Vuonna 2021 Suomessa solmittiin hieman yli 2 000 kansainvälistä avioliittoa Suomessa vakinaisesti asuvan Suomen kansalaisen ja ulkomaan kansalaisen välillä.
Useimmiten Suomen kansalainen avioitui Venäjän, Viron, Irakin tai Somalian kansalaisen kanssa.
Tässä artikkelissa kerromme vastaukset mieltäsi askarruttaviin kysymyksiin.
Mitä avioliiton solmiminen ulkomaalaisen kanssa edellyttää?
Avioliiton solmimisen edellytykset ulkomaalaisen kanssa avioiduttaessa ovat samat kuin kantasuomalaistenkin välisessä avioliitossa.
Esimerkiksi avioliiton esteiden tutkintaan voi kuitenkin kulua huomattavasti pidempi aika ja ulkomaalainen puoliso voi joutua hankkimaan erilaisia todistuksia kotimaastaan.
Lisäksi ulkomaalaiselle EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevalle puolisolle on haettava oleskelulupa, mikäli aviopari aikoo asettua Suomeen asumaan.
Avioliiton esteiden tutkiminen
Ennen avioliiton solmimista on aina suoritettava avioliiton esteiden tutkinta. Tutkinnalla varmistetaan, että avioliitolle ei ole avioliittolain (13.6.1929/234) 2 luvun tarkoittamia esteitä.
Esteitä avioliiton solmimiselle ovat:
- alaikäisyys
- tietty sukulaissuhde
- voimassa oleva avioliitto
Avioliiton esteiden tutkintaa haetaan Digi- ja väestötietovirastolta. Normaalisti tutkinta kestää noin 1-2 viikkoa, mutta toisen puolisoista ollessa ulkomaalainen, tutkintaan voi kulua jopa 5 viikkoa. Muista siis varata avioliiton esteiden tutkinnalle riittävästi aikaa!
Avioliiton esteiden tutkinnassa Digi- ja väestötietovirasto tarkistaa puolisoiden tiedot lähtökohtaisesti väestötietojärjestelmästä. Sieltä saadaan tieto muun muassa puolisoiden siviilisäädystä.
Mikäli ulkomaalaisen puolisosi tietoja ei ole väestötietojärjestelmässä, tulee hänen hankkia asuin- tai kansalaisuusvaltiostaan erillinen todistus siviilisäädystään. Tarvittaessa todistus on myös käännettävä ja laillistettava.
Laillistamisella varmistetaan, että kyse on oikeasta, virallisesta asiakirjasta. Laillistaminen voi tarkoittaa esimerkiksi asiakirjan leimaamista.
Lue lisää: Mitä avio-oikeus tarkoittaa?
Esimerkki 1: Irakilainen puoliso
Esimerkiksi Irakista tulevan puolison on hankittava kotimaastaan siviilisäätytodistus, joka on myös käännettävä ja laillistettava.
Esimerkki 2: Puoliso EU-maasta
Mikäli ulkomaalainen puoliso tulee EU-maasta, esimerkiksi Virosta, siviilisäätytodistusta ei sen sijaan tarvitse laillistaa, sillä se on pätevä muussa EU-maassa sellaisenaan.
Mikäli todistus ei ole valmiiksi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi, tarvitaan lisäksi niin sanottu vakiolomake, EU:n jäsenmaan virallisen kääntäjän tekemä käännös tai Suomessa auktorisoidun kääntäjän tekemän käännös.
Esimerkki 3: Kummallakaan ei Suomen kansalaisuutta tai he eivät asu vakinaisesti Suomessa
Jos kumpikaan teistä ei ole Suomen kansalainen tai asu vakituisesti Suomessa tulee siviilisäätytodistusten lisäksi Digi- ja väestötietovirastoon toimittaa myös todistus siitä, että teillä on kotimaanne lain mukaan oikeus avioitua Suomessa.
Tehty avioliiton esteiden tutkinta on voimassa 4 kuukautta. Sen on oltava voimassa avioitumishetkellä.
Lue lisää: Avioehto ulkomaalaisen kanssa
Avioliittoon vihkiminen
Kun avioliiton esteiden tutkinta on suoritettu, avioliitto voidaan solmia. Vihkiminen tapahtuu aina samoin, riippumatta onko puoliso ulkomaalainen vai suomalainen. Vihkiminen suoritetaan joko Digi- ja väestötietoviraston tai seurakunnan papin toimesta.
Useimmiten vihkiminen suoritetaan Digi- ja väestötietovirastossa puolison ollessa ulkomaalainen, jolloin kyseessä on nk. siviilivihkiminen. Kirkkovihkiminen on mahdollista silloin, kun ulkomainen puoliso on kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan.
Mikäli kirkkohäät ovat teille tärkeä asia, mutta ulkomaalainen puolisosi ei kuulu kristilliseen kirkkokuntaan, voi pappi kuitenkin toimittaa avioliiton siunaamisen. Tätä ennen varsinainen vihkiminen tulee suorittaa Digi- ja väestötietovirastossa.
Lue lisää: Naimisiin ulkomailla – mitä pitää tietää?
Ulkomaisen puolison on haettava EU-rekisteröintiä tai oleskelulupaa
Riippuen siitä, tuleeko puolisosi EU- tai ETA-maasta tai näiden ulkopuolelta, on hänelle haettava EU-rekisteröintiä tai oleskelulupaa, mikäli aiotte jäädä asumaan Suomeen.
Viisumilla tai EU- tai ETA-maan kansalaisuuden perusteella Suomessa on mahdollista oleskella alle 3 kuukautta ilman erillistä lupaa.
⚠️ Avioliiton perusteella ei sen sijaan myönnetä Suomen kansalaisuutta.
EU-rekisteröinti EU- tai ETA-maan kansalaiselle
EU- tai ETA-maasta tulevan aviopuolison ei tarvitse hakea erikseen oleskelulupaa Suomeen. Hänen täytyy kuitenkin hakea EU-rekisteröintiä, kun Suomessa oleskelu kestää kauempaan kuin 3 kuukautta.
Rekisteröintiä varten puolisosi tarvitsee voimassa olevan henkilökortin tai passin. EU-reksiteröintiä haetaan Maahanmuuttovirastolta Enter Finland -palvelun kautta.
Kotikunnan ja pysyvän osoitteen saamiseksi Suomessa tulee tätä lisäksi hakea erikseen Digi- ja väestötietovirastolta. Maahanmuuttovirasto ei myönnä pysyviä osoitteita.
Esimerkiksi Virosta tulevan aviopuolison on haettava EU-rekisteröintiä.
Oleskeluluvan hakeminen EU- tai ETA-maan ulkopuolelta tulevalle
Jos haluatte yhdessä aviopuolisosi kanssa asua Suomessa, ja aviopuoliso tulee EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, on puolison haettava oleskelulupaa.
Oleskelulupaa haetaan tässä tilanteessa perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan hakeminen perhesiteen perusteella edellyttää, että toinen aviopuolisoista on joko Suomen kansalainen tai asuu pysyvästi oleskeluluvalla Suomessa.
Perhesiteen perusteella oleskelulupaa voivat aviopuolison lisäksi hakea myös muut ydinperheen jäsenet.
Oleskelulupaa haetaan Maahanmuuttovirastolta Enter Finland -palvelun kautta.
Avioliiton solmiminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että ulkomaalaiselle puolisolle myönnettäisiin oleskelulupa Suomeen.
Esimerkiksi vuonna 2018 jopa neljännes suomalaisen naisen kanssa avioituneista irakilaismiehistä ei saanut oleskelulupaa (Yle, 2018). Vuonna 2021 kaikista avioliiton perusteella haetuista ensimmäisistä oleskelululuvista hyväksyttiin noin 90 prosenttia (Maahanmuuttovirasto 2021).
Syynä oleskelulupahakemuksen hylkäämiselle voi olla esimerkiksi se, että avioliiton solmimisen syynä pidetään oleskeluluvan saamista.
Edellyttääkö oleskelu Suomessa tiettyä tulotasoa?
Usein Suomessa oleskelun yhtenä edellytyksenä on riittävän turvattu toimeentulo. Ulkomailta tulevalta aviopuolisolta ei kuitenkaan edellytetä tiettyä tulotasoa tai varallisuutta, kun hänen puolisonsa on Suomen kansalainen.
Mikäli kumpikaan teistä ei ole Suomen kansalainen, oleskeluluvan myöntäminen perhesiteiden perusteella sen sijaan edellyttää turvattua toimeentuloa Suomessa. Kahden aikuisen talouden vuositulojen on tällöin oltava vähintään 20 400 euroa.
Toimeentuloedellytyksestä voidaan poiketa vain poikkeustapauksissa.
💍 Oletteko keskustelleet avioehdosta?
Avioehto auttaa määrittelemään, kuinka oma ja yhteinen omaisuutenne jaetaan, kun avioliitto päättyy – kuolemaan tai avioeroon.
Aatoksessa saatte laadittua toiveidenne mukaisen avioehdon heti jopa 10 minuutissa.
Kokeile alta ilmaiseksi!
Lähteet
Maahanmuuttovirasto (2021) Maahanmuuton tunnusluvut, s. 11.
Tilastokeskus (2023) Solmitut avioliitot.
Yle (2018) Ulkomaalainen aviomies saa Suomesta oleskeluluvan harvemmin kuin ulkomaalainen aviovaimo.