Vahingonteko on Suomessa rikoslailla kiellettyä. Lain mukaan toisen omaisuutta ei voi tuhota tai hävittää.
Jos toisen omaisuutta ei halua enää säilyttää, on suositeltavaa ottaa yhteyttä tavaran omistajaan. Hänelle tulisi ilmoittaa, että tavara on noudettava esimerkiksi tiettyyn päivämäärään mennessä.
Tässä artikkelissa käymme läpi pääsäännöt toisen omaisuuden säilyttämisestä erilaisten esimerkkien avulla.
Esimerkki 1 - Entisen puolison omaisuus
Henkilöt A ja B ovat aiemmin olleet avioliitossa keskenään. He ovat sittemmin eronneet. A on lunastanut heidän yhteisen asuntonsa itselleen ja B on muuttanut pois. B:n omaisuutta on jäänyt asuntoon ja A haluaisi, että tavarat noudetaan pois.
Lain mukaan A:lla ei ole velvollisuutta säilyttää B:n omaisuutta hänen puolestaan. Hän ei kuitenkaan voi määrätä toisen omaisuudesta, eikä siten voi esimerkiksi vapaasti antaa tai myydä sitä eteenpäin.
Tilanteessa A:n on suositeltavaa toimia seuraavasti:
- Ilmoittaa B:lle, että hänen tavaroitaan on vielä asunnossa.
- Pyytää B:tä noutamaan tavaransa. Asiasta kannattaa ilmoittaa todisteellisesti eli esimerkiksi tekstiviestillä.
- Pysyä tyynenä, vaikka B ei pyynnöistä huolimatta noutaisi omaisuuttaan tai vastaisi yhteydenottoihin.
Omaisuuden suoja on perustuslailla turvattu oikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että B:n oikeus omaan omaisuuteensa on tilanteessa etusijalla mahdollisesta keskusteluyhteyden katkeamisesta huolimatta.
Avioeron jälkeen suoritetaan joko omaisuuden erottelu tai omaisuuden ositus. Tämä riippuu siitä, onko puolisoilla ollut avioehtoa. Omaisuuden jakamisen yhteydessä on hyvä käydä läpi myös käytännön asiat. Eli miten ja missä aikataulussa omaisuudet jaetaan niiden oikeille omistajilleen.
Laadi pätevä avioehto Aatoksessa
Kokeile avioehdon tekemistä ilmaiseksi klikkaamalla “Aloita”.
Esimerkki 2 - Omaisuus taloyhtiön tiloissa
Kerrostaloyhtiön pyöräkellariin on ajan saatossa kertynyt tavaraa. Asukkaat säilyttävät siellä pyörien lisäksi myös muuta omaisuutta, kuten urheiluvälineitä. Tavaroita säilytetään myös muun muassa rappukäytävässä. Taloyhtiö päättää hävittää sen tiloissa pyörivät ylimääräiset tavarat.
Asuinrakennuksessa sijaitsevat yleiset tilat kuuluvat taloyhtiölle. Yleisiin tiloihin kuuluvat usein esimerkiksi rappukäytävät, kellarit ja kerhohuoneet. Taloyhtiöllä on oikeus päättää, miten yhteisissä tiloissa toimitaan.
Se ei kuitenkaan voi automaattisesti ottaa tavaraa yhteisistä tiloista haltuun tai hävittää sitä. Asukkailla on perustuslailla turvattu oikeus omaan omaisuuteensa.
Taloyhtiöllä on velvollisuus ilmoittaa asukkaille aikeista yhteisten tilojen siistimiseen turhasta tavarasta. Jos taloyhtiön tarkoituksena on esimerkiksi viedä ylimääräiset polkupyörät pois, on asukkaille ilmoitettava tästä.
Asuntoihin jaettavassa ilmoituksessa olisi hyvä tulla ilmi seuraavat asiat:
- Maininta siitä, että ylimääräiset pyörät aiotaan viedä pois
- Selkeät ohjeet oman pyörän merkitsemiseksi
- Määräpäivä, johon mennessä ilmoitukseen on reagoitava
Asukkaille on annettava riittävästi aikaa reagoida ilmoitukseen. Kohtuullisena aikana voidaan yleisen käytännön mukaan pitää vähintään kahta viikkoa.
Määräpäivän umpeuduttua taloyhtiö ottaa ylimääräiset pyörät yleensä tilapäissäilöön, josta ne on mahdollista vielä saada takaisin. Kohtuullisen ajan jälkeen tavara voidaan todeta hylätyksi, jolloin omistusoikeuden katsotaan siirtyvän taloyhtiölle.
Haltuun otetut tavarat listataan, jotta asiaa on tarvittaessa mahdollista selvitellä vielä jälkikäteen.
💡 Vinkki: taloyhtiöllä on velvollisuus huolehtia asuinrakennuksen turvallisuudesta. Esimerkiksi rappukäytävillä tai muilla kulkureiteillä ei saisi säilyttää tavaraa ollenkaan. Taloyhtiö voi ottaa käytävillä säilytettävät tavarat haltuunsa esimerkiksi tilapäissäilytykseen. Tavaran omistajalla on mahdollisuus saada tavara sieltä takaisin.
Esimerkki 3 - Omaisuuden säilyttäminen vankeuden aikana
Henkilö X on tekemänsä rikoksen johdosta saanut vankeusrangaistuksen. Rangaistuksen kesto on kaksi vuotta ehdotonta vankeutta. X joutuu siis suorittamaan rangaistuksensa vankilassa. Hän saapuu vankilaan tulotarkastukseen, jossa tarkastetaan muun muassa hänen henkilöllisyytensä, sekä luetteloidaan hänen henkilökohtaiset tavaransa.
Vanki saa lain mukaan pitää hallussaan kohtuullisen määrän henkilökohtaisia tavaroita. Muu omaisuus on jätettävä vankilan ulkopuolelle. Tässäkin tapauksessa X:llä on edelleen oikeus omaan omaisuuteensa. Omaisuus, joka X:llä on vankilaan tullessaan, voidaan lain mukaan säilyttää vapaaksi pääsemiseen asti, jos se on vankilan säilytystilat huomioon ottaen mahdollista.
Jos säilyttäminen ei ole mahdollista, tulisi omaisuus lähettää X:n osoittamaan paikkaan säilytettäväksi. Paikka voisi olla esimerkiksi X:n oma koti.
Kun X saapuu vankilaan, tulee hänen omaisuudestaan tehdä omaisuusluettelo. Luetteloon merkitään se omaisuus, jota hänellä on mukana. X allekirjoittaa omaisuusluettelon ja vankila säilyttää hänen omaisuuttaan siihen saakka, kunnes rangaistus on suoritettu.
Vapautumisen jälkeen palautetaan omaisuusluettelon mukaiset tavarat takaisin oikealla omistajalle. Jos vankilaan unohtuu jokin tavara, tulee se lähettää vapautuneelle takaisin. Vankilalla on kuitenkin vain kolmen kuukauden velvollisuus pitää unohtunutta omaisuutta hallussaan. Jos omistajaa ei tavoiteta, voidaan omaisuus hävittää kolmen kuukauden kuluttua vapautumisesta.
Kokeile avioehdon tekemistä ilmaiseksi
Avioehdon tekeminen on helppoa Aatoksen palvelussa. Palvelu kartoittaa kysymysten avulla tilanteesi ja luo sen jälkeen valmiin asiakirjan, jonka voit ladata maksun jälkeen.
Tiesitkö, että myös pienituloisen kannattaa tehdä avioehto? Avioehdolla voit suojata omia säästöjäsi ja myös avioliiton aikana kerättyä omaisuutta.
Avioehtoja on myös erilaisia. Osittainen avioehto on yksi suosittu vaihtoehto.