Lakiosalla tarkoitetaan rintaperilliselle turvattua oikeutta vainajan jäämistöön. Rintaperillisillä tarkoitetaan vainajan suoraan alenevassa polvessa olevia sukulaisia eli lapsia, lapsenlapsia ja niin edelleen.
Oikeus lakiosaan on ensisijaisesti vainajan lapsilla, ja – mikäli joku lapsista on kuollut tai ei vaadi omaa lakiosaansa – toissijaisesti tämän lapsilla.
Rintaperillisellä on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta aina oikeus osaan vainajan jäämistöstä, vaikka vainaja olisi määrännyt testamentilla normaalista perimysjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Testamentilla ei siis voida kumota oikeutta lakiosaan.
Kuinka suuri lakiosa on?
Normaalin perimysjärjestyksen mukaan vainajan jäämistö jaetaan tämän rintaperillisten kesken. Lakiosan suuruus on puolet siitä, mitä rintaperillinen olisi normaalin perimysjärjestyksen mukaan – eli ilman testamenttia – perinyt.
Esimerkki 1: Vainaja testamenttaa jäämistönsä serkulleen
Vainajan jäämistön arvo on 40 000 euroa. Hänellä on kaksi lasta, mutta hän on testamentannut koko jäämistönsä serkulleen.
Mikäli testamenttia ei olisi, jaettaisiin vainajan omaisuus tämän lasten kesken siten, että kummankin osuus olisi 1/2 jäämistöstä eli 20 000 euroa.
Testamentista huolimatta kummallakin lapsella on oikeus vaatia lakiosaa perinnöstä. Lakiosan suuruus on puolet siitä, mitä se olisi normaalin perimysjärjestyksen mukaan – tässä tapauksessa siis 1/4 vainajan jäämistöstä.
Kummankin lapsen osuus perinnöstä on siten 40 000 euroa x 1/4 eli 10 000 euroa. Serkku saa 20 000 euroa.
Rintaperillinen ei saa lakiosaa automaattisesti
Rintaperilliset eivät peri lakiosaa automaattisesti, vaan sitä täytyy erikseen vaatia. Lakiosan vaatimiseksi perillisen tulee vedota testamentin tehottomuuteen ja ilmoittaa tulevansa vaatimaan lakiosaa perinnönjaossa.
Lakiosaa koskeva vaatimus tulee ilmoittaa testamentin saajalle todisteellisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi perillisille.
Todisteellisella tiedoksiannolla pyritään varmistamaan se, että tieto vaatimuksesta saavuttaa varmasti vastaanottajansa.
Todisteellinen tiedoksianto voidaan suorittaa joko haastemiehen välityksellä tai muulla tavoin. Käräjäoikeus perii haastemiehen toimittamasta tiedoksiannosta maksun.
Muuna tapana voi olla esimerkiksi vaatimuksen esittäminen perunkirjoituksessa, mikäli testamentin saaja on paikalla perunkirjoitustilaisuudessa, tai sen toimittaminen postitse saantitodistusta vastaan.
Mikäli lakiosaa vaativia perillisiä on usempia, ei yksi yhteinen vaatimus ole riittävä, vaan jokaisen lakiosaa vaativan on esitettävä vaatimuksensa itsenäisesti.
Lue lisää: Saavatko lapset mitään, jos puolisoilla on keskinäinen testamentti? ja Voiko keskinäistä testamenttia muuttaa puolison kuoleman jälkeen?
Testamentin saaja välttelee tiedoksiantoa
Mikäli vaatimusta ei saada ilmoitetuksi testamentin saajalle siksi, että tämä oletettavasti välttelee tiedoksiannon vastaanottamista, voidaan ilmoitus julkaista myös Virallinen lehti -julkaisussa.
Virallinen lehti julkaisee lakisääteisiä kuulutuksia ja muita ilmoituksia, ja pyrkii huolehtimaan lakisääteisten ilmoitusvelvollisuuden täyttymisestä. Lehti ilmestyy kahdesti viikossa.
Ilmoitus voidaan julkaista Virallisessa lehdessä myös siinä tilanteessa, että testamentinsaajan osoite on tuntematon.
Lakiosavaatimuksen sisältö on vapaamuotoinen
Lakiosavaatimuksen sisällölle ei ole säädetty lailla erityisiä muotovaatimuksia, joten se voi olla vapaamuotoinen.
Vaatimuksessa ei tarvitse esittää esimerkiksi sen suuruutta. Riittävää on, että vaatimuksesta käy ilmi rintaperillisen tahto vaatia lakiosaansa tulevassa perinnönjaossa.
Ilman lakiosan vaatimista menetät perinnön
Lakiosan vaatiminen on rintaperillisen oikeus ja lopulta sinä itse päätät, haluatko vaatia lakiosaa vai et. Yleisesti lakiosan vaatiminen on järkevää, sillä jos et tee sitä, menetät oikeutesi perintöön.
Lakiosan vaatimatta jättäminen saattaa kuitenkin olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi perinnön verosuunnittelussa. Toisaalta lakiosaa ei tarvitse vaatia täysimääräisenä, vaan voit vaatia myös vähemmän kuin mihin olisit oikeutettu.
Esimerkki 1: Isovanhemmat testamenttaavat omaisuuttaan lapsenlapsille
Esimerkiksi isovanhempi saattaa haluta jättää testamentilla omaisuutensa lapsenlapsilleen keventääkseen lopulta omaisuuteen kohdistuvaa perintöverotusta.
Mikäli omaisuus siirtyisi perintönä ensin vainajan lapsille, ja näiden lopulta kuoltua, tämän lapsenlapsille, kohdistuisi omaisuuteen lopulta kaksinkertainen verotus verrattuna siihen, mikäli lapsenlapset perisivät suoraan isovanhempansa.
Esimerkki 2: Testamentin hallintaoikeus leskelle
Toinen tilanne, missä lakiosan vaatimatta jättämistä voi pohtia, on se, jos vainaja on määrännyt testamentilla koko omaisuutensa lesken hallintaan.
Testamentissa saatetaan samalla esittää toive siitä, etteivät rintaperilliset vaatisi lakiosaansa. Hallintaoikeustestamentilla testamentinsaaja saa hallintaoikeuden eli oikeuden käyttää perittävää omaisuutta, mutta sen omistusoikeus siirtyy rintaperillisille.
Lakiosan vaatimatta jättäminen voi tällöin olla järkevää, koska täysi oikeus jäämistöön siirtyy kuitenkin lopulta rintaperillisille lesken kuoltua.
Voiko rintaperillisen jättää ilman perintöä – milloin rintaperillinen jää ilman lakiosaa?
Oikeus lakiosaan voidaan kumota rajatuissa tapauksissa. Perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi kahdessa tapauksessa:
- jos perittävä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä tai
- jos perillinen on jatkuvasti viettänyt kunniatonta tai epäsiveellistä elämää.
Kunniattomalla tai epäsiveellisellä elämällä viitataan perillisen elämäntapaan kokonaisvaltaisesti ja sitä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi yksittäinen teko tai pelkästään se, ettei perillinen ole noudattanut elämässään vanhempiensa toiveita ei ole peruste perinnöttäjättämiselle kunniattoman ja epäsiveellisen elämän takia.
Perinnöttömäksi tekemisestä on aina määrättävä testamentissa. Määräys on perusteltava ja se on pystyttävä näyttämään todeksi.
Muistilista lakiosaa vaativalle
Jos aiot vaatia lakiosaa, pidä alla olevat asiat mielessä.
- Lakiosavaatimus on tehtävä kuuden kuukauden kuluttua testamentin tiedoksiannosta.
- Vaatimus on annettava testamentinsaajalle.
- Vaatimus on tehtävä todisteellisesti, mutta sen sisältö on vapaamuotoinen.
- Lakiosan suuruus on puolet siitä, mitä perisit, ellei testamenttia olisi.
- Lakiosaa ei kuitenkaan tarvitse vaatia täysimääräisenä, mikäli et halua niin tehdä.