Miten avio­eh­to vai­kut­taa pe­rin­töön?

Valkoisia ruusuja hautajaisissa
tatu.png
Tatu Mäenpää, lakimies (OTM)
30.5.2022 ● 4 minuuttia
Avioehto vaikuttaa perillisten perinnön suuruuteen. Avioehdolla voidaan suojata myös leskeksi jäävän puolison asemaa.

Avio­eh­to vai­kut­taa myös pe­rin­töön ja lesken ase­maan. Laa­dit­tu avio­eh­to vai­kut­taa paljon pe­rin­nön suu­ruu­teen sekä mah­dol­lis­taa les­kel­le ve­ro­va­pauk­sia. Avio­eh­dol­la on mah­dol­lis­ta myös suo­ja­ta pe­rit­tyä omai­suut­ta.

Pe­rin­nön­ja­ko riip­puu avio­eh­dos­ta

Avio­eh­to­ja on ole­mas­sa si­säl­löl­li­ses­ti eri­lai­sia. Avio­eh­to­so­pi­mus voi koskea puo­li­soi­den koko omai­suut­ta tai vain osaa siitä. Näissä ta­pauk­sis­sa avio­eh­to on joko täysin pois­sul­ke­va tai osit­tain pois­sul­ke­va.

Avio­eh­to voi li­säk­si olla yk­si­puo­li­nen. Yk­si­puo­li­nen avio­eh­to tar­koit­taa sitä, että vain toinen puo­li­sois­ta rajaa omai­suut­taan avio­eh­dol­la. Yk­si­puo­li­nen avio­eh­to vaatii kui­ten­kin mo­lem­pien puo­li­soi­den suos­tu­muk­sen.

Usein avio­eh­to­so­pi­mus kui­ten­kin rää­tä­löi­dään jo­kai­sel­le pa­ris­kun­nal­le oman­lai­sek­si. Näin avio­eh­to nou­dat­taa pa­ris­kun­nan toi­vei­ta ja vaa­ti­muk­sia mah­dol­li­sim­man tar­kas­ti.

Avio­eh­to voi suo­ja­ta pe­rit­tyä omai­suut­ta

Puo­li­sot voivat rajata joko lah­jak­si ja pe­rin­tö­nä saatua omai­suut­ta avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le kuu­lu­vak­si. Näin toi­sel­la puo­li­sol­la ei ole oi­keut­ta lah­jak­si tai pe­rin­tö­nä saa­tuun omai­suu­teen, mikäli liitto päät­tyy avio­eroon tai kuo­le­maan.

Näin teh­des­sä omai­suu­den voi var­mis­taa py­sy­vän omassa su­vus­sa. Esi­mer­kik­si suvun ke­sä­mö­kin ra­jaa­mi­nen avio­eh­dol­la avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le on yksi tyy­pil­li­sim­mis­tä ti­lan­teis­ta.

Avio­eh­to vai­kut­taa jaet­ta­van pe­rin­nön mää­rään

Avio­eh­to vai­kut­taa siihen, kuinka paljon omai­suut­ta vai­na­jal­ta jää avio­va­ral­li­suu­den osi­tuk­sen jäl­keen jaet­ta­vak­si.

Ylei­ses­ti voi­daan sanoa, että mitä laa­jem­pi avio­eh­to puo­li­soil­la on ollut, sitä vä­hem­män leski voi osi­tuk­ses­sa saada omai­suut­ta. Täl­löin muille pe­ril­li­sil­le jää enem­män omai­suut­ta jaet­ta­vak­si.

Lue lisää: Vältä ylei­sin virhe pe­rin­nön ar­vos­ta­mi­ses­sa

Avio­eh­to ja lesken pe­rin­tä­oi­keus

Avio­eh­to ei vai­ku­ta lesken pe­rin­tö­oi­keu­teen. Avio­eh­to­so­pi­muk­ses­sa so­vi­taan ai­noas­taan avio-oi­keu­den laa­juu­des­ta.

Mikäli puo­li­sot ha­lua­vat tes­ta­men­tata omai­suut­taan, voivat puo­li­sot laatia it­sel­leen tes­ta­men­tin.

Miten pe­rin­tö jae­taan lesken ja lasten kesken?

Pe­ri­mys­jär­jes­tys­tä sää­te­lee Suo­mes­sa pe­rin­tö­kaa­ri. Pe­ril­li­set on jaettu kol­meen eri­lai­seen pe­ril­lis­ryh­mään, jota kut­su­tatan pa­ren­tee­lik­si. Lesken oi­keu­teen periä puo­li­son­sa vai­kut­taa myös avio­pa­rin per­he­ti­lan­ne. 

Jos puo­li­sot ovat lap­set­to­mia eikä vai­na­jal­la ole tes­ta­ment­tia, perii leski au­to­maat­ti­ses­ti puo­li­son­sa.

Jos vai­na­jal­la on lapsia, pe­ri­vät he omai­suu­den, mikäli vai­na­jal­la ei ole tes­ta­ment­tia.

Avio­eh­to puo­li­son kuol­les­sa

Alla on kolme esi­merk­kiä siitä, miten avio­eh­to tai sen puut­tu­mi­nen vai­kut­taa, jos puo­li­so me­neh­tyy. Ha­vain­nol­lis­tam­me, kuinka ositus teh­dään vain­ajan omai­suu­des­ta.

Esi­merk­ki 1: Pe­rin­tö ilman avio­eh­toa

Nor­maa­li­ti­lan­tees­sa, ilman avio­eh­toa, las­ke­taan mo­lem­pien omai­suu­det yhteen ja jae­taan se kah­del­la. Ennen pe­rin­tö­osan las­ke­mis­ta täytyy tietää mo­lem­pien puo­li­soi­den omai­suus, jotta voi­daan laskea ta­sin­gon määrä.

Puo­li­so A omisti 200 000 euroa ja eloon­jää­nyt puo­li­so B 400 000 euroa. Yh­teen­sä va­ral­li­suut­ta on 600 000 euroa.

Näin saa­daan se osuus, joka kum­mal­le­kin kuu­lui­si eli 300 000 euroa. Näin ollen B:n täy­tyi­si maksaa ta­sin­koa 100 000 euroa, mutta lesken ta­sin­koe­tuoi­keu­den vuoksi hänen ei tar­vit­se tätä maksaa.

Ta­sin­koe­tuoi­keus tar­koit­taa sitä, että leski voi avio­liit­to­lain (103 §, 234/1929) no­jal­la kiel­täy­tyä luo­vut­ta­mas­ta omai­suut­ta en­sik­si kuol­leen puo­li­son pe­ril­li­sil­le. Sil­loin vain­ajan pe­ril­li­sil­lä ve­ro­te­taan vain­ajan omai­suu­den säästö.

Puo­li­son A:n pe­rin­tö­osa on 200 000 euroa, jos leski päät­tää vedota ta­sin­koe­tuoi­keu­teen.

Esi­merk­ki 2: Pe­rin­tö ja koko­naan pois­sul­ke­va avio­eh­to

Puo­li­so A omisti 200 000 euroa ja eloon­jää­nyt puo­li­so B 400 000 euroa. Yh­teen­sä va­ral­li­suut­ta on 600 000 euroa. Heillä on kui­ten­kin koko­naan pois­sul­ke­va avio­eh­to.

Ta­val­li­sen, koko­naan pois­sul­ke­va avio­eh­don, kanssa ta­sin­ko­las­ku­ja ei tar­vit­se tehdä, koska kum­mal­la­kaan ei ole avio-oi­keu­den alais­ta omai­suut­ta.

Tässä ta­pauk­ses­sa puo­li­son A pe­rin­tö­osa on 200 000 euroa.

Esi­merk­ki 3: Tois­puo­li­nen täysin pois­sul­ke­va avio­eh­to

Tois­puo­li­nen täysin pois­sul­ke­van avio­eh­don mukaan vai­na­jal­la ei ole avio-oi­keut­ta lesken omai­suu­teen, mutta les­kel­lä on avio-oikeus vain­ajan omai­suu­teen.

Puo­li­so A omisti 200 000 euroa ja eloon­jää­nyt puo­li­so B 400 000 euroa. Yh­teen­sä va­ral­li­suut­ta on 600 000 euroa.

Puo­li­son A omai­suus on koko­naan avio-oi­keu­den alais­ta, mutta puo­li­so B:n omai­suus ei ole ol­len­kaan.

Kun las­ke­taan yhteen mo­lem­pien puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus ja saa­daan 200 000 euroa (puo­li­so A:n 200 000 euroa ja puo­li­so B:n 0 euroa). 200 000 euroa jae­taan kah­del­la ja saa­daan avio-osiksi 100 000 euroa. Puo­li­so A:n tulee maksaa puo­li­so B:lle ta­sin­koa 100 000 euroa.

Puo­li­son A:n pe­rin­tö­osa on 100 000 euroa.

Kuinka lesken asemaa on mah­dol­lis­ta pa­ran­taa avio­eh­dol­la?

Avio­eh­dol­la on myös mah­dol­lis­ta pa­ran­taa lesken asemaa. Avio­puo­li­soi­den on ni­mit­täin mah­dol­lis­ta laatia niin kut­sut­tu ro­mant­ti­nen avio­eh­to.

Ro­mant­ti­ses­sa avio­eh­dos­sa avio­puo­li­sot so­pi­vat va­ro­jen ja­ka­mi­ses­ta kuo­le­man jäl­keen tasan. Vuo­ros­taan avio­eron sat­tues­sa mo­lem­mat pi­täi­si­vät omat omai­suu­ten­sa. Täl­löin omai­suus on yh­teis­tä kuo­le­man jäl­keen, mutta eril­lis­tä avio­eron ta­pah­tues­sa.

Ro­mant­ti­sel­la avio­eh­dol­la leski saa saman aseman kuin sil­loin, jos avio­eh­toa ei olisi. Vä­hä­va­rai­sem­pi leski saa täl­löin enem­män etua täl­lai­ses­ta avio­eh­dos­ta.

Mikäli puo­li­sot ha­lua­vat jättää les­kel­le tiet­tyä omai­suut­ta, voivat puo­li­sot laatia it­sel­leen tes­ta­men­tin.

Miksi avio­eh­to voi olla voi­mak­kaam­pi kuin tes­ta­ment­ti?

Avio­eh­to voi olla jois­sain ta­pauk­sis­sa voi­mak­kaam­pi kuin tes­ta­ment­ti tai ai­na­kin vai­kut­taa tes­ta­ment­tiin mer­kit­tä­väs­ti.

Avio­eh­to re­kis­te­röi­dään vi­ral­li­ses­ti

Aa­sia­kir­jan muo­to­vaa­ti­muk­siin kuuluu avio­eh­don re­kis­te­röin­ti Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa (DVV). Tes­ta­ment­tiin ei täl­lais­ta vel­vol­li­suut­ta si­säl­ly. Tes­ta­ment­ti on pätevä ilman re­kis­te­röin­tiä, mutta sen yh­tey­des­sä voi tämän myötä olla myös enem­män to­dis­te­lu­vai­keuk­sia kuin avio­eh­don koh­dal­la.

Puo­li­sot te­ke­vät avio­eh­don yh­des­sä

Avio­eh­don voi­mak­kuut­ta edus­taa se, että se sol­mi­taan yh­des­sä. Avio­eh­to on sen teh­nei­tä os­a­puo­lia sitova. Tes­ta­ment­ti on vuo­ros­taan mah­dol­lis­ta laatia täysin yksin, jol­loin se sitoo vain te­ki­jään­sä.

Tes­ta­ment­ti on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta laatia myös kes­ki­näi­se­nä, jol­loin se sitoo mo­lem­pia sen laa­ti­nei­ta os­a­puo­lia. Kes­ki­näi­nen tes­ta­ment­ti ja avio­eh­to usein täy­den­tä­vät­kin toi­si­aan.

Avio­eh­to mää­rit­tää avio-oi­keu­den avio­lii­ton pää­tyt­tyä

Avio­eh­dol­la mää­rä­tään avio-oi­keu­des­ta avio­lii­ton pää­tyt­tyä. Avio­eh­to voikin so­vel­tua joko kuo­le­man tai avio­eron jäl­keen, kun taas tes­ta­ment­ti ai­noas­taan kuo­le­man jäl­keen.

Avio­eh­don muut­ta­mi­nen vaatii kum­man­kin puo­li­son suos­tu­mus­ta

Avio­eh­toa voi muut­taa jäl­ki­kä­teen. Avio­eh­don pur­ka­mi­nen ja muut­ta­mi­nen tulee tehdä sa­mas­sa muo­dos­sa, kuin se on alun pe­rin­kin laa­dit­tu. Muut­ta­mi­nen edel­lyt­tää kui­ten­kin mo­lem­pien puo­li­soi­den suos­tu­mus­ta.

Avio­eh­to poik­ke­aa muut­ta­mi­sen suh­teen yleis­tes­ta­men­tis­ta, joka on mah­dol­lis­ta pe­ruut­taa yk­si­puo­li­ses­ti. Myös tällä tavoin avio­eh­to on yh­tey­des­sä kes­ki­näi­seen tes­ta­ment­tiin, jota ei si­tä­kään voi pe­ruut­taa yk­si­puo­li­ses­ti.

Tes­ta­ment­ti ei voi kumota avio­eh­toa

Tes­ta­men­til­la ei ole mah­dol­lis­ta kumota avio­eh­toa. Tes­ta­ment­tia voi­daan yli­pää­tään so­vel­taa vasta sitten, kun ositus on suo­ri­tet­tu avio­eh­don mu­kai­ses­ti. Tässä mie­les­sä avio­eh­to tai ai­na­kin sen so­vel­ta­mi­nen on suh­tees­sa tes­ta­ment­tiin en­sisi­jais­ta.

Avio­eh­to ja tes­ta­ment­ti tu­ke­vat toi­si­aan

Sekä avio­eh­don että tes­ta­men­tin laa­din­nas­sa on tär­ke­ää ottaa huo­mioon toisen asia­kir­jan mää­räyk­set. Esi­mer­kik­si avio-oi­keu­den vai­ku­tuk­set tulee huo­mioi­da tes­ta­men­tin mää­räyk­siä laa­dit­taes­sa.

Asia­kir­jo­jen tulee tukea toi­si­aan, ei­vät­kä ne saa olla kes­ke­nään ris­ti­rii­das­sa. Ei ole tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että asia­kir­jat te­ke­vät tois­ten­sa mää­räyk­set tyh­jik­si. Näin voi käydä, mikäli toisen asia­kir­jan mää­räyk­siä ei huo­mioi­da toisen laa­ti­mi­sen yh­tey­des­sä.

On kui­ten­kin huo­mioi­ta­va, että avio­eh­dol­la on mah­dol­lis­ta mää­rä­tä vain avio-oi­keu­des­ta. Tes­ta­men­til­la vuo­ros­taan mää­rä­tään siitä, miten omai­suus kuo­le­man jäl­keen jae­taan. Asia­kir­jat kä­sit­te­le­vät siis pit­käl­ti täysin eri asioi­ta, vaikka ne voivat koh­dis­tua osit­tain sa­moi­hin asioi­hin.

Mitä avio­eh­toa poh­ti­van pa­ris­kun­nan kan­nat­taa miet­tiä etu­kä­teen?

Mah­dol­li­sen avio­eh­don suun­nit­te­le­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa hy­vis­sä ajoin.

Ennen avio­eh­don laa­ti­mis­ta voi­daan ottaa huo­mioon muun muassa seu­raa­van­lai­sia alla olevia asioi­ta.

  • Teh­dään­kö avio­eh­to pel­käs­tään eron va­ral­le?
  • Teh­dään­kö avio­eh­to yk­si­puo­li­se­na vai mo­lem­pi­na si­to­va­na?
  • Teh­dään­kö avio­eh­to osit­tai­se­na tai täy­del­li­ses­ti pois­sul­ke­va­na?
  • Onko jotain tiet­tyä omai­suut­ta, josta ha­lu­taan pois­taa avio-oikeus ja onko se tar­peen yk­si­löi­dä avio­eh­dos­sa?
  • Miten mah­dol­li­set muu­tok­set esi­mer­kik­si omai­suu­des­sa ote­taan huo­mioon – avio­eh­dos­ta ei kan­na­ta tehdä liian yk­si­tyis­koh­tais­ta, että se täyt­tää ta­voit­teen­sa?

Avio­eh­don laa­din­ta on kui­ten­kin jo­kai­sen parin koh­dal­la eri­lais­ta, sillä omai­suu­den laatu ja toi­veet vaih­te­le­vat. Edellä mai­ni­tuis­ta ylei­sis­tä huo­miois­ta voi jo­kai­nen pa­ris­kun­ta omalla koh­dal­laan aloit­taa poh­din­nan.

Valmis avio­eh­to 15 mi­nuu­tis­sa Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa

Aatos auttaa laa­ti­maan teille rää­tä­löi­dyn ja ju­ri­de­ses­ti pä­te­vän avio­eh­don het­kes­sä.

Pal­ve­lum­me kar­toit­taa elä­män­ti­lan­net­ta, toi­vei­tan­ne ja omai­suuk­sian­ne, ja laatii teille eh­do­tuk­sen avio­eh­to­so­pi­muk­ses­ta. Voitte muo­ka­ta omai­suus­la­je­ja tai ehtoja ha­lua­mal­lan­ne ta­val­la. Se­li­täm­me ym­mär­ret­tä­väs­ti, miten va­li­tut ehdot vai­kut­ta­vat käy­tän­nös­sä.

Teidän ei siis tar­vit­se tietää la­ki­ter­meis­tä tai pe­reh­tyä tar­kem­min asia­kir­jan ju­ri­di­siin muo­to­vaa­ti­muk­siin. Luomme avio­eh­don täysin puo­les­tan­ne. Avio­eh­don te­ke­mi­nen ei vaadi käyn­tiä la­ki­toi­mis­tos­sa, jol­loin mak­set­ta­vak­sen­ne tulisi kal­liit ju­ris­tien tun­ti­ve­loi­tuk­set.

Syitä tehdä avio­eh­to Aa­tok­ses­sa:

  • edul­li­nen – vain 89 €
  • nopea – asia­kir­ja valmis n. 15 min
  • helppo – pal­ve­lun käyttö vai­va­ton­ta
  • suo­sit­tu pal­ve­lu – yli 50 000 asia­kas­ta
  • ko­ti­mai­nen  – 100 % suo­ma­lai­nen yritys

Mikäli teillä herää ky­sy­myk­siä avio­eh­to­so­pi­muk­sen te­ke­mi­ses­tä, ju­ris­tim­me aut­ta­vat chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sel­lä ve­loi­tuk­set­ta.

Hoida elä­mä­si tär­keät la­ki­asiat, kuten avio­eh­to ja tes­ta­ment­ti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa sa­mal­la kertaa.

Voit laatia ha­lua­ma­si asia­kir­jan il­mai­sek­si. Saat lu­nas­tet­tua do­ku­men­tin al­le­kir­joi­tet­ta­vak­si hin­taan 89 €.

Lue lisää: Tes­ta­ment­ti, avio­eh­to vai mo­lem­mat?