Puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus avio­erossa

Heinänkorsi taipuu tuulessa
Timjami Nyyssönen
Timjami
3.7.2023 ● 3 minuttia
Jaa artikkeli
Avio­puo­li­soi­den kes­ki­näi­nen ela­tus­vel­vol­li­suus voi joskus jatkua vielä avio­eron jäl­keen­kin.

Tie­sitkö, että puo­liso voi joutua mak­sa­maan ela­tus­a­pua en­ti­selle puo­li­sol­leen avio­erossa, jos puo­li­son toi­meen­tulo sitä edel­lyt­tää.

Mitä ela­tus­vel­vol­li­suus avio­lii­tossa tar­koit­taa?

Ela­tus­vel­vol­li­suus avio­lii­tossa pe­rus­tuu avio­liit­to­la­kiin. Lain mukaan kum­man­kin puo­li­son tulee ky­kynsä mukaan osal­lis­tua per­heen yh­tei­seen ta­lou­teen ja puo­li­soi­den ela­tuk­seen.

Puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suu­teen kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­miota eri­tyi­sesti sil­loin, jos puo­liso on toista puo­li­soa sel­keästi va­rak­kaampi.

⚠️ Tuo­miois­tuin voi tar­vit­taessa vel­voit­taa va­rak­kaam­man puo­li­son mak­sa­maan ela­tus­a­pua avio­puo­li­sol­leen, jos hän lai­min­lyö ela­tus­vel­vol­li­suut­taan.

Puo­li­soi­den kes­ki­näi­nen ela­tus­vel­vol­li­suus ei kui­ten­kaan vai­kuta puo­li­soi­den omis­tus­suh­tei­siin. Kum­pi­kin puo­liso siis omis­taa oman omai­suu­tensa yksin avio­lii­ton aikana, ja he vas­taa­vat yksin omista ve­lois­taan.

Tie­sitkö, että avo­lii­tossa puo­li­soilla ei ole ela­tus­vel­vol­li­suutta? Lue lisää puo­li­soi­den oi­keuk­sista avoe­rossa.

Avio­eron vai­ku­tus ela­tus­vel­vol­li­suu­teen

Avio­eron jäl­keen kum­man­kin puo­li­son tulee pää­sään­töi­sesti vas­tata ela­tuk­ses­taan itse. Avio­liit­toon pe­rus­tuva ela­tus­vel­vol­li­suus siis päät­tyy läh­tö­koh­tai­sesti avio­eron voi­maan­tu­loon.

Ela­tus­vel­vol­li­suus jatkuu kui­ten­kin vielä avio­eron har­kinta-aikana. Puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus ei siis pääty vielä avio­eron ha­ke­mi­seen, vaan ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy vasta sil­loin, kun puo­li­sot tuo­mi­taan avio­eroon.

Pää­sään­tönä siis on, että avio­eron yh­tey­dessä puo­li­soi­den ta­lou­del­li­nen yhteys lakkaa ja toisen puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy.

Ela­tusapu avio­eron jäl­keen – poik­keus pää­sään­töön

Avio­liit­to­laki si­säl­tää kui­ten­kin poik­keus­sään­te­lyä, jonka mukaan ela­tus­vel­vol­li­suus voi jatkua vielä avio­eron jäl­keen­kin.

Tuo­miois­tuin voi vel­voit­taa toisen puo­li­son mak­sa­maan ela­tus­a­pua en­ti­selle puo­li­sol­leen myös avio­eron jäl­keen, jos vä­hem­män va­rak­kaan puo­li­son kat­so­taan tar­vit­se­van ela­tus­a­pua.

Vaikka puo­li­soi­den ela­tus­vel­vol­li­suus päät­tyy siis yleensä avio­eroon, ela­tus­vel­vol­li­suus voi kui­ten­kin poik­keuk­sel­li­sesti jatkua myös avio­eron jäl­keen.

Ela­tus­vel­vol­li­suus voi jatkua vielä avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen, jos toinen puo­li­son on jäänyt vaille it­se­näistä ela­tus­ky­kyä avio­lii­ton takia.

Mil­loin ela­tus­vel­vol­li­suus jatkuu vielä avio­eron jäl­keen­kin?

Puo­li­soi­den kes­ki­näi­nen ela­tus­vel­vol­li­suus jatkuu avio­eron jäl­keen vain poik­keuk­sel­li­sesti.

Laissa ei ole mää­ri­telty yk­si­tyis­koh­tai­sesti niitä edel­ly­tyk­siä, joiden täyt­tyessä puo­li­son ela­tus­vel­vol­li­suus jat­kuisi vielä avio­eron jäl­keen­kin. En­ti­sen puo­li­son ela­tus­a­pua kos­ke­via rii­toja on kui­ten­kin kä­si­telty kor­keim­massa oi­keu­dessa.

Esi­merkki 1: Kor­kein oi­keu­den mää­räys (KKO 2010:3) ela­tusa­vusta avio­eron jäl­keen

Kor­kein oikeus on esi­mer­kiksi rat­kai­sussa KKO 2010:3 mää­rän­nyt avio­eron jäl­keistä ela­tus­a­pua mak­set­ta­vaksi. Kor­keim­man oi­keu­den rat­kai­sussa va­rak­kaampi puo­liso A mää­rät­tiin suo­rit­ta­maan ela­tus­a­pua en­ti­selle puo­li­sol­leen B.

Kor­kein oikeus pe­rus­teli rat­kai­sua eri­tyi­sesti sillä, että B:n työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen olivat olen­nai­sesti hei­ken­ty­neet sen vuoksi, että hän oli hoi­ta­nut puo­li­soi­den yh­teistä kotia ja lapsia kotona noin kym­me­nen vuotta kes­tä­neen avio­lii­ton ajan. B:lla ei myös­kään ollut työl­lis­ty­mistä edis­tä­vää kou­lu­tusta, ja hänen suomen kielen tai­tonsa oli heikko.

Va­rak­kaampi puo­liso A mää­rät­tiin mak­sa­maan ela­tus­a­pua B:lle 300 euroa kuu­kau­dessa kolmen vuoden mää­rä­ajaksi. Ela­tusa­vun tar­koi­tus oli mah­dol­lis­taa B:n so­peu­tu­mi­nen avio­lii­ton jäl­kei­seen elä­mään esi­mer­kiksi mah­dol­lis­ta­malla B:n kou­lut­tau­tu­mi­nen.

Esi­merkki 2: Kor­kein oikeus ei mää­rän­nyt ela­tusa­vusta avio­eron jäl­keen (KKO 2004:104)

Vaa­ti­muk­set ela­tusa­vun myön­tä­mi­selle avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen ovat kui­ten­kin kor­keat. Kor­keim­man oi­keu­den rat­kai­sussa KKO 2004:104 lapsia kotona 16 vuotta hoi­ta­nut puo­liso A ei saanut en­ti­seltä puo­li­sol­taan ela­tus­a­pua avio­eron jäl­keen.

Kor­kein oikeus pe­rus­ti rat­kai­sunsa siihen, että A:lla oli työl­lis­ty­mistä edis­tävä kou­lu­tus, ja että A oli ollut työ­elä­mässä 10 vuoden ajan ennen avio­liit­toa. A oli myös työ­ky­kyi­nen vielä avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Ela­tus­vel­vol­li­suus avio­eron jäl­keen on har­vi­naista

Oi­keus­käy­tän­nön va­lossa näyt­tää siis siltä, että ela­tusapu avio­eron jäl­keen tulee ky­see­seen vain hyvin poik­keuk­sel­li­sissa ti­lan­teissa. Pel­käs­tään lap­sien pit­kä­ai­kai­nen hoi­ta­mi­nen kotona ei siis vielä oi­keuta ela­tus­a­puun avio­eron jäl­keen.

Ela­tusa­vun tar­vetta ar­vioi­daan ko­ko­nais­har­kin­tana, jossa huo­mioi­daan puo­li­son kyky vas­tata omasta ela­tuk­ses­taan avio­lii­ton jäl­keen.

Kuinka kauan avio­eron jäl­kei­nen ela­tus­vel­vol­li­suus kestää?

Jos toinen puo­liso kui­ten­kin vel­voi­te­taan mak­sa­maan ela­tus­a­pua vielä avio­lii­ton päät­ty­mi­sen jäl­keen­kin, vah­vis­te­taan ela­tus­vel­vol­li­suus joko tois­tai­seksi tai siten, että ela­tusa­vun suo­rit­ta­mis­vel­vol­li­suus lakkaa tietyn mää­rä­ajan jäl­keen.

Esi­mer­kiksi edellä mai­ni­tussa rat­kai­sussa KKO 2010:3 ela­tusapu vah­vis­tet­tiin kolmen vuoden mää­rä­ajaksi.

Ela­tus­vel­vol­li­suus kui­ten­kin päät­tyy vii­meis­tään sil­loin, kun jom­pi­kumpi en­ti­sistä puo­li­soista me­neh­tyy. Ela­tus­vel­vol­li­suus ei siis jatku enää kuo­le­man jäl­keen.

So­pi­mus puo­li­son ela­tusa­vusta avio­eron jäl­keen

Jos puo­li­sot pää­se­vät ela­tusa­vusta ja sen mää­rästä yh­tei­sym­mär­ryk­seen, he voivat sopia siitä kes­ke­nään avio­liit­to­lain mu­kai­sesti.

Ela­tus­a­puso­pi­musta kos­ke­vat kui­ten­kin tietyt muo­to­vaa­ti­muk­set.

Puo­li­son ela­tus­a­pua kos­keva so­pi­mus on

  1. teh­tävä kir­jal­li­sesti; ja
  2. puo­li­soi­den tai toisen puo­li­son asuin­pai­kan hy­vin­voin­tia­lu­een tulee vah­vis­taa so­pi­mus

Ennen so­pi­muk­sen vah­vis­ta­mista hy­vin­voin­tia­lue har­kit­see, voi­daanko so­pi­musta pitää koh­tuul­li­sena. So­pi­muk­sen koh­tuul­li­suutta ar­vioi­daan eri­tyi­sesti puo­li­son ela­tuk­sen tar­peen sekä toisen puo­li­son mak­su­ky­vyn kan­nalta.

Hy­vin­voin­tia­lu­een vah­vis­tama so­pi­mus on sel­lai­se­naan täy­tän­töön­pa­no­kel­poi­nen. Tämä tar­koit­taa sitä, että ela­tus­a­pua saava puo­liso voi tar­vit­taessa periä ela­tus­a­punsa ulos­o­ton kautta.

Voi­daanko ela­tus­vel­vol­li­suutta muut­taa myö­hem­min?

Tuo­miois­tui­men mää­rää­mää ela­tus­a­pua tai puo­li­soi­den te­ke­mää so­pi­musta ela­tusa­vun suo­rit­ta­mi­sesta voi­daan muut­taa, jos sitä on muut­tu­nei­den olo­suh­tei­den vuoksi pi­det­tävä ai­heel­li­sena.

Ela­tus­a­pua voi­daan siis muut­taa esi­mer­kiksi ela­tus­vel­vol­li­sen työt­tö­myy­den tai sai­rau­den vuoksi.

Avio­eron vai­ku­tus Kelan etuuk­siin

Avio­ero voi ela­tusa­vun li­säksi vai­kut­taa moniin Kelan myön­tä­miin so­si­aa­lie­tuuk­siin. Esi­mer­kiksi asu­mis­tuki myön­ne­tään sa­massa osoit­teessa asu­vien puo­li­soi­den yh­teis­ten tu­lo­jen pe­rus­teella. Avio­ero voi vai­kut­taa myös Kelan hy­väk­sy­mien enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen mää­rään.

Avio­lii­ton päät­ty­mi­sen myötä esi­mer­kiksi asu­mis­tuen määrä voi siis muut­tua olen­nai­ses­ti­kin.

⚠️ Jos saat Kelan tukia, kan­nat­taa avio­lii­ton päät­ty­mi­sestä il­moit­taa heti Kelaan. Näin voit sel­vit­tää, miten avio­ero vai­kut­taa saa­miisi etuuk­siin.

Miten avio­ero vai­kut­taa lasten ela­tus­vel­vol­li­suu­teen?

Mo­lem­pien van­hem­pien tulee vas­tata lapsen ela­tuk­sesta ky­kynsä mukaan, ja ela­tus­vel­vol­li­suus jatkuu siihen asti, kunnes lapsi tulee täysi-ikäi­seksi.

Van­hem­pien ero­tessa toinen van­hem­mista voi­daan vel­voit­taa suo­rit­ta­maan lap­selle ela­tus­a­pua.

Avio­ero­ha­ke­muk­set ja ositus Aa­tok­sessa

Voit lä­het­tää mo­lem­mat avio­ero­ha­ke­muk­set Kä­rä­jä­oi­keu­teen Aa­tok­sen kautta.

Li­säksi hoidat kä­te­västi osi­tuk­sen pal­ve­lus­samme. Pal­velu laskee au­to­maat­ti­sesti omai­suu­det ja mää­rit­tää mah­dol­li­sen ta­sin­gon. Voit myös toivoa, mikäli haluat pitää tiet­tyä omai­suutta it­sel­läsi.

Aa­tok­sen avio­ero­pal­velu maksaa 299 euroa. Li­säksi kä­rä­jä­oi­keus las­kut­taa avio­ero­ha­ke­mus­ten kä­sit­te­ly­mak­sut hin­nas­tonsa mu­kai­sesti.