Mikä on juok­seva vel­ka­kirja?

Oletko ai­keissa lai­nata rahaa ys­tä­välle tai su­ku­lai­selle? Lai­naa­mi­seen liit­ty­vien ris­kien eh­käi­se­mi­seksi lai­nasta kan­nat­taa aina laatia vel­ka­kirja, sillä se sitoo ve­lal­li­sen mak­sa­maan ot­ta­mansa lainan ta­kai­sin en­nalta so­vi­tuin ta­kai­sin­mak­sueh­doin.

Ta­val­li­sen vel­ka­kir­jan li­säksi on ole­massa juok­seva vel­ka­kirja, jonka vel­koja voi myydä eteen­päin toi­selle ta­holla mil­loin ta­hansa vel­ka­suh­teen aikana.

Lue lisää: Näin ta­kai­sin­mak­susuun­ni­telma toimii vel­ka­kir­jassa

Siir­ret­tä­vyys on juok­se­van vel­ka­kir­jan omi­nais­piirre

Juok­se­valle vel­ka­kir­jalle omi­naista on sen siir­ret­tä­vyys. Ky­sei­nen vel­ka­kir­ja­tyyppi voi siis vaih­taa vel­ka­suh­teen aikana hal­ti­jaa, mikäli vel­koja niin haluaa.

Juok­se­vat vel­ka­kir­jat jao­tel­laan vielä edel­leen hal­ti­ja­vel­ka­kir­joi­hin ja mää­rän­näis­vel­ka­kir­joi­hin.

• Hal­ti­ja­vel­ka­kirja: velan hal­ti­jaa ei ole mai­nittu ni­meltä. Ve­lal­li­nen si­tou­tuu siten mak­sa­maan velan sille hen­ki­lölle, joka on velan ta­kai­sin­mak­su­het­kellä vel­ka­kir­jan hal­ti­jana. 
• Mää­rän­näis­vel­ka­kirja: on ikään kuin ta­val­li­sen vel­ka­kir­jan ja hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan vä­li­muoto. Myös mää­rän­näis­vel­ka­kir­jassa vel­koja voi vaih­tua, mutta siitä pitää olla mai­ninta vel­ka­kir­jassa.

Lain­sää­dän­nössä on py­ritty tur­vaa­maan juok­se­vien vel­ka­kir­jo­jen siir­ret­tä­vyys.

💡 Eri­tyi­sesti hal­ti­ja­vel­ka­kirja tun­ne­taan siitä, että sen voi hel­posti siir­tää vel­ko­jalta toi­selle. Hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan siir­rosta ei tar­vitse edes erik­seen il­moit­taa ve­lal­li­selle, sillä hänen kat­so­taan al­le­kir­joi­tuk­sel­laan suos­tu­neen mah­dol­li­siin omis­tus­vaih­dok­siin.

Siir­ret­tä­vyy­tensä an­siosta juok­se­vat vel­ka­kir­jat tar­joa­vat var­tee­no­tet­ta­van keinon vä­hen­tää lai­naa­mi­seen liit­ty­viä ris­kejä.

Tar­vit­seko ta­val­lista vel­ka­kir­jaa?

Luo pätevä vel­ka­kirja heti val­miiksi. So­vel­tuu eri­tyi­sesti per­heen­jä­se­nien tai ys­tä­vien kesken lai­naa­mi­seen. Va­litse lainan korko ja ta­kai­sin­mak­sueh­dot.

Ko­keile tästä:

Lai­naa­mi­sessa kan­nat­taa aina suo­jau­tua ris­keiltä

Pankit al­tis­tu­vat  luot­to­ris­kille myön­täes­sään lai­noja asiak­kail­leen. Ennen lo­pul­li­sen luot­to­pää­tök­sen te­ke­mistä kaikki ra­hoi­tus­lai­tok­set te­ke­vät kat­ta­van arvion lai­nan­ha­ki­jan mak­su­ky­vyk­kyy­destä lai­nan­myön­tö­kri­tee­riensä poh­jalta.

Myös yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­sessä lai­naa­mi­sessa ris­keiltä kan­nat­taa suo­jau­tua. Vaikka lai­nai­sit rahaa lä­him­mälle ys­tä­väl­lesi, on lai­nasta ja sen eh­doista hyvä laatia vel­ka­kirja myö­hem­pien epä­sel­vyyk­sien eh­käi­se­mi­seksi.

Huo­lel­li­sesti laa­dittu vel­ka­kirja suojaa sinua seu­raa­vilta ris­keiltä:

• ta­lou­del­li­set riskit: vel­ka­kirja vel­voit­taa ve­lal­li­sen mak­sa­maan lainan ta­kai­sin so­vi­tuin ta­kai­sin­mak­sueh­doin. Mikäli ve­lal­li­nen ei vel­ka­kir­jasta huo­li­matta maksa lainaa ta­kai­sin, voit viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen ja sen te­ke­män pää­tök­sen pe­rus­teella mah­dol­li­sesti myös ulos­ot­toon. 
• ih­mis­suh­tei­siin liit­ty­vät on­gel­mat: ra­ha­rii­dat te­ke­vät hel­posti säröjä ih­mis­ten vä­li­siin suh­tei­siin. Kun lainan eh­doista on mustaa val­koi­sella, ei ris­ti­rii­toja pääse syn­ty­mään niin hel­posti.
• ve­ro­tuk­seen liit­ty­vät riskit: ilman vel­ka­kir­jaa ve­rot­taja voi tul­kita lainan lah­jaksi, jol­loin lah­jan­saaja joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa. Yk­si­tyis­hen­kilö voi saada kolmen vuoden aikana enin­tään 4 999 euroa rahaa ve­rot­to­masti.

Juok­seva vel­ka­kirja tuo en­ti­ses­tään turvaa vel­ka­suh­tee­seen. Kun vel­ka­kir­jan voi yrit­tää myydä eteen­päin, pie­ne­nee riski velan ta­kai­sin saa­mi­sesta. Myyn­ti­summa voi tosin luon­nol­li­sesti olla al­ku­pe­räistä lai­na­sum­maa pie­nempi.

💡Juok­seva vel­ka­kirja si­säl­tää myös kat­ta­vam­man väi­te­suo­jan. Tämä tar­koit­taa sitä, että mikäli uusi vel­koja on saanut juok­se­van vel­ka­kir­jan hal­tuunsa luo­vu­tuk­sella, on hä­nellä väi­te­suoja ve­lal­li­sen esit­tä­miä väit­teitä saa­mi­soi­keu­den pä­te­mät­tö­myyttä vas­taan.

Ve­lal­li­sen esit­tä­mät väit­teet jao­tel­laan heik­koi­hin ja vah­voi­hin väit­tei­siin. Vah­voja väit­teitä – kuten sitä, että vel­ka­kirja on vää­ren­netty – ve­lal­li­nen voi esit­tää väi­te­suo­jasta riip­pu­matta.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löltä – näin vel­ka­kirja auttaa

Juok­se­van vel­ka­kir­jan si­sältö

Vel­ka­kir­jan ni­meä­mi­nen juok­se­vaksi vel­ka­kir­jaksi ei riitä, mikäli se muuten si­säl­löl­tään muis­tut­taa ta­val­lista vel­ka­kir­jaa.

Juok­se­vassa vel­ka­kir­jasta tulee ta­val­li­sen vel­ka­kir­jan si­säl­lön li­säksi myös ilmetä, onko kyse hal­ti­ja­vel­ka­kir­jasta vai mää­rän­näis­vel­ka­kir­jasta.

Esi­merkki 1: hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan te­ke­mi­nen

Leena aikoo lai­nata 600 euroa si­sa­rel­leen Ai­nolle. He te­ke­vät lainaa kos­kien hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan, jotta Leena voi ha­lu­tes­saan myydä vel­ka­kir­jan eteen­päin en­nalta mää­rit­te­le­mät­tö­mälle ta­holle.

Jotta vel­ka­kirja on muo­tonsa puo­lesta hal­ti­ja­vel­ka­kirja, tulee velka il­maista esi­mer­kiksi seu­raa­vasti: ”Si­tou­dun mak­sa­maan tämän ky­sei­sen vel­ka­kir­jan hal­ti­jalle 600 euroa 01.06.2023 men­nessä.”

Esi­merkki 2: mää­rän­näis­vel­ka­kir­jan te­ke­mi­nen

Antti lainaa 800 euroa ys­tä­väl­leen Pau­lille. He te­ke­vät lai­nasta mää­rän­näis­vel­ka­kir­jan, jotta Pauli voi ha­lu­tes­saan luo­vut­taa vel­ka­kir­jan ser­kul­leen Nii­nalle, jolle hän on itse velkaa muu­ta­mia tu­han­sia euroja.

Vel­ka­kirja on mää­rän­näis­vel­ka­kirja, kun velka il­mais­taan seu­raa­vasti: ”Si­tou­dun mak­sa­maan Pau­lille tai hänen mää­rää­mäl­leen hen­ki­lölle 800 euroa 30.11.2023 men­nessä.”

Lue lisää: Miten tehdä pätevä vel­ka­kirja?

Usein ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä vel­ka­kir­joista

Alla löydät ylei­sim­min ky­syt­tyjä ky­sy­myk­siä vel­ka­kir­joista.

Miten juok­seva vel­ka­kirja eroaa ta­val­li­sesta vel­ka­kir­jasta?

Juok­seva vel­ka­kirja on mah­dol­lista siir­tää eteen­päin toi­selle hen­ki­lölle. Se voi olla ase­tettu mak­set­ta­vaksi vel­ka­kir­jan hal­ti­jalle, ni­me­tylle hen­ki­lölle tai hänen mää­rää­mäl­leen hen­ki­lölle.

Miten teen juok­se­van vel­ka­kir­jan?

Vel­ka­kirja ei ole mää­rä­muo­toi­nen eli sen voi tehdä va­paa­muo­toi­sesti ha­lua­mal­laan ta­valla. Jotta vel­ka­kirja olisi kui­ten­kin juok­seva vel­ka­kirja, sen tulee käydä ilmi vel­ka­kir­jan si­säl­löstä.

Miten vel­ka­kir­jan korko muo­dos­tuu?

Lainan korko ja vii­väs­tys­korko muo­dos­tu­vat aina kor­ko­lain mukaan.

Mitä toi­men­pi­teitä juok­se­van vel­ka­kir­jan siir­tä­mi­nen vaatii?

Mikäli juok­se­van vel­ka­kir­jan omis­taja vaih­tuu, olisi siir­rosta hyvä tehdä siir­to­mer­kintä vel­ka­kir­jaan. Tämä auttaa siir­ron pä­te­vyy­den sel­vit­tä­mi­sessä mah­dol­li­sissa rii­ta­ti­lan­teissa.

Ke­nelle velka mak­se­taan, jos vel­ko­jaa ei ole ni­metty vel­ka­kir­jaan?

Velka mak­se­taan vel­ka­kir­jan hal­ti­jalle, jos vel­ko­jaa ei ole ni­metty vel­ka­kir­jaan.

Vai­kut­taako lai­nan­saa­jan kuo­lema velan voi­mas­sao­loon?

Velka on voi­massa myös ve­lal­li­sen kuo­le­man jäl­keen. Vel­ka­kir­jan avulla vel­koja voi vaatia, että pe­rin­töä ei jaeta ennen kuin velka on mak­settu kuo­le­massa.

Missä ta­pauk­sissa juok­se­van vel­ka­kir­jan uusi vel­koja sää väi­te­suo­jan?

Uusi vel­koja saa väi­te­suo­jan, jos hän on saanut vel­ka­kir­jan hal­tuunsa luo­vu­tuk­sella (kauppa, lahja, vaihto tai pant­taus) ja on vil­pit­tö­mässä mie­lessä eli ei tien­nyt tie­tystä velkaa kos­ke­vasta sei­kasta, johon ve­lal­li­sen väite pe­rus­tuu. Vah­voja väit­teitä ve­lal­li­nen voi esit­tää myös vil­pit­tö­mässä mie­lessä olevaa uutta vel­ko­jaa koh­taan.