Yk­si­tyis­hen­ki­lön velan van­hen­tu­mi­nen

Kun velan van­hen­tu­mi­nen muis­te­taan kat­kais­ta sään­nöl­li­sin vä­lia­join van­he­nee velka vasta 20 tai 25 vuoden ku­lut­tua, riip­puen siitä, ketkä vel­ko­ja­na ja ve­lal­li­se­na ovat.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa kes­ki­tym­me yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­seen vel­kaan ja ker­rom­me, mitä sinun tulee tietää velan van­hen­tu­mi­ses­ta.

Velka yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­lil­lä

On ta­val­lis­ta, että esi­mer­kik­si per­heen­jä­se­net lai­naa­vat toi­sil­leen rahaa. Velka on edul­lis­ta, sillä sille ei yleen­sä mää­ri­te­tä korkoa, ja velan ta­kai­sin­mak­su on usein jous­ta­vaa.

Sil­loin­kin, kun rahaa lainaa lä­hei­sel­le ih­mi­sel­le, kan­nat­taa vel­ka­suh­tees­ta laatia vel­ka­kir­ja vel­kaan liit­ty­vien ris­kien mi­ni­moi­mi­sek­si. Vaikka toi­seen kuinka luot­tai­si, on ve­las­ta aina hyvä olla tosite. Vel­ka­kir­ja eh­käi­see myös velan eh­toi­hin liit­ty­vien epä­sel­vyyk­sien syn­ty­mis­tä.

Ilman vel­ka­kir­jaa, velan ole­mas­sao­loa ja sen ehtoja voi olla vaikea to­dis­taa. Mah­dol­lis­ta pe­rin­tää ja ulos­ot­to­pe­rus­teen hakua hel­pot­taa huo­mat­ta­vas­ti, mikäli ve­las­ta on ole­mas­sa tosite. Vel­ka­kir­jas­sa on hyvä mää­ri­tel­lä myös velan erä­päi­vä.

Luo vel­ka­kir­ja Aa­tok­ses­sa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa voit laatia pä­te­vän vel­ka­kir­jan vai­vat­to­mas­ti. Pal­ve­lus­sam­me voit mää­rit­tää esi­mer­kik­si vel­ka­kir­jan koron ja ta­kai­sin­mak­susuun­ni­tel­man ha­lu­tun­lai­sek­si.

Tie­sit­hän, että vel­ka­kir­ja kan­nat­taa laatia, vaikka lai­nai­sit rahaa omalle lap­sel­le­si?

Ko­kei­le vel­ka­kir­jan te­ke­mis­tä:

Miten velan van­hen­tu­mi­nen voi­daan kat­kais­ta?

Velan van­hen­tu­mi­nen alkaa kulua velan erä­päi­väs­tä. Mikäli erä­päi­vää ei ole mää­ri­tet­ty, erään­tyy velka sil­loin, kun vel­ko­ja vaatii sitä mak­set­ta­vak­si.  Velan van­hen­tu­mi­ses­ta sää­de­tään laissa (728/2003).

Erä­päi­väs­tä alkaa kulua kolmen vuoden mit­tai­nen van­hen­tu­mi­sai­ka. Kolmen vuoden aika ei kui­ten­kaan ole lo­pul­li­nen, vaan uusi kolmen vuoden mit­tai­nen van­hen­tu­mi­sai­ka alkaa, kunhan velan van­hen­tu­mi­sen muis­taa kat­kais­ta.

Van­hen­tu­mi­nen voi­daan kat­kais­ta va­paa­muo­toi­ses­ti.

Velan van­hen­tu­mi­nen kat­ke­aa, kun:

1. os­a­puo­let so­pi­vat mak­su­jen jär­jes­te­lys­tä, va­kuu­des­ta tai muusta velan eh­to­jen muu­tok­ses­ta taikka siitä, että van­hen­tu­mi­nen on kat­kais­tu TAI
2. ve­lal­li­nen suo­rit­taa velkaa tai muu­toin tun­nus­taa velan vel­ko­jal­le TAI
3. vel­ko­ja vaatii ve­lal­li­sel­ta suo­ri­tus­ta tai muu­toin muis­tut­taa ve­lal­lis­ta mak­sa­mat­to­mas­ta lai­nas­ta

Velan van­hen­tu­mi­sen kat­kai­se­mi­nen edel­lyt­tää aina, että velka yk­si­löi­dään. Velan yk­si­löi­mi­sek­si riit­tää esi­mer­kik­si velan summa ja viit­taus al­ku­pe­räi­seen vel­ka­kir­jaan. Vel­ko­ja voi esi­mer­kik­si lä­het­tää ve­lal­li­sel­le säh­kö­pos­tin, jossa muis­tut­taa ve­lan­mak­sus­ta.

Velan van­he­ne­mi­nen kat­ke­aa au­to­maat­ti­ses­ti myös mm. sil­loin, kun oi­keu­del­li­set pe­rin­tä­toi­met pan­naan vi­reil­le tai tuo­miois­tui­mes­sa nos­te­taan saa­ta­vaa kos­ke­va kanne ve­lal­lis­ta vas­taan.

Velka van­hen­tuu lo­pul­li­ses­ti 20 tai 25 vuo­des­sa

Velan van­hen­tu­mi­sai­kaa ei voi uusia ikui­ses­ti, vaan velka van­hen­tuu lo­pul­li­ses­ti aina tietyn ajan ku­lut­tua. Joi­ta­kin poik­keuk­sia velan van­hen­tu­mi­seen on.

Poik­keuk­set eivät kui­ten­kaan koske yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­lis­tä lainaa. Esi­mer­kik­si tal­le­tus­pan­kin vas­taa­not­ta­mat tal­le­tuk­set eivät van­he­ne kos­kaan.

Yk­si­tyis­hen­ki­lön velka van­hen­tuu lo­pul­li­ses­ti 20 tai 25 vuo­des­sa. Velka van­hen­tuu 20 vuo­des­sa, mikäli vel­ko­ja­na on muu kuin luon­nol­li­nen hen­ki­lö eli yk­si­tyis­hen­ki­lö ja 25 vuo­des­sa mikäli vel­ka­suh­teen mo­lem­mat os­a­puo­let ovat yk­si­tyis­hen­ki­löi­tä.

Ulos­ot­to­pe­rus­teen saa­nee­seen vel­kaan nou­da­te­taan eri sään­tö­jä

Mikäli velkaa on haettu ulos­ot­toon ja sille on myön­net­ty ulos­ot­to­pe­rus­te, nou­da­te­taan velan van­he­ne­mi­ses­sa hieman eri sään­tö­jä.

Velan van­hen­tu­mi­sai­ka on viisi vuotta sen jäl­keen, kun ve­las­ta on an­net­tu lain­voi­mai­sek­si tullut tuomio tai muu ulos­ot­to­pe­rus­te, joka voi­daan panna täy­tän­töön niin kuin lain­voi­mai­nen tuomio.

👉 Velan lo­pul­li­nen van­hen­tu­mi­sai­ka taas on 15 vuotta ulos­ot­to­pe­rus­teen an­ta­mi­ses­ta, kun vel­ko­ja­na on muu kuin yk­si­tyis­he­ni­lö ja 20 vuotta ulos­ot­to­pe­rus­teen an­ta­mi­ses­ta, kun myös vel­ko­ja­na on yk­si­tyis­hen­ki­lö.

Mikäli ve­lal­li­nen olen­nai­ses­ti vai­keut­taa lainan ta­kai­sin­mak­sua, voi tuo­miois­tuin jatkaa velan van­hen­tu­mi­sai­kaa vielä 10 vuo­del­la.

Van­hen­tu­nut­ta velkaa ei saa periä

Kun velka van­hen­tuu, ei vel­ko­jal­la enää ole oi­keut­ta vaatia suo­ri­tus­ta tai aloit­taa toimia velan pe­ri­mi­sek­si.

⚠️ Laki velan van­hen­tu­mi­ses­ta on niin sa­not­tua pa­kot­ta­vaa oi­keut­ta eli vel­ko­ja ja ve­lal­li­nen eivät voi so­pi­muk­sin poi­ke­ta lain eh­dois­ta siten, että se hei­ken­täi­si ve­lal­li­sen oi­keuk­sia. Ve­lal­li­nen ja vel­ko­ja eivät siis voi pä­te­väs­ti sopia esi­mer­kik­si siitä, että velka van­hen­tui­si vaik­ka­pa vasta 30 vuoden ku­lut­tua.

Jos ve­lal­li­nen kui­ten­kin va­hin­gos­sa sat­tui­si suo­rit­ta­maan velan tai sen osan vel­ko­jal­le velan jo van­hen­nut­tua, ei vel­ko­jal­la ole vel­vol­li­suut­ta pa­laut­taa suo­ri­tus­ta ta­kai­sin ve­lal­li­sel­le. Tämä tosin pätee vain yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­ses­sä vel­ka­suh­tees­sa.

Mikäli vel­ko­ja­na on esi­mer­kik­si luo­to­nan­ta­ja ja ve­lal­li­se­na yk­si­tyis­hen­ki­lö, on ve­lal­li­sel­la oikeus vaatia suo­rit­ta­man­sa maksun pa­lau­tus­ta, mikäli ve­lal­li­nen maksoi suo­ri­tuk­sen tie­tä­mät­tä velan van­hen­tu­mi­ses­ta.

Voiko velan saada an­teek­si?

Mikään ei estä an­ta­mas­ta velkaa tai osaa siitä an­teek­si. Usein per­heen­jä­sen­ten vä­li­sis­sä vel­ka­suh­teis­sa näin käykin. Ve­lal­li­nen ja vel­ko­ja voivat va­paas­ti sopia velan ta­kai­sin­mak­sus­ta ja muut­taa velan ehtoja myös jäl­keen­päin.

Jos yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­ses­sä ve­las­sa velan ta­kai­sin­mak­su ta­pah­tuu enim­mäk­seen velan mak­sue­riä an­teek­si an­ta­mal­la, katsoo ve­rot­ta­ja kui­ten­kin hel­pos­ti ky­sees­sä olevan lahja. Täl­löin an­teek­si an­ne­tuis­ta mak­sue­ris­tä tulee myös maksaa lah­ja­ve­roa.

Lahjan naa­mioi­mi­sel­la vel­ka­suh­teek­si, jossa to­sia­sias­sa velka an­ne­taan an­teek­si, ei siis voida kier­tää lah­ja­ve­roa.

Pätevä vel­ka­kir­ja Aa­tok­ses­sa

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa luot val­miin ja tar­pei­sii­si so­pi­van vel­ka­kir­jan heti.

Vel­ka­kir­ja pa­ran­taa lai­naa­mi­sen tur­val­li­suut­ta: voit sen avulla to­dis­taa vel­ka­suh­teen oi­keak­si ja viedä asian kä­rä­jä­oi­keu­teen, mikäli hen­ki­lö ei maksa vel­kaan­sa si­nul­le ta­kai­sin.