Ela­tus­a­pu ja avio­ero

Ela­tus­a­pu ai­heut­taa ky­sy­myk­siä mo­nil­le. Tässä ar­tik­ke­lis­sa kä­sit­te­lem­me ensin puo­li­soi­den vä­lis­tä ela­tus­vel­vol­li­suut­ta avio­lii­tos­sa.

Sen jäl­keen kes­ki­tym­me tar­kem­min, että kuinka lapsen elatus on mah­dol­lis­ta to­teut­taa avio­eron jäl­keen. Li­säk­si ker­rom­me, missä ta­pauk­ses­sa ex-puo­li­son pitää maksaa ela­tus­a­pua, ja kuinka paljon se on.

Mitä ela­tus­vel­vol­li­suus tar­koit­taa?

Ela­tus­vel­vol­li­suu­del­la voi­daan vii­ta­ta kah­teen eri asiaan:

1. puo­li­soi­den kes­ki­näi­seen ela­tus­vel­vol­li­suu­teen avio­lii­tos­sa
2. lapsen ela­tuk­seen

Puo­li­soi­den vä­li­ses­tä ela­tuk­ses­ta mää­rä­tään avio­liit­to­lais­sa (234/1929): kum­man­kin puo­li­son tulee ky­kyn­sä mukaan ottaa osaa per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen.

Lapsen ela­tuk­ses­ta taas sää­de­tään laissa lapsen ela­tuk­ses­ta (704/1975). Van­hem­pien tulee tur­va­ta lapsen elatus läh­tö­koh­tai­ses­ti siihen asti, kunnes lapsi täyt­tää 18 vuotta.

Avio­liit­to ja ela­tus­vel­vol­li­suus

Vel­vol­li­suus elät­tää puo­li­so vaih­te­lee avio­lii­tos­sa ja eron jäl­keen. Ela­tus­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan pääty avio­eroon.

Puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus avio­lii­tos­sa

Avio­puo­li­soi­den vä­li­sen ela­tus­vel­vol­li­suu­den tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta mo­lem­mil­le puo­li­soil­le yh­tä­läi­nen elin­ta­so.

Puo­li­soi­den vel­vol­li­suu­del­la osal­lis­tua per­heen yh­tei­sen ta­lou­den hoi­ta­mi­seen ja tois­ten­sa ela­tuk­seen tar­koi­te­taan puo­li­soi­den yh­teis­ten sekä kum­man­kin hen­ki­lö­koh­tais­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mis­tä. Ela­tuk­sen taso mää­räy­tyy avio­puo­li­soi­den tu­lo­ta­son ja va­ral­li­suu­den pe­rus­teel­la.

Ela­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­nen ei tar­koi­ta pel­käs­tään tu­lo­jen hank­ki­mis­ta per­heel­le an­sio­työl­lä, vaan se voi olla myös esi­mer­kik­si kotona työs­ken­te­lyä per­heen hy­väk­si.

Puo­li­soi­den vä­li­nen ela­tus­vel­vol­li­suus alkaa vih­ki­mi­ses­tä ja päät­tyy läh­tö­koh­tai­ses­ti avio­lii­ton pur­kau­tues­sa eli toisen puo­li­son kuol­les­sa tai avio­lii­ton päät­tyes­sä avio­eroon. Kor­kein oikeus on kat­so­nut, ettei esi­mer­kik­si puo­li­soi­den asu­mi­nen eril­lään poista ela­tus­vel­vol­li­suut­ta.

Mikäli toinen puo­li­sois­ta lai­min­lyö ela­tus­vel­vol­li­suu­ten­sa täyt­tä­mi­sen, voi­daan hänet vel­voit­taa siihen tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä.

Puo­li­sot voivat sopia ela­tus­vel­vol­li­suu­den täyt­tä­mi­ses­tä myös kes­ki­näi­sel­lä so­pi­muk­sel­la.

Ela­tus­a­pu avio­eron jäl­keen

Aina ela­tus­vel­vol­li­suus ei pääty avio­eroon.

Tuo­miois­tuin voi vel­voit­taa toisen puo­li­son suo­rit­ta­maan puo­li­sol­leen ela­tus­a­pua, mikäli:

1. puo­li­son kat­so­taan tar­vit­se­van ela­tus­a­pua,
2. toinen puo­li­so ky­ke­nee mak­sa­maan sitä ja 
3. ela­tusa­vun mak­sa­mi­nen on myös muihin seik­koi­hin nähden koh­tuul­lis­ta.

Kor­kein oikeus on mää­rän­nyt ela­tus­a­pua mak­set­ta­vak­si puo­li­sol­le esi­mer­kik­si sil­loin, kun puo­li­son elä­ke­tu­lot olivat jää­neet huo­mat­ta­van pie­nik­si siksi, että tämä oli avio­lii­ton aikana ollut noin 10 vuoden aikana kotona hoi­ta­mas­sa puo­li­soi­den yh­tei­siä lapsia, joista yksi oli ollut sairas.

Ela­tusa­vun mak­sa­mi­seen vel­voit­ta­mi­nen avio­eron jäl­keen on kui­ten­kin har­vi­nais­ta.

Ela­tus­a­pu voi­daan vah­vis­taa suo­ri­tet­ta­vak­si joko tois­tai­sek­si mää­rä­ajak­si. Läh­tö­koh­tai­ses­ti ela­tus­a­pua mak­se­taan tois­tu­vi­na mak­susuo­ri­tuk­si­na. Se voi­daan kui­ten­kin vah­vis­taa suo­ri­tet­ta­vak­si myös ker­ta­mak­su­na, mikäli ela­tus­vel­vol­li­sen va­ral­li­suuso­lot ja muut seikat an­ta­vat siihen ai­het­ta.

Ela­tus­vel­vol­li­suus lakkaa vii­meis­tään sil­loin, kun ela­tusa­vun vas­taa­not­ta­ja avioi­tuu uu­des­taan tai kuolee

Lue lisää: Ela­tus­vel­vol­li­suus avio­eros­sa

Lapsen elatus avio­eron jäl­keen

Alla ker­rom­me, mitä lapsen elatus käy­tän­nös­sä tar­koit­taa. Li­säk­si pu­reu­dum­me siihen, miten ela­tus­a­pua täytyy avio­eron maksaa ja kuinka paljon ela­tus­a­pu on.

Lapsen elatus

Lapsen ela­tuk­ses­sa on kyse ennen kaik­kea lap­sel­le kuu­lu­vas­ta pe­rus­oi­keu­des­ta. Se kä­sit­tää lapsen ke­hi­tys­ta­son mu­kais­ten ai­neel­lis­ten ja hen­kis­ten tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sen, lapsen tar­vit­se­man hoidon ja kou­lu­tuk­sen sekä tästä ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set.

Mo­lem­pien van­hem­pien tulee vas­ta­ta lapsen ela­tuk­ses­ta ky­kyn­sä mukaan, ja ela­tus­vel­vol­li­suus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi tulee täysi-ikäi­sek­si. Van­hem­mat voi­daan kui­ten­kin vel­voit­taa mak­sa­maan lapsen kou­lu­tuk­ses­ta ai­heu­tu­via kus­tan­nuk­sia myös tätä pi­dem­pään, mikäli se kat­so­taan koh­tuul­li­sek­si.

Oi­keus­käy­tän­nös­sä on esi­mer­kik­si kat­sot­tu, että van­hem­mat voi­daan vel­voit­taa mak­sa­maan lapsen lu­kio­kou­lu­tuk­ses­ta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set sekä sekä sen ai­kai­set elin­kus­tan­nuk­set.

Mikäli van­hem­pi ei huo­leh­di lapsen ela­tuk­ses­ta, voi­daan hänet vel­voit­taa siihen so­pi­muk­sel­la tai tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä.

Ela­tus­a­pu avio­eron jäl­keen

Per­hees­sä lapsen elatus hoituu yleen­sä va­paa­muo­toi­ses­ti, ilman eril­li­siä so­pi­muk­sia tai tuo­miois­tui­men pää­tök­siä. Van­hem­pien ero­tes­sa ja per­heen ha­jo­tes­sa ti­lan­ne on kui­ten­kin toi­sen­lai­nen, sillä vastuu lapsen ela­tuk­ses­ta ai­heu­tu­vis­ta kus­tan­nuk­sis­ta pitää jakaa kahden eri ta­lou­den kesken.

Toinen van­hem­mis­ta voi­daan vel­voit­taa suo­rit­ta­maan lap­sel­le ra­ha­mää­räis­tä ela­tus­a­pua, jos lapsi ei asu py­sy­väs­ti hänen luo­naan tai, jos lapsi asuu vuo­ro­tel­len kum­man­kin van­hem­man luona. Ela­tus­a­pu vah­vis­te­taan so­pi­muk­sel­la tai tuo­miois­tui­men pää­tök­sel­lä.

Lue lisää avio­ero ja alai­käi­set lapset

Ela­tus­a­pu ja määrä

Ela­tus­a­pua mak­se­taan useim­mi­ten kuu­kausit­tai­si­na ela­tus­mak­sui­na. Poik­keuk­sel­li­ses­ti ela­tusa­vun voi suo­rit­taa myös ker­ta­mak­su­na, mikäli se on tar­peen lapsen ela­tuk­sen tur­vaa­mi­sek­si vas­tai­suu­des­sa ja sitä voi­daan pitää ela­tusa­vun suo­rit­ta­jan mak­su­ky­kyyn nähden koh­tuul­li­se­na.

Ela­tusa­vun määrä riip­puu van­hem­man ela­tus­ky­vys­tä. Sitä ar­vioi­des­sa ote­taan huo­mioon van­hem­man ikä, työ­ky­ky ja mah­dol­li­suus osal­lis­tua an­sio­työ­hön, käy­tet­tä­vis­sä ole­vien va­ro­jen määrä sekä hänen lakiin pe­rus­tu­va muu ela­tus­vas­tuun­sa.

Muulla lakiin pe­rus­tu­val­la ela­tus­vas­tuul­la vii­ta­taan siihen, onko van­hem­mal­la elä­tet­tä­vä­nään myös muita lapsia. Myös avio­lii­tos­ta joh­tu­va ela­tus­vel­vol­li­suus puo­li­soa koh­taan ote­taan huo­mioon.

Ela­tus­vas­tuun laa­juu­teen vai­kut­taa myös muun muassa se, pys­tyy­kö lapsi itse vas­taa­maan ela­tuk­ses­taan.

💡Voit myös laskea ela­tusa­vun määrää ela­tus­a­pu­las­ku­rin avulla.

Yh­teis­huol­ta­juus ja ela­tus­a­pu

Yh­teis­huol­ta­juu­den ta­pauk­ses­sa ela­tusa­vun las­ke­mi­nen voi olla haas­ta­vaa. Han­ka­lin­ta ela­tusa­vun määrän mää­rit­tä­mi­nen on sil­loin, kun van­hem­pien eron jäl­keen lapsen ta­paa­mi­soi­keus toi­seen van­hem­paan vah­vis­te­taan niin laa­jak­si, että lapsi asuu yhtä paljon kum­man­kin van­hem­man luona.

Koska lapsi asuu yh­tä­läi­ses­ti kum­man­kin van­hem­man luona, ja­kau­tu­vat kus­tan­nuk­set lapsen päi­vit­täi­ses­tä elä­mi­ses­tä jo sen vuoksi tasan. Täl­lai­sis­sa ti­lan­teis­sa voi­daan­kin pohtia, onko etä­van­hem­man vel­voit­ta­mi­nen ela­tusa­vun mak­sa­mi­seen koh­tuul­lis­ta.

Kor­kein oikeus on puol­ta­nut ela­tusa­vun mak­sa­mis­ta esi­mer­kik­si sil­loin, kun lapsen muut kuin päi­vit­täi­set elin­kus­tan­nuk­set – eli esi­mer­kik­si pu­keu­tu­mi­ses­ta, mat­kus­ta­mi­ses­ta, vapaa-ajan har­ras­tuk­sis­ta sekä ter­vey­den­huol­los­ta ai­heu­tu­vat kus­tan­nuk­set – ovat pää­asias­sa lä­hi­van­hem­man vas­tuul­la.

Lue lisää: Yk­sin­huol­ta­juus se­li­tet­ty­nä

Van­hem­man heikko ela­tus­ky­ky ja ela­tus­tu­ki

Aina van­hem­mal­la ei ole riit­tä­vää ela­tus­ky­kyä, tai hän muusta syystä lai­min­lyö so­vi­tun tai tuo­miois­tui­men mää­rää­män ela­tusa­vun mak­sa­mi­sen. Täl­löin lap­sel­la on oikeus val­tion va­rois­ta mak­set­ta­vaan ela­tus­tu­keen. Ela­tus­tuen mak­sa­mi­ses­ta sää­de­tään ela­tus­tu­ki­lais­sa (580/2008).

Lap­sel­la on oikeus ela­tus­tu­keen aina, kun ela­tus­vel­vol­li­nen on lai­min­lyö­nyt ela­tusa­vun mak­sa­mi­sen. Oikeus ela­tus­tu­keen on myös sil­loin, kun ela­tus­tu­kea ei ole vah­vis­tet­tu mak­set­ta­vak­si lain­kaan van­hem­man puut­teel­li­sen ela­tus­ky­vyn vuoksi, ja sil­loin mikäli van­hem­man ela­tus­ky­ky on niin heikko, että mak­set­ta­vak­si mää­rä­tyn ela­tusa­vun määrä alit­taa täy­si­mää­räi­sen ela­tus­tuen määrän.

Ela­tus­tuen määrä on läh­tö­koh­tai­ses­ti 165,74 euroa ka­len­te­ri­kuu­kau­des­sa kunkin ela­tus­vel­vol­li­sen osalta.

Mikäli van­hem­pi maksaa lap­sel­le ela­tus­a­pua, mutta sen määrä alit­taa 165,74 euroa on lapsi oi­keu­tet­tu vä­hen­net­tyyn ela­tus­tu­keen. Täl­löin ela­tus­tuen määrä on täy­si­mää­räi­sen ela­tus­tuen määrän ja van­hem­man mak­sa­man ela­tusa­vun määrän erotus.

Hoida avio­ero Aa­tok­ses­sa

Voit täyt­tää ja lä­het­tää avio­ero­ha­ke­muk­sen sekä hoitaa osi­tuk­sen ko­ko­naan Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lus­sa.

Pal­ve­lu maksaa 199 euroa. Li­säk­si avio­ero­ha­ke­muk­sen kä­sit­te­lys­tä Kä­rä­jä­oi­keu­des­sa tulee pa­kol­li­set vi­ran­omais­mak­sut. Saat kui­ten­kin aina il­mais­ta la­kia­pua Aa­tok­sen ju­ris­teil­ta.

Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lu on helppo käyt­tää ja hoidat avio­eroon liit­ty­vän avio-oi­keu­del­li­sen omai­suu­den osi­tuk­sen oh­ja­tus­ti.

Anna meidän hoitaa vai­keat la­ki­asiat, jotta voit itse kes­kit­tyä uuden elämän ra­ken­ta­mi­seen.

Lue lisää

• Näin laadit huol­ta­juus­so­pi­muk­sen