­ta­mentti ai­noas­taan kuo­le­man jäl­keen.

Lue lisää: Avio­ehto puo­li­son kuol­lessa ja Toisen omai­suu­den säi­lyt­tä­mi­nen

Avio­eh­don muut­ta­mi­nen vaatii kum­man­kin puo­li­son suos­tu­musta

Avio­eh­toa voi muut­taa jäl­ki­kä­teen. Avio­eh­don pur­ka­mi­nen ja muut­ta­mi­nen tulee tehdä sa­massa muo­dossa, kuin se on alun pe­rin­kin laa­dittu. Muut­ta­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin mo­lem­pien puo­li­soi­den suos­tu­musta.

Avio­ehto poik­keaa muut­ta­mi­sen suh­teen yleis­tes­ta­men­tista, joka on mah­dol­lista pe­ruut­taa yk­si­puo­li­sesti. Myös tällä tavoin avio­ehto on yh­tey­dessä kes­ki­näi­seen tes­ta­ment­tiin, jota ei si­tä­kään voi pe­ruut­taa yk­si­puo­li­sesti.

Tes­ta­mentti ei voi kumota avio­eh­toa

Tes­ta­men­tilla ei ole mah­dol­lista kumota avio­eh­toa. Tes­ta­ment­tia voi­daan yli­pää­tään so­vel­taa vasta sitten, kun ositus on suo­ri­tettu avio­eh­don mu­kai­sesti. Tässä mie­lessä avio­ehto tai ai­na­kin sen so­vel­ta­mi­nen on suh­teessa tes­ta­ment­tiin en­si­si­jaista.

Avio­ehto ja tes­ta­mentti tu­ke­vat toi­si­aan

Sekä avio­eh­don että tes­ta­men­tin laa­din­nassa on tär­keää ottaa huo­mioon toisen asia­kir­jan mää­räyk­set. Esi­mer­kiksi avio-oi­keu­den vai­ku­tuk­set tulee huo­mioida tes­ta­men­tin mää­räyk­siä laa­dit­taessa.

Asia­kir­jo­jen tulee tukea toi­si­aan, ei­vätkä ne saa olla kes­ke­nään ris­ti­rii­dassa. Ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kaista, että asia­kir­jat te­ke­vät tois­tensa mää­räyk­set tyh­jiksi. Näin voi käydä, mikäli toisen asia­kir­jan mää­räyk­siä ei huo­mioida toisen laa­ti­mi­sen yh­tey­dessä.

On kui­ten­kin huo­mioi­tava, että avio­eh­dolla on mah­dol­lista mää­rätä vain avio-oi­keu­desta. Tes­ta­men­tilla vuo­ros­taan mää­rä­tään siitä, miten omai­suus kuo­le­man jäl­keen jae­taan. Asia­kir­jat kä­sit­te­le­vät siis pit­kälti täysin eri asioita, vaikka ne voivat koh­dis­tua osit­tain sa­moi­hin asioi­hin.

Mitä avio­eh­toa poh­ti­van pa­ris­kun­nan kan­nat­taa miet­tiä etu­kä­teen?

Mah­dol­li­sen avio­eh­don suun­nit­te­le­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa hy­vissä ajoin.

Ennen avio­eh­don laa­ti­mista voi­daan ottaa huo­mioon muun muassa seu­raa­van­lai­sia alla olevia asioita.

• Teh­däänkö avio­ehto pel­käs­tään eron va­ralle?
• Teh­däänkö avio­ehto yk­si­puo­li­sena vai mo­lem­pina si­to­vana?
• Teh­däänkö avio­ehto osit­tai­sena tai täy­del­li­sesti pois­sul­ke­vana?
• Onko jotain tiet­tyä omai­suutta, josta ha­lu­taan pois­taa avio-oikeus ja onko se tar­peen yk­si­löidä avio­eh­dossa?
• Miten mah­dol­li­set muu­tok­set esi­mer­kiksi omai­suu­dessa ote­taan huo­mioon – avio­eh­dosta ei kan­nata tehdä liian yk­si­tyis­koh­taista, että se täyt­tää ta­voit­teensa?

Avio­eh­don laa­dinta on kui­ten­kin jo­kai­sen parin koh­dalla eri­laista, sillä omai­suu­den laatu ja toi­veet vaih­te­le­vat. Edellä mai­ni­tuista ylei­sistä huo­mioista voi jo­kai­nen pa­ris­kunta omalla koh­dal­laan aloit­taa poh­din­nan.

Valmis avio­ehto 15 mi­nuu­tissa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Aatos auttaa laa­ti­maan teille rää­tä­löi­dyn ja ju­ri­de­sesti pä­te­vän avio­eh­don het­kessä.

Pal­ve­lumme kar­toit­taa elä­män­ti­lan­netta, toi­vei­tanne ja omai­suuk­sianne, ja laatii teille eh­do­tuk­sen avio­eh­to­so­pi­muk­sesta. Voitte muo­kata omai­suus­la­jeja tai ehtoja ha­lua­mal­lanne ta­valla. Se­li­tämme ym­mär­ret­tä­västi, miten va­li­tut ehdot vai­kut­ta­vat käy­tän­nössä.

Teidän ei siis tar­vitse tietää la­ki­ter­meistä tai pe­reh­tyä tar­kem­min asia­kir­jan ju­ri­di­siin muo­to­vaa­ti­muk­siin. Luomme avio­eh­don täysin puo­les­tanne. Avio­eh­don te­ke­mi­nen ei vaadi käyn­tiä la­ki­toi­mis­tossa, jol­loin mak­set­ta­vak­senne tulisi kal­liit ju­ris­tien tun­ti­ve­loi­tuk­set.

Syitä tehdä avio­ehto Aa­tok­sessa:

• nopea – asia­kirja valmis n. 15 min
• helppo – pal­ve­lun käyttö vai­va­tonta
• suo­sittu pal­velu – yli 50 000 asia­kas­ta
• ko­ti­mai­nen  – 100 % suo­ma­lai­nen yritys

Avio­ehto kuuluu Aatos Huo­le­ton -ti­lauk­seen. Saat 69 eu­rolla/vuosi pääsyn kaik­kiin Aa­tok­sen la­kia­sia­kir­joi­hin, ra­jat­to­masti la­kia­pua sekä asia­kir­jat pos­ti­tet­tuina kotiin. Ti­lauk­sen voi pe­ruut­taa koska vain.

Mikäli teillä herää ky­sy­myk­siä avio­eh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mi­sestä, ju­ris­timme aut­ta­vat chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sellä ve­loi­tuk­setta.

Hoida elä­mäsi tär­keät la­kia­siat, kuten avio­ehto ja tes­ta­mentti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa sa­malla kertaa.

Lue lisää

• Tes­ta­mentti, avio­ehto vai mo­lem­mat?
• Ennen avio­liit­toa han­kittu omai­suus avio­erossa