Vel­ka­kirja: malli ja helppo verk­ko­pal­velu

Neljä ystävää vuorilla patikoimassa
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
15.6.2022 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Vel­ka­kirja on hyvä täyt­tää sil­loin, kun lai­naat rahaa ys­tä­väl­lesi tai per­heen­jä­se­nelle. Katso, mitä kaik­kea vel­ka­kirja si­säl­tää, ja miten laadit ju­ri­di­sesti pä­te­vän vel­ka­kir­jan il­mai­seksi.

Vel­ka­kirja on kir­jal­li­nen so­pi­mus lai­nasta, eh­doista ja ta­kai­sin­mak­susta. Vel­ka­kirja tar­koit­taa kir­jal­lista so­pi­musta lai­na­nan­ta­jan sekä lai­nan­saa­jien vä­lillä.

Ylei­sim­min vel­ka­kirja tulee tu­tuksi, jos haet lainaa pan­kista. Asia­kirja on myös hyö­dyl­li­nen sil­loin, jos haluat lai­nata omia sääs­tö­jäsi per­heen­jä­se­nelle tai ys­tä­välle.

Lai­naa­mi­sen pe­li­sään­nöt on hyvä laatia etu­kä­teen, näin väl­tytte ra­ha­rii­doilta ja saat var­masti lai­naa­masi rahat ta­kai­sin.

Vel­ka­kir­jassa so­vi­taan:

  • velan mää­rästä
  • mak­suai­ka­tau­lusta
  • mak­set­ta­van koron mää­rästä

Kaikki os­a­puo­let al­le­kir­joit­ta­vat so­pi­muk­sen ja si­tou­tu­vat vel­ka­kir­jassa mai­nit­tui­hin eh­toi­hin. 

Aa­tok­sen joh­tava ju­risti Tatu Mäen­pää kertoo, mitä kaik­kea vel­ka­kir­jan tulisi si­säl­tää sekä miten laatia sitova vel­ka­kirja oikein.

Miten muo­toilla pätevä vel­ka­kirja?

Hel­poin tapa var­mis­tua, että te­ke­mäsi vel­ka­kirja on ju­ri­di­sesti pätevä, on tehdä se Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Oli ti­lan­teesi sitten asun­non kä­si­raha, rahan lai­naa­mi­nen per­heen­jä­se­nelle tai mikä ta­hansa muu, ottaa pal­velu ti­lan­teesi huo­mioon ja luo si­nulle au­to­maat­ti­sesti so­pi­van vel­ka­kir­jan.

Vel­ka­kir­jan luo­mi­nen Aa­tok­sessa maksaa 59 euroa, kun la­ki­toi­mis­toissa tai pan­keissa vas­taa­vat hinnat ju­ri­di­sesti pä­te­västä vel­ka­kir­jasta liik­ku­vat yli 300 eu­rossa.

Saat vel­ka­kir­jan la­dat­tua heti ky­sy­myk­siin vas­tat­tuasi ja pääset myös al­le­kir­joit­ta­maan sen ha­lu­tes­sasi säh­köi­sesti. 

Ko­keile tästä:

Yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen vel­ka­kirja hel­pot­taa rahan lai­naa­mista ys­tä­vien kesken

“Ha­luai­sin auttaa ys­tä­vääni ta­lou­del­li­sesti, mutta en kui­ten­kaan halua ra­ha­rii­dan pi­laa­van ys­tä­vyyt­tämme. Miten voin var­mis­taa, että ystävä maksaa lainan ta­kai­sin?”

Ke­nen­kään ei kan­nata lai­nata rahaa kes­kus­te­le­matta lainan eh­doista. Kun lai­naat yk­si­tyis­hen­ki­lölle, hel­pot­taa vel­ka­kirja pe­li­sään­tö­jen so­pi­mista ja eh­to­jen nou­dat­ta­mista. Ehdot on hyvä olla sel­villä ennen kuin raha siir­tyy ti­liltä toi­selle eikä niitä voi muut­taa kesken kaiken.

Ra­ha­rii­dat ovat yksi suu­rim­mista asioista, jotka voivat tehdä säröjä ih­mis­ten vä­lille. Kun kyse on suu­rem­mista sum­mista, kuten tu­han­sista eu­roista, on ym­mär­ret­tä­vää, että lai­naa­jalla voi nousta huoli ra­ho­jen ta­kai­sin­mak­susta.

Ih­mi­set lai­naa­vat usein rahaa toi­sil­leen: ys­tä­vil­leen, kump­pa­nille ja per­heen­jä­se­nille. Pan­kista rahaa lai­nat­taessa on ole­massa hyvin tiukat ris­ki­mit­ta­rit, ehdot ja sään­nök­set, jotka mää­rit­tä­vät lai­naa­mista.

Ih­mis­ten vä­li­nen lai­naa­mi­nen on paljon va­paa­muo­toi­sem­paa, mikä lisää myös lai­naa­mi­sen riskiä. Riski koskee paitsi lai­na­nan­ta­jaa eli hen­ki­löä, joka antaa rahaa lai­naksi, mutta myös lai­nan­saa­jaa eli hen­ki­löä, joka ottaa rahaa lai­naksi.

⚠️ Ilman vel­ka­kir­jaa, vi­ran­omai­set voivat katsoa lainan olevan lahja. Sil­loin lai­nan­saaja voi joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Kolme kaveria parvekkeella

Pätevä vel­ka­kirja voi olla va­paa­muo­toi­nen

Vel­ka­kir­jan muo­dolle ei ole tark­koja ju­ri­di­sia kri­tee­reitä. Toi­si­naan vel­ka­kir­jana on ajanut ase­maansa lau­tas­liina tai take away -ruo­ka­lis­tan reuna.

Tär­keintä on, että so­pi­muk­sesta löy­ty­vät tär­keim­mät asiat ja so­pi­mus on al­le­kir­joi­tettu. Li­säksi vel­ka­kir­jan on hyvä olla muo­dol­taan selkeä, jotta mah­dol­li­silta tul­kin­taon­gel­milta väl­ty­tään.

Suo­si­tel­ta­vaa on kui­ten­kin kir­joit­taa vel­ka­kirja tie­to­ko­neella sel­keästi ja al­le­kir­joit­taa sen jäl­keen joko käsin tai säh­köi­sellä al­le­kir­joi­tuk­sella.

💡 Kun teet vel­ka­kir­jan Aa­tok­sen pal­ve­lussa, pääset kä­te­västi al­le­kir­joit­ta­maan asia­kir­jan säh­köi­sesti. Näin asia­kir­jan luo­mi­nen on­nis­tuu kum­mal­ta­kin os­a­puo­lelta täysin etänä.

Vel­ka­kirja il­mai­nen malli – si­säl­lytä ai­na­kin nämä asiat

“Mitä kaik­kea vel­ka­kir­jan tulisi si­säl­tää? Onko ole­massa vel­ka­kir­jan mallia? Haluan laatia pä­te­vän asia­kir­jan, ja var­mis­taa, että saan var­masti lai­naa­mani rahat ta­kai­sin.”

Pätevä vel­ka­kirja si­säl­tää ai­na­kin seu­raa­vat asiat:

  • ve­lal­li­sen ja vel­ko­jan nimi, hen­ki­lö­tun­nus, mah­dol­li­nen y-tunnus ja tar­vit­taessa yh­teys­tie­dot
  • tieto velan mää­rästä kir­joi­tet­tuna sekä nu­me­roin että kir­jai­min
  • mil­loin velka van­he­nee, eli mah­dol­li­nen erä­päivä
  • velan ehdot, kuten korko ja ta­kai­sin­mak­susuun­ni­telma
  • päi­väys ja paikka
  • al­le­kir­joi­tuk­set mo­lem­milta os­a­puo­lilta

💡 Vel­ka­kir­jan voi ha­lu­tes­saan hank­kia kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan al­le­kir­joi­tuk­set. Vel­ka­kirja on kui­ten­kin sitova myös ilman to­dis­ta­jia.

Useampi ve­lal­li­nen ja vel­ka­kirja

Jos vel­ka­kir­jassa on useita ve­lal­li­sia, ovat he kaikki yh­teis­vas­tuussa lai­nasta ja sen ta­kai­sin­mak­susta. Vel­ka­kir­jaan voi kui­ten­kin mai­nita eril­li­siä ehtoja ta­kai­sin­mak­susta.

Esi­mer­kiksi vel­ka­kir­jaan on mah­dol­lista yh­tei­sellä so­pi­muk­sella kir­jata, että ko­ko­nais­velka jae­taan ve­lal­lis­ten kesken tie­tyllä ta­valla. Kun ve­lal­li­nen on osuu­tensa mak­sa­nut, päät­tyy hänen vel­vol­li­suu­tensa lainan ta­kai­sin­mak­susta.

Vel­ka­kirja korko so­pi­musta laa­dit­taessa

Usein tut­tu­jen tai per­heen kesken so­vi­tut lainat ovat ko­ro­tonta. Vel­ka­kir­jaa teh­dessä voit kui­ten­kin sopia, pyy­dätkö lai­naa­mas­tasi ra­ha­mää­rästä korkoa ja kuinka paljon lainan korko olisi.

Eri­tyi­sesti sil­loin, kun lai­naa­masi ra­ha­määrä on suuri ja laina-aika pitkä, kan­nat­taa pohtia so­pi­van koron pyy­tä­mistä. In­flaa­tio na­ker­taa jat­ku­vasti rahan arvoa, jol­loin rahat ta­kai­sin saa­tuasi voit omis­taa vä­hem­män rahaa kuin ennen lai­naa­mista.

👍 Jos haluat si­säl­lyt­tää vel­ka­kir­jaan koron ja vii­väs­tys­ko­ron, kan­nat­taa ne muo­dos­taa kor­ko­lain mukaan.

Laina yk­si­tyis­hen­ki­lölle: muista nämä asiat

Ylei­set vel­ka­kir­jan pohjat toi­mi­vat hyvänä esi­merk­kinä siitä, mitä vel­ka­kir­jan tulisi si­säl­tää, kun lai­naat rahaa yk­si­tyis­hen­ki­lölle. In­ter­ne­tistä löytyy monia vel­ka­kir­jan mal­leja, joita voi käyt­tää apuna.

⚠️ Ylei­set vel­ka­kirja mallit eivät kui­ten­kaan ota huo­mioon tar­kem­pia ehtoja. Vaa­rana on, että teh­dystä vel­ka­kir­jasta huo­li­matta, et saa ra­ho­jasi ta­kai­sin.

Vel­ka­kir­jan ylei­siä ehtoja

Kai­kista vel­ka­kir­jan eh­doista on hyvä sopia etu­kä­teen. Näin ehdot eivät tule ke­nel­le­kään yl­lä­tyk­senä.

  • Lai­nan­saa­jan luot­to­tie­dot kan­nat­taa tar­kis­taa etu­kä­teen.
  • Jos summa on suuri, kan­nat­taa myös tie­dus­tella lainan käyt­tö­tar­koi­tusta.
  • Kirjaa sel­västi velan erä­päivä so­pi­muk­seen.
  • Jos pyydät korkoa, rei­luinta on käyt­tää kor­ko­lain mu­kaista korkoa.
  • Voitte sopia vel­ka­kir­jassa myös ehdon, että velan voi maksaa mil­loin vain ta­kai­sin ilman yli­mää­räi­siä kus­tan­nuk­sia – muussa ta­pauk­sessa lai­nan­saa­jalle voi tulla mak­set­ta­vaksi korot.
Isä ja tytär tietokoneella

Laina lap­selle: vel­ka­kirja eri­tyi­sen tär­keää muista tehdä

“Lap­seni pyysi mi­nulta 4 000 euroa lainaa. Pi­tääkö minun tehdä vel­ka­kirja siitä huo­li­matta, että lai­naan rahaa lap­sel­leni?”

Vaikka ky­seessä olisi per­heen si­säi­nen laina, kuten lainan an­ta­mi­nen lap­selle, kan­nat­taa vel­ka­kirja eh­dot­to­masti tehdä. Näin vältät mah­dol­li­set ve­ro­tuson­gel­mat.

Lap­selle rahaa lai­na­tessa har­vem­min pyy­de­tään korkoa. Pa­him­massa ta­pauk­sessa ve­rot­taja voi katsoa lainan olevan lahja tai en­nak­ko­pe­rin­töä. Yk­si­tyis­hen­kilö voi saada kolmen vuoden aikana enin­tään 4 999 euroa rahaa ve­rot­to­masti. Tämän osan ylit­tä­västä sum­masta lah­jan­saaja joutuu mak­sa­maan lah­ja­ve­roa.

Vel­ka­kirja kui­ten­kin to­dis­taa, että ky­seessä on laina eikä lahja.

Pe­rintö, velka ja kuo­lema

Velka on edel­leen voi­massa kuo­le­massa. Jos lai­nan­saaja kuolee ennen kuin on mak­sa­nut vel­kansa ta­kai­sin, ei velka häviä mi­hin­kään. Jos lai­nasta on teh­tynä vel­ka­kirja, on velan ole­mas­saolo huo­mat­ta­vasti hel­pom­paa to­dis­taa.

Voit myös vel­ka­kir­jan avulla vaatia, että pe­rin­töä ei jaeta ennen kuin velka on mak­settu kuo­le­massa.

Lue lisää ai­heesta: Velka kuo­le­massa – jou­tuuko pe­ri­jät mak­sa­maan?

Lainan mak­sa­mi­nen toisen puo­lesta

“Tyt­tä­reni lai­nasi ys­tä­väl­tään 6 000 euroa. Hän ei kui­ten­kaan voi maksaa koko summaa ta­kai­sin. Voinko auttaa ty­tär­täni ra­hal­li­sesti ja maksaa jäl­jellä olevan lainan pois?”

Kyllä, lainan voi maksaa toisen puo­lesta. Sil­loin täytyy kui­ten­kin olla tark­kana, sillä ve­rot­taja voi katsoa saa­ta­van rahan olevan lahja.

Vel­ka­kirja sitoo lai­nan­saa­jaa ja lai­na­nan­ta­jaa. Jos ul­ko­puo­li­nen hen­kilö maksaa lainan pois, katsoo ve­rot­taja, että tämä hen­kilö antaa ra­ha­lah­jan. Täl­löin al­ku­pe­räi­nen lai­nan­saaja saat­taa joutua mak­sa­maan lah­ja­ve­ron saa­mas­taan ra­ha­sum­masta.

Usein lah­ja­ve­ron suu­ruus voi kui­ten­kin olla huo­mat­ta­vasti pie­nempi kuin jäl­jellä olevan lainan määrä.

Lah­ja­ve­roa joutuu mak­sa­maan, jos saa sa­malta hen­ki­löltä 3 vuoden aikana yli 4 999 euron ar­voista rahaa tai muuta omai­suutta.

Suu­rim­mat erot: ta­val­li­nen vel­ka­kirja ja juok­seva vel­ka­kirja

On ole­massa kah­den­lai­sia vel­ka­kir­joja: ta­val­li­nen vel­ka­kirja sekä juok­seva vel­ka­kirja.

  1. Ta­val­li­nen vel­ka­kirja on tyy­pil­li­sempi vel­ka­kirja yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­sessä lai­naa­mi­sessa.
  2. Juok­seva vel­ka­kirja puo­les­taan eroaa ta­val­li­sesta vel­ka­kir­jasta siinä, että juok­seva vel­ka­kirja voi vaih­taa hal­ti­jaa. Hal­ti­jan vaih­tu­mi­nen on kui­ten­kin hyvä mer­kitä vel­ka­kir­jaan rii­ta­ti­lan­tei­den vält­tä­mi­seksi.

Suurin ero vel­ka­kir­joissa on siinä, että vel­koja voi aina myydä vel­ka­kir­jan eteen­päin. Juok­seva vel­ka­kirja voi vaih­taa hal­ti­jaa esi­mer­kiksi sel­lai­sessa ta­pauk­sessa, että vel­ka­kirja myy­dään yri­tyk­selle.

Jos vel­koja myy vel­ka­kir­jan, hä­nellä ei ole enää riskiä velan ta­kai­sin saa­mi­sesta. Vel­koja voi kui­ten­kin saada vä­hem­män rahaa ta­kai­sin kuin mitä on ai­em­min ve­lal­li­selle lai­nan­nut.

Vel­ka­kirja tuo turvaa lai­naa­mi­seen

“Mitä tehdä, jos tuttu ei mak­sa­kaan lainaa ta­kai­sin?”

Vel­ka­kirja to­dis­taa, että lai­na­nan­ta­jan ja lai­nan­saa­jan vä­lille on muo­dos­tu­nut vel­ka­suhde. Vel­ka­kirja on kir­jal­li­nen to­diste velan eh­doista.

Jos tuttu ei suostu vel­ka­kir­jasta huo­li­matta mak­sa­maan vel­kaansa ta­kai­sin, voit viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen. Kä­rä­jä­oi­keus antaa asiasta tuo­mion sekä ja voit pää­tök­sen avulla hakea ulos­ot­toa.

Viime kä­dessä velka ulos­mi­ta­taan, jonka jäl­keen saat rahasi ta­kai­sin.

Vel­ka­kir­jan te­ke­mi­nen kan­nat­taa. Jos esi­mer­kiksi vain siir­täi­sit 5 000 euroa tut­ta­vasi ti­lille, hän voi aina sanoa rahan olleen lahja. Näin sinun on vaikea to­dis­taa kä­rä­jä­oi­keu­dessa, että siir­tä­mäsi rahat to­della olivat lainaa eikä lahja.

Lakiasiat heti valmiiksi netissä.
© Aatos Legal Technology 2024