Mikä on juok­se­va vel­ka­kir­ja?

Oletko ai­keis­sa lai­na­ta rahaa ys­tä­väl­le tai su­ku­lai­sel­le? Lai­naa­mi­seen liit­ty­vien ris­kien eh­käi­se­mi­sek­si lai­nas­ta kan­nat­taa aina laatia vel­ka­kir­ja, sillä se sitoo ve­lal­li­sen mak­sa­maan ot­ta­man­sa lainan ta­kai­sin en­nal­ta so­vi­tuin ta­kai­sin­mak­sueh­doin.

Ta­val­li­sen vel­ka­kir­jan li­säk­si on ole­mas­sa juok­se­va vel­ka­kir­ja, jonka vel­ko­ja voi myydä eteen­päin toi­sel­le ta­hol­la mil­loin ta­han­sa vel­ka­suh­teen aikana.

Lue lisää: Näin ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­ma toimii vel­ka­kir­jas­sa

Siir­ret­tä­vyys on juok­se­van vel­ka­kir­jan omi­nais­piir­re

Juok­se­val­le vel­ka­kir­jal­le omi­nais­ta on sen siir­ret­tä­vyys. Ky­sei­nen vel­ka­kir­ja­tyyp­pi voi siis vaih­taa vel­ka­suh­teen aikana hal­ti­jaa, mikäli vel­ko­ja niin haluaa.

Juok­se­vat vel­ka­kir­jat jao­tel­laan vielä edel­leen hal­ti­ja­vel­ka­kir­joi­hin ja mää­rän­näis­vel­ka­kir­joi­hin.

• Hal­ti­ja­vel­ka­kir­ja: velan hal­ti­jaa ei ole mai­nit­tu ni­mel­tä. Ve­lal­li­nen si­tou­tuu siten mak­sa­maan velan sille hen­ki­löl­le, joka on velan ta­kai­sin­mak­su­het­kel­lä vel­ka­kir­jan hal­ti­ja­na. 
• Mää­rän­näis­vel­ka­kir­ja: on ikään kuin ta­val­li­sen vel­ka­kir­jan ja hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan vä­li­muo­to. Myös mää­rän­näis­vel­ka­kir­jas­sa vel­ko­ja voi vaih­tua, mutta siitä pitää olla mai­nin­ta vel­ka­kir­jas­sa.

Lain­sää­dän­nös­sä on py­rit­ty tur­vaa­maan juok­se­vien vel­ka­kir­jo­jen siir­ret­tä­vyys.

💡 Eri­tyi­ses­ti hal­ti­ja­vel­ka­kir­ja tun­ne­taan siitä, että sen voi hel­pos­ti siir­tää vel­ko­jal­ta toi­sel­le. Hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan siir­ros­ta ei tar­vit­se edes erik­seen il­moit­taa ve­lal­li­sel­le, sillä hänen kat­so­taan al­le­kir­joi­tuk­sel­laan suos­tu­neen mah­dol­li­siin omis­tus­vaih­dok­siin.

Siir­ret­tä­vyy­ten­sä an­sios­ta juok­se­vat vel­ka­kir­jat tar­joa­vat var­tee­no­tet­ta­van keinon vä­hen­tää lai­naa­mi­seen liit­ty­viä ris­ke­jä.

Tar­vit­se­ko ta­val­lis­ta vel­ka­kir­jaa?

Luo pätevä vel­ka­kir­ja heti val­miik­si. So­vel­tuu eri­tyi­ses­ti per­heen­jä­se­nien tai ys­tä­vien kesken lai­naa­mi­seen. Va­lit­se lainan korko ja ta­kai­sin­mak­sueh­dot.

Ko­kei­le tästä:

Lai­naa­mi­ses­sa kan­nat­taa aina suo­jau­tua ris­keil­tä

Pankit al­tis­tu­vat  luot­to­ris­kil­le myön­täes­sään lai­no­ja asiak­kail­leen. Ennen lo­pul­li­sen luot­to­pää­tök­sen te­ke­mis­tä kaikki ra­hoi­tus­lai­tok­set te­ke­vät kat­ta­van arvion lai­nan­ha­ki­jan mak­su­ky­vyk­kyy­des­tä lai­nan­myön­tö­kri­tee­rien­sä poh­jal­ta.

Myös yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­ses­sä lai­naa­mi­ses­sa ris­keil­tä kan­nat­taa suo­jau­tua. Vaikka lai­nai­sit rahaa lä­him­mäl­le ys­tä­väl­le­si, on lai­nas­ta ja sen eh­dois­ta hyvä laatia vel­ka­kir­ja myö­hem­pien epä­sel­vyyk­sien eh­käi­se­mi­sek­si.

Huo­lel­li­ses­ti laa­dit­tu vel­ka­kir­ja suojaa sinua seu­raa­vil­ta ris­keil­tä:

• ta­lou­del­li­set riskit: vel­ka­kir­ja vel­voit­taa ve­lal­li­sen mak­sa­maan lainan ta­kai­sin so­vi­tuin ta­kai­sin­mak­sueh­doin. Mikäli ve­lal­li­nen ei vel­ka­kir­jas­ta huo­li­mat­ta maksa lainaa ta­kai­sin, voit viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen ja sen te­ke­män pää­tök­sen pe­rus­teel­la mah­dol­li­ses­ti myös ulos­ot­toon. 
• ih­mis­suh­tei­siin liit­ty­vät on­gel­mat: ra­ha­rii­dat te­ke­vät hel­pos­ti säröjä ih­mis­ten vä­li­siin suh­tei­siin. Kun lainan eh­dois­ta on mustaa val­koi­sel­la, ei ris­ti­rii­to­ja pääse syn­ty­mään niin hel­pos­ti.
• ve­ro­tuk­seen liit­ty­vät riskit: ilman vel­ka­kir­jaa ve­rot­ta­ja voi tul­ki­ta lainan lah­jak­si, jol­loin lah­jan­saa­ja joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa. Yk­si­tyis­hen­ki­lö voi saada kolmen vuoden aikana enin­tään 4 999 euroa rahaa ve­rot­to­mas­ti.

Juok­se­va vel­ka­kir­ja tuo en­ti­ses­tään turvaa vel­ka­suh­tee­seen. Kun vel­ka­kir­jan voi yrit­tää myydä eteen­päin, pie­ne­nee riski velan ta­kai­sin saa­mi­ses­ta. Myyn­ti­sum­ma voi tosin luon­nol­li­ses­ti olla al­ku­pe­räis­tä lai­na­sum­maa pie­nem­pi.

💡Juok­se­va vel­ka­kir­ja si­säl­tää myös kat­ta­vam­man väi­te­suo­jan. Tämä tar­koit­taa sitä, että mikäli uusi vel­ko­ja on saanut juok­se­van vel­ka­kir­jan hal­tuun­sa luo­vu­tuk­sel­la, on hä­nel­lä väi­te­suo­ja ve­lal­li­sen esit­tä­miä väit­tei­tä saa­mi­soi­keu­den pä­te­mät­tö­myyt­tä vas­taan.

Ve­lal­li­sen esit­tä­mät väit­teet jao­tel­laan heik­koi­hin ja vah­voi­hin väit­tei­siin. Vah­vo­ja väit­tei­tä – kuten sitä, että vel­ka­kir­ja on vää­ren­net­ty – ve­lal­li­nen voi esit­tää väi­te­suo­jas­ta riip­pu­mat­ta.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löl­tä – näin vel­ka­kir­ja auttaa

Juok­se­van vel­ka­kir­jan si­säl­tö

Vel­ka­kir­jan ni­meä­mi­nen juok­se­vak­si vel­ka­kir­jak­si ei riitä, mikäli se muuten si­säl­löl­tään muis­tut­taa ta­val­lis­ta vel­ka­kir­jaa.

Juok­se­vas­sa vel­ka­kir­jas­ta tulee ta­val­li­sen vel­ka­kir­jan si­säl­lön li­säk­si myös ilmetä, onko kyse hal­ti­ja­vel­ka­kir­jas­ta vai mää­rän­näis­vel­ka­kir­jas­ta.

Esi­merk­ki 1: hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan te­ke­mi­nen

Leena aikoo lai­na­ta 600 euroa si­sa­rel­leen Ai­nol­le. He te­ke­vät lainaa kos­kien hal­ti­ja­vel­ka­kir­jan, jotta Leena voi ha­lu­tes­saan myydä vel­ka­kir­jan eteen­päin en­nal­ta mää­rit­te­le­mät­tö­mäl­le ta­hol­le.

Jotta vel­ka­kir­ja on muo­ton­sa puo­les­ta hal­ti­ja­vel­ka­kir­ja, tulee velka il­mais­ta esi­mer­kik­si seu­raa­vas­ti: ”Si­tou­dun mak­sa­maan tämän ky­sei­sen vel­ka­kir­jan hal­ti­jal­le 600 euroa 01.06.2023 men­nes­sä.”

Esi­merk­ki 2: mää­rän­näis­vel­ka­kir­jan te­ke­mi­nen

Antti lainaa 800 euroa ys­tä­väl­leen Pau­lil­le. He te­ke­vät lai­nas­ta mää­rän­näis­vel­ka­kir­jan, jotta Pauli voi ha­lu­tes­saan luo­vut­taa vel­ka­kir­jan ser­kul­leen Nii­nal­le, jolle hän on itse velkaa muu­ta­mia tu­han­sia euroja.

Vel­ka­kir­ja on mää­rän­näis­vel­ka­kir­ja, kun velka il­mais­taan seu­raa­vas­ti: ”Si­tou­dun mak­sa­maan Pau­lil­le tai hänen mää­rää­mäl­leen hen­ki­löl­le 800 euroa 30.11.2023 men­nes­sä.”

Lue lisää: Miten tehdä pätevä vel­ka­kir­ja?

Usein ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä vel­ka­kir­jois­ta

Alla löydät ylei­sim­min ky­syt­ty­jä ky­sy­myk­siä vel­ka­kir­jois­ta.

Miten juok­se­va vel­ka­kir­ja eroaa ta­val­li­ses­ta vel­ka­kir­jas­ta?

Juok­se­va vel­ka­kir­ja on mah­dol­lis­ta siir­tää eteen­päin toi­sel­le hen­ki­löl­le. Se voi olla ase­tet­tu mak­set­ta­vak­si vel­ka­kir­jan hal­ti­jal­le, ni­me­tyl­le hen­ki­löl­le tai hänen mää­rää­mäl­leen hen­ki­löl­le.

Miten teen juok­se­van vel­ka­kir­jan?

Vel­ka­kir­ja ei ole mää­rä­muo­toi­nen eli sen voi tehdä va­paa­muo­toi­ses­ti ha­lua­mal­laan ta­val­la. Jotta vel­ka­kir­ja olisi kui­ten­kin juok­se­va vel­ka­kir­ja, sen tulee käydä ilmi vel­ka­kir­jan si­säl­lös­tä.

Miten vel­ka­kir­jan korko muo­dos­tuu?

Lainan korko ja vii­väs­tys­kor­ko muo­dos­tu­vat aina kor­ko­lain mukaan.

Mitä toi­men­pi­tei­tä juok­se­van vel­ka­kir­jan siir­tä­mi­nen vaatii?

Mikäli juok­se­van vel­ka­kir­jan omis­ta­ja vaih­tuu, olisi siir­ros­ta hyvä tehdä siir­to­mer­kin­tä vel­ka­kir­jaan. Tämä auttaa siir­ron pä­te­vyy­den sel­vit­tä­mi­ses­sä mah­dol­li­sis­sa rii­ta­ti­lan­teis­sa.

Ke­nel­le velka mak­se­taan, jos vel­ko­jaa ei ole ni­met­ty vel­ka­kir­jaan?

Velka mak­se­taan vel­ka­kir­jan hal­ti­jal­le, jos vel­ko­jaa ei ole ni­met­ty vel­ka­kir­jaan.

Vai­kut­taa­ko lai­nan­saa­jan kuo­le­ma velan voi­mas­sao­loon?

Velka on voi­mas­sa myös ve­lal­li­sen kuo­le­man jäl­keen. Vel­ka­kir­jan avulla vel­ko­ja voi vaatia, että pe­rin­töä ei jaeta ennen kuin velka on mak­set­tu kuo­le­mas­sa.

Missä ta­pauk­sis­sa juok­se­van vel­ka­kir­jan uusi vel­ko­ja sää väi­te­suo­jan?

Uusi vel­ko­ja saa väi­te­suo­jan, jos hän on saanut vel­ka­kir­jan hal­tuun­sa luo­vu­tuk­sel­la (kauppa, lahja, vaihto tai pant­taus) ja on vil­pit­tö­mäs­sä mie­les­sä eli ei tien­nyt tie­tys­tä velkaa kos­ke­vas­ta sei­kas­ta, johon ve­lal­li­sen väite pe­rus­tuu. Vah­vo­ja väit­tei­tä ve­lal­li­nen voi esit­tää myös vil­pit­tö­mäs­sä mie­les­sä olevaa uutta vel­ko­jaa koh­taan.