Vii­väs­tys­kor­ko

Vii­väs­tys­ko­rol­la tar­koi­te­taan korkoa, jota pe­ri­tään erään­ty­nees­tä mak­sus­ta sen vii­väs­tyt­tyä so­vi­tus­ta mak­su­päi­väs­tä.

Vii­väs­tys­ko­ron pe­ri­mi­nen pe­rus­tuu lain­sää­dän­töön ja sen mak­sa­mi­seen so­vel­tu­vat sään­nöt voivat vaih­del­la eri val­tioi­den vä­lil­lä.

Vii­väs­tys­ko­ron mak­sa­mi­nen

Vii­väs­tys­kor­koa tulee maksaa sel­lai­sel­la ve­lal­le, jonka erä­päi­vä on mää­rät­ty en­nal­ta ja se sitoo ve­lal­lis­ta. Vii­väs­tys­kor­koa tulee siis maksaa erä­päi­väs­tä lukien. Vii­väs­tys­ko­ron maksun tar­koi­tuk­se­na on toimia erään­lai­se­na hy­vi­tyk­se­nä siitä, että al­ku­pe­räi­nen mak­susuo­ri­tus on lai­min­lyö­ty ja myö­häs­ty­nyt, sillä mak­su­vii­väs­tyk­set ai­heut­ta­vat yri­tyk­sil­le ikäviä kas­sa­vir­taon­gel­mia.

Li­säk­si vii­väs­tys­ko­ron tar­koi­tuk­se­na on jo etu­kä­teen vai­kut­taa siihen, että ve­lal­li­nen maksaa maksun erä­päi­vään men­nes­sä. Se toimii siten kan­nus­ti­me­na ve­lal­li­sel­le maksaa vel­kan­sa ajois­sa sekä on sa­mal­la yrit­tä­jien ta­lou­del­li­se­na tur­va­na.

Usein jo pelkkä tie­toi­suus mak­su­muis­tu­tuk­sen ja vii­väs­tys­ko­ron ole­mas­sao­los­ta riit­tää pe­lot­ta­maan ve­lal­lis­ta ja mak­sa­maan laskut ajois­sa.

Vii­väs­tys­ko­ron tar­koi­tus onkin hy­vit­tää vel­ko­jal­le myö­häs­ty­mi­ses­tä ai­heu­tu­vaa hait­taa ja tästä vai­ku­tuk­ses­ta joh­tuen vii­väs­tys­ko­ron tu­lee­kin olla tar­peek­si tun­tu­va, jotta se ai­heut­taa toi­vo­tun seu­rauk­sen. Liian pienen vii­väs­tys­ko­ron määrä johtaa hel­pos­ti vää­rin­käy­tök­siin.

Koska pää­sään­tö­nä on kui­ten­kin se, että velat mak­se­taan erä­päi­vään men­nes­sä, on sekä ve­lal­li­sen että vel­ko­jan etu, että laskut mak­se­taan ajal­laan. Mak­sa­mat­to­mat laskut vai­kut­ta­vat siten ikä­väs­ti mo­lem­pien os­a­puol­ten ta­lou­del­li­seen ase­maan. On aina ta­lou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vin­ta maksaa laskut ajois­sa niiden erä­päi­vään men­nes­sä.

Lue lisää: Vel­ka­kir­ja ja ta­kai­sin­mak­su

Vel­vol­li­suus maksaa vii­väs­tys­kor­koa tulee kor­ko­lais­ta

Jos ve­lal­le ei ole mää­rät­ty erik­seen erä­päi­vää, on ve­lal­li­nen vel­vol­li­nen mak­sa­maan vii­väs­tys­kor­koa siitä het­kes­tä eteen­päin, kun laskun lä­het­tä­mi­ses­tä tai mak­su­vaa­ti­muk­ses­ta on ku­lu­nut 30 vuo­ro­kaut­ta.

Vel­vol­li­suus maksaa vii­väs­tys­kor­koa syntyy au­to­maat­ti­ses­ti sil­loin, kun maksu on erään­ty­nyt. Vii­väs­tys­ko­ron pe­ri­mi­sek­si ei siten tar­vit­se lä­het­tää eril­lis­tä mak­su­vaa­ti­mus­ta tai mak­su­muis­tu­tus­ta. Vii­väs­tys­kor­koa voi­daan vaatia mak­set­ta­vak­si esi­mer­kik­si mak­su­muis­tu­tuk­sen yh­tey­des­sä.

Jos ve­lal­li­nen on mak­sa­nut laskun myö­häs­sä, voi­daan hä­nel­tä edel­leen periä vii­väs­tys­kor­koa. Vaa­ti­mus tästä tulee kui­ten­kin esit­tää koh­tuul­li­sen ajan ku­lues­sa.

Vii­väs­tys­kor­ko on tyy­pil­li­ses­ti kor­keam­pi kuin ta­val­li­nen korko, mikä syn­nyt­tää vii­väs­tys­ko­rol­le sen omi­nai­suu­den, että se toimii erään­lai­se­na hy­vi­tyk­se­nä ta­pah­tu­nees­ta maksun vii­väs­ty­mi­ses­tä.

Vii­väs­tys­ko­ron määrä

Kor­ko­lain mu­kai­nen vii­väs­tys­kor­ko­pro­sent­ti on ajalle 1.1.-30.6.2025 11,5 pro­sent­tia. Kyse on ku­lut­ta­ja­kau­pan vii­väs­tys­kor­ko­pro­sen­tis­ta.

Yri­tys­ten ja yrit­tä­jien vä­li­ses­sä kau­pas­sa on vuo­ros­taan mah­dol­lis­ta sopia ku­lut­ta­ja­kaup­paa kor­keam­mas­ta vii­väs­tys­ko­ros­ta. Jos toisin ei ole so­vit­tu, on kau­pal­li­sis­sa so­pi­muk­sis­sa käy­tet­tä­vä vii­väs­tys­kor­ko­pro­sent­ti 12,5 pro­sent­tia.

Vii­väs­tys­ko­ron määrä ja ehdot on siis mah­dol­lis­ta mää­ri­tel­lä kau­pal­li­ses­sa so­pi­muk­ses­sa erik­seen edellä mai­ni­tus­ta poi­ke­ten. Asiak­kaan tulee li­säk­si hy­väk­syä ne so­pi­museh­dot, joissa vii­väs­tys­kor­ko tuo­daan esille. Näin ollen pelkän sel­lai­sen laskun lä­het­tä­mi­nen, jossa on yleis­tä vii­väs­tys­kor­koa suu­rem­pi korko, ei ole pätevä.

Huo­mioit­han kui­ten­kin, että ku­lut­ta­ja­kau­pas­sa kor­ko­la­ki si­tou­tuu vah­vas­ti mää­ri­tet­tyyn kor­ko­pro­sent­tiin, eikä vii­väs­tys­kor­koa voi muut­taa eril­li­sel­lä so­pi­muk­sel­la muu­toin kuin yh­des­sä ta­pauk­ses­sa. Kor­ko­lain mu­kai­ses­ta vii­väs­tys­ko­ros­ta on ku­lut­ta­ja­kau­pas­sa mah­dol­lis­ta poi­ke­ta sil­loin, kun ve­lal­li­nen on luot­to­so­pi­muk­sen­sa aikana mak­sa­nut yleis­tä vii­väs­tys­kor­koa suu­rem­paa korkoa. Täl­löin vii­väs­tys­kor­ko on yhtä suuri kuin lainan tai luoton korkoa koko vii­väs­tyk­sen ajalta, mutta kui­ten­kin enin­tään 180 päi­väl­tä.

On myös mah­dol­lis­ta, ettei so­pi­muk­ses­sa ole mää­ri­tel­ty ol­len­kaan vii­väs­tys­ko­ron suu­ruut­ta. Täl­löin ti­lan­tees­sa so­vel­le­taan lain mu­kais­ta vii­väs­tys­ko­ron määrää. Vii­väs­tys­ko­rol­le ei vuo­ros­taan las­ke­ta erik­seen vii­väs­tys­kor­koa.

Vii­väs­tys­ko­ron määrän las­ke­mi­nen

Vii­väs­tys­kor­ko las­ke­taan seu­raa­val­la ta­val­la:

(kor­ko­pro­sent­ti x al­ku­pe­räi­nen velka x vii­väs­tys­päi­vien lu­ku­mää­rä)/(100 x 365)

Vii­väs­tys­ko­ron las­ke­mi­seen löytyy in­ter­ne­tis­tä myös useita vii­väs­tys­kor­ko­las­ku­rei­ta, joiden avulla vii­väs­tys­ko­ron las­ke­mi­nen on help­poa ja vai­va­ton­ta.

Vii­väs­tys­ko­ron pe­ri­mi­nen

Vii­väs­tys­kor­koa pe­ri­tään tyy­pil­li­ses­ti jo heti mak­su­muis­tu­tuk­sen yh­tey­des­sä. Kaikki käy­tet­tä­vis­sä olevat las­ku­tus­oh­jel­mat eivät kui­ten­kaan tue tätä, joten tästä joh­tuen jotkut yri­tyk­set vaa­ti­vat vii­väs­tys­kor­koa mak­set­ta­vak­si vasta mak­su­vaa­ti­muk­sen eli pe­rin­tä­kir­jeen yh­tey­des­sä.

Muis­tu­tuk­sia lä­he­te­tään ku­lut­ta­jal­le tyy­pil­li­ses­ti kaksi kertaa. Vii­väs­tys­ko­ron li­säk­si muis­tu­tus­las­kul­la voi­daan periä myös muis­tu­tus­mak­su. Ku­lut­ta­jil­le mak­su­muis­tu­tuk­sen saa lä­het­tää lain mukaan sil­loin, kun maksu on myö­häs­sä 14 päivää.

Mak­su­vaa­ti­muk­sen yh­tey­des­sä mukana on jo usein pe­rin­tä­toi­mis­to, joka pyrkii huo­leh­ti­maan siitä, että vel­ko­ja saa it­sel­leen asian­mu­kai­sen kor­vauk­sen siitä, että maksu on myö­häs­ty­nyt. Maksun mak­sa­mi­nen ajois­sa estää siten myös velan ajau­tu­mi­sen pe­rin­tään. Pe­rin­näs­tä voi ai­heu­tua myös li­säk­si mah­dol­li­sia pe­rin­tä­ku­lu­ja. Myös mak­su­vaa­ti­muk­sia voi­daan lä­het­tää kah­des­ti kuten muis­tu­tus­las­ku­ja­kin.

Lue lisää: Yk­si­tyis­hen­ki­lön velan van­hen­tu­mi­nen

Seu­rauk­set vii­väs­tys­ko­ron mak­sa­mat­ta jät­tä­mi­ses­tä

Jos mak­su­muis­tu­tuk­siin ja -vaa­ti­muk­siin ei rea­goi­da, siir­tyy laskua kos­ke­va asia tuo­miois­tui­men kä­si­tel­tä­väk­si. Täl­löin mak­sa­mat­to­mas­ta las­kus­ta teh­dään haas­te­ha­ke­mus ja mak­sa­mat­to­maan las­kuun li­sä­tään vii­väs­tys­kor­ko sekä oi­keu­den­käyn­ti­ku­lut. Lop­pu­tu­lok­se­na voi olla joko yk­si­puo­li­nen tuomio tai mak­sa­ma­ton­ta laskua kos­ke­va riita, jota kä­si­tel­lään kä­rä­jä­oi­keu­des­sa.

Osaa­van pe­rin­tä­toi­mis­ton käyt­tä­mi­sel­lä on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta vält­tyä tuo­miois­tuin­ten käyt­tä­mi­sel­tä. Läh­tö­koh­ta kui­ten­kin aina on, että ve­lal­li­nen ja vel­ko­ja pää­se­vät kes­ke­nään laskun mak­sa­mat­to­muut­ta kos­kien sel­lai­seen yh­tei­sym­mär­ryk­seen, että ti­lan­ne tyy­dyt­tää heitä mo­lem­pia.

Jos siis kon­tak­toi­mal­la ve­lal­lis­ta saa­daan mak­sa­ma­ton­ta laskua kos­ke­va asia hoi­det­tua, on asia sil­loin hoi­det­tu huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­min kuin tuo­miois­tui­mes­sa käy­tä­vän kä­sit­te­lyn avulla, ja to­den­nä­köi­ses­ti myös ai­heu­tu­neet ta­lou­del­li­set kus­tan­nuk­set ovat mer­kit­tä­väs­ti pie­nem­mät.