Laina lap­selle - vel­ka­kir­jan malli

Rahan lai­naa­mi­nen omalle lap­selle voi olla mo­nessa ti­lan­teessa hyvä tapa tukea lä­hei­sen hen­ki­lön ta­loutta. Rahan lai­naa­mi­sesta kan­nat­taa kui­ten­kin aina laatia kir­jal­li­nen vel­ka­kirja, johon kir­ja­taan velan ehdot ja tiedot velan ta­kai­sin­mak­susta.

Vel­ka­kirja toimii to­dis­teena ve­lasta ja siinä so­vi­taan vel­ka­suh­teen ehdot, kuten velan määrä, mak­suai­ka­taulu ja mak­set­ta­van koron määrä.

Vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­sesta on hyötyä niin eh­to­jen sel­key­den kuin mah­dol­lis­ten rii­ta­ti­lan­tei­den­kin kan­nalta. Lai­naa­mi­sen yh­tei­set pe­li­sään­nöt eh­käi­se­vät myö­hem­piä ra­ha­rii­toja ja saat lai­naa­masi rahat var­muu­della ta­kai­sin.

Lue lisää: Lainaa yk­si­tyis­hen­ki­löltä - vel­ka­kirja auttaa ja Mikä on vel­ka­kir­ja­laina?

Vel­ka­kirja kan­nat­taa laatia aina - myös lap­selle rahaa lai­na­tessa

Vaikka vel­ka­suhde oman lapsen kanssa voi tun­tua­kin hyvin epä­vi­ral­li­selta, olisi sitä hyvä koh­della sa­malla ta­valla kuin mui­ta­kin vel­ka­suh­teita.

Vel­ka­kir­jan yleis­ten hyö­ty­jen li­säksi sen mer­ki­tys saat­taa ko­ros­tua ni­me­no­maan lä­hi­su­ku­lais­ten vä­lis­ten vel­ko­jen koh­dalla.

⚠️ Vel­ka­kir­jalla voi olla suurta mer­ki­tystä eri­tyi­sesti vi­ran­omais­ten kanssa asioi­dessa. Vel­ka­kir­jan puut­tu­mi­nen kas­vat­taa esi­mer­kiksi riskiä, että omalle lap­selle an­net­tua velkaa pi­de­tään­kin lah­jana. Täl­löin Ve­ro­hal­linto voi mää­rätä lai­na­sum­masta lah­ja­ve­ron.

Ra­jan­veto velan ja lahjan vä­lillä on olen­nai­nen eri­tyi­sesti lah­ja­ve­ron kan­nalta, ja Ve­ro­hal­linto voikin pyytää li­sä­sel­vi­tystä vel­ka­suh­teen yk­si­tyis­koh­dista.

Vel­ka­kir­jan avulla velan os­a­puo­let voivat tar­vit­taessa osoit­taa, että kyse on niin sa­no­tusta ”ai­dosta” vel­ka­suh­teesta, eikä lap­selle an­ne­tusta lah­jasta.

Siksi vel­ka­kir­jaan oli­si­kin hyvä ottaa sel­keät ehdot ai­na­kin velan ta­kai­sin mak­sa­mi­sesta.

💡 Tie­sitkö, että on ole­massa kah­den­lai­sia vel­ka­kir­joja: ta­val­li­sia vel­ka­kir­joja ja juok­se­via vel­ka­kir­joja?

Mil­loin velkaa voi­daan pitää lapsen saa­mana lah­jana?

Lä­hi­su­ku­lais­ten vä­li­sen vel­ka­suh­teen lah­ja­luon­tei­suus on aina Ve­ro­hal­lin­non ta­paus­koh­taista har­kin­taa.

Riskiä lah­ja­ve­ro­tuk­sesta lisää, jos:

• vel­ka­kir­jassa ei ole lain­kaan so­vittu velan ta­kai­sin­mak­susta
• velan ta­kai­sin­mak­susta so­vi­tut ehdot eivät ole rea­lis­ti­sia

Eri­tyi­sesti velan mak­suai­ka­tau­lun rea­lis­ti­suu­teen olisi siis hyvä kiin­nit­tää huo­miota.

Ve­ro­hal­lin­non tul­kin­nan mukaan esi­mer­kiksi alai­käi­selle lap­selle an­net­tua lainaa pi­de­tään yleensä lah­jana, jos lap­sella ei ole tuloja lainan ly­hen­tä­mi­seen.

👉 Lap­sella tulisi siis olla to­sia­sial­li­nen kyky maksaa lai­nansa ta­kai­sin.

Riskiä lainan luon­neh­ti­mi­sesta lah­jaksi lisää myös, jos vel­ko­jana toi­miva van­hempi lah­joit­taa lap­selle rahat velan ta­kai­sin­mak­sua varten.

Lä­hi­su­ku­lais­ten kesken oli­si­kin siis tärkeä huo­leh­tia siitä, että vel­ka­suhde muis­tut­taa mah­dol­li­sim­man paljon aitoa vel­ka­suh­detta.

💡 Vinkki: Tie­dätkö, miten yk­si­tyis­hen­ki­löi­den vä­li­nen velka van­he­nee?

Esi­merkki: lah­ja­luon­tei­nen velka

Van­hempi lainaa 18-vuo­ti­aalle lap­sel­leen 20 000 euroa. Lapsi opis­ke­lee yli­opis­tossa toi­sella paik­ka­kun­nalla, eikä hä­nellä ole omia tuloja.

Velan ta­kai­sin­mak­susta on so­vittu vel­ka­kir­jassa. Velan eh­to­jen mukaan lapsi ly­hen­tää velkaa ta­sai­sesti 20 vuoden ajan niin, että hän maksaa lainan ly­hen­nyk­siä 1 000 euroa vuo­dessa.

Lainan an­ta­nut van­hempi kui­ten­kin lah­joit­taa lap­sel­leen joka vuosi 1 000 euroa lainan ta­kai­sin­mak­sua varten. Näin lainan ta­kai­sin­mak­sua varten an­ne­tut lahjat jäävät alle lah­ja­ve­ro­tus­ra­jan (5 000 euroa kolmen vuoden aikana).

Koska lapsi ly­hen­täisi vel­kansa niin ikään lah­jaksi saa­duilla va­roilla, Ve­ro­hal­linto voisi luon­neh­tia lap­selle an­ne­tun velan lah­jaksi, josta tämän pi­täisi maksaa lah­ja­ve­roa.

Vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen on help­poa

Ju­ri­di­sesti pä­te­vän vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen on­nis­tuu vai­vat­to­masti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Vel­ka­kir­jan laa­ti­mi­nen kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta. Hin­taan 69 euroa/vuosi, laadit vel­ka­kir­jat sekä muut la­kia­sia­kir­jat, kuten tes­ta­men­tin, edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ja hoi­to­tah­don. Saat rää­tä­löi­dyt asia­kir­jat tu­los­tet­tuina ja kotiin toi­mi­tet­tuina. Li­säksi tar­joamme di­gi­taa­li­sen säi­ly­tyk­sen asia­kir­joille sekä ajan­ta­saista la­kia­pua. Ti­lauk­sen voi pe­ruut­taa mil­loin vain.

Klik­kaa alta “Aloita” ja ko­keile vel­ka­kir­jan laa­ti­mista pal­ve­lus­samme.

Huo­mioi ela­tus­lah­jo­jen ve­rot­to­muus

Jos van­hem­man tar­koi­tuk­sena on tukea oman lap­sensa toi­meen­tu­loa, voi lah­ja­luon­tei­sen velan si­jasta olla jär­ke­väm­pää tukea lasta muilla tavoin.

💡 Lah­ja­ve­roa ei esi­mer­kiksi tar­vitse maksaa ela­tus­tar­koi­tuk­sessa an­ne­tuista lah­joista. Jos lahjan on siis tar­koi­tus tukea esi­mer­kiksi lapsen opis­ke­lua, se on läh­tö­koh­tai­sesti lah­ja­ve­ro­va­paa.

Ehtona täl­lai­sen ns. ela­tus­lah­jan ve­ro­va­pau­delle kui­ten­kin on, ettei lah­jan­saa­jalla ole mah­dol­li­suutta käyt­tää lahjaa muihin tar­koi­tuk­siin. Vaih­toehto ra­ha­lai­nalle voisi siis olla esi­mer­kiksi, että van­hempi maksaa lap­sensa vuo­kran suo­raan lapsen vuo­kra­nan­ta­jalle.

Lapsen ti­lille vuo­kra­sum­maa ei voi maksaa lah­ja­ve­ro­va­paasti, koska lap­sella olisi täl­löin mah­dol­li­suus käyt­tää ra­ha­summa va­paasti myös muihin asioi­hin.

Ela­tus­lah­jo­jen kanssa kan­nat­taa siis olla hyvin tark­kana, jos tar­koi­tus on antaa lap­selle lahja ve­ro­va­paasti.

Velan ei tar­vitse olla ko­rol­li­nen

Velan eh­doista so­vit­taessa on hyvä huo­mioida, että velan ei tar­vitse olla ko­rol­li­nen. Velan ko­rot­to­muus ei siis vä­hennä velan us­kot­ta­vuutta aitona vel­ka­suh­teena.

Myös yk­si­tyis­hen­ki­lön vä­li­sissä lai­noissa vel­koja voi lä­het­tää ve­lal­li­selle mak­su­muis­tu­tuk­sen. Mak­su­muis­tu­tus saa olla va­paa­muo­toi­nen.

Velan vai­ku­tus muihin etuuk­siin

Jos velan on tar­koi­tus tukea lapsen toi­meen­tu­loa, kan­nat­taa ve­lasta so­pi­mi­sen yh­tey­dessä myös sel­vit­tää, vai­kut­taako velka muihin lapsen so­si­aa­lie­tuuk­siin.

Kelan tul­kin­nan mukaan lä­hi­su­ku­lai­silta saadut lainat vai­kut­ta­vat ni­mit­täin esi­mer­kiksi pe­rus­toi­meen­tu­lo­tu­keen.

Van­hem­malta saatu laina huo­mioi­daan siis va­roina toi­meen­tu­lo­tuen tar­vetta ar­vioi­taessa. Laina ote­taan huo­mioon siltä osin, kun lapsi ei ole vielä mak­sa­nut sitä ta­kai­sin.

⚠️ Toi­meen­tu­lo­tuen kan­nalta ei siis ole mer­ki­tystä, onko vel­ka­suhde aito, vai lah­ja­luon­toi­nen.

Esi­merkki: lapsen vel­ka­kirja

Alta löydät yk­sin­ker­tai­sen mallin vel­ka­kir­jasta, joka on laa­dittu lap­selle an­net­ta­vaa lainaa varten. Vel­ka­kir­ja­malli on yleis­luon­toi­nen, eikä sitä tule käyt­tää sel­lai­se­naan vel­ka­kir­jan poh­jana.

Vel­ka­kirja

Vel­koja

Ville Van­hempi (jäl­jem­pänä ”Vel­koja”)

Hen­ki­lö­tun­nus: XXXX

Ve­lal­li­nen

Lauri Lapsi (jäl­jem­pänä ”Ve­lal­li­nen”)

Hen­ki­lö­tun­nus: XXXX

Velan ehdot

Tämän vel­ka­kir­jan al­le­kir­joit­ta­malla Vel­koja si­tou­tuu lai­naa­maan Ve­lal­li­selle 10 000 euroa.

Laina mak­se­taan rahana Ve­lal­li­sen pank­ki­ti­lille (ti­li­nu­mero FIXX XXXXXXX) vii­meis­tään viiden (5) ar­ki­päi­vän ku­lut­tua tämän vel­ka­kir­jan al­le­kir­joit­ta­mis­päi­västä.

Velka on ko­ro­ton.

Ve­lal­li­nen si­tou­tuu mak­sa­maan vel­ka­sum­man ta­kai­sin viiden (5) vuoden ku­luessa. Velkaa ly­hen­ne­tään vuo­sit­tain ta­sae­rin, eli Ve­lal­li­nen ly­hen­tää velkaa 2 000 euroa vuo­dessa.

Ve­lal­li­nen suo­rit­taa velan ly­hen­nyk­sen vuo­sit­tain tam­mi­kuun vii­den­tenä päi­vänä (05.01) siihen asti, kunnes koko vel­ka­summa on mak­settu ta­kai­sin Vel­ko­jalle.

Velan ly­hen­nyk­set mak­se­taan Vel­ko­jan pank­ki­ti­lille (ti­li­nu­mero FIXX XXXXXXX).

Päi­väys: XX / XX / 2023

Al­le­kir­joi­tuk­set:
Ville Van­hempi 
Lauri Lapsi