Mitä osi­tuk­sen so­vit­te­lu tar­koit­taa?

Avio­eros­sa puo­li­soi­den omai­suu­den ja­ka­mi­nen eli ositus voi ai­heut­taa eri­mie­li­syyk­siä. Jos avio­puo­li­soil­la ei ole kat­ta­vaa avio­eh­to­so­pi­mus­ta, jou­tu­vat he läh­tö­koh­tai­ses­ti puo­lit­ta­maan omai­suu­ten­sa. Näin mo­lem­mat puo­li­sot saavat erossa yhtä paljon omai­suut­ta.

Ta­sa­ja­ko voi kui­ten­kin tuntua koh­tuut­to­mal­ta eten­kin, jos toinen puo­li­so on huo­mat­ta­vas­ti toista va­rak­kaam­pi. Täl­löin voi esiin­tyä tar­vet­ta osi­tuk­sen so­vit­te­lul­le, jossa puo­li­soi­den omai­suu­den jakoa py­ri­tään koh­tuul­lis­ta­maan.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi osi­tuk­sen so­vit­te­lun käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sia ja hyö­ty­jä.

Mitä ositus tar­koit­taa?

Avio­lii­ton päät­tyes­sä teh­dään joko ositus, tai puo­li­soi­den omai­suu­den erotus.

Ositus teh­dään sil­loin, jos avio­puo­li­soil­la ei ole avio-oi­keu­den täysin pois­sul­ke­vaa avio­eh­toa. Osi­tuk­ses­sa puo­li­soi­den avio-oi­keu­den alai­nen omai­suus jae­taan läh­tö­koh­tai­ses­ti tasan puo­li­soi­den kesken. Osi­tuk­sen seu­rauk­se­na va­rak­kaam­pi puo­li­so joutuu yleen­sä luo­vut­ta­maan omai­suut­taan vä­hem­män va­rak­kaal­le puo­li­sol­le ta­sin­ko­na.

Omai­suu­den erotus teh­dään puo­les­taan sil­loin, kun puo­li­soil­la ei ole avio-oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen, eli kun kat­ta­va avio­eh­to on tehty. Täl­löin avio­lii­ton päät­tyes­sä vah­vis­te­taan vain mitä omai­suut­ta kum­pi­kin puo­li­sois­ta omis­taa. Puo­li­sot pi­tä­vät siis oman omai­suu­ten­sa, eikä puo­li­soi­den omai­suut­ta jaeta tasan puo­li­soi­den kesken.

Mil­loin osi­tuk­sen so­vit­te­lua tar­vi­taan?

Osi­tuk­sen läh­tö­koh­ta­na on siis avio-oi­keu­den pii­riin kuu­lu­van omai­suu­den ta­sa­ja­ko puo­li­soi­den vä­lil­lä. Koska ta­sa­ja­ko voi­daan ti­lan­tees­ta riip­puen miel­tää epä­rei­luk­si, voi ositus ai­heut­taa rii­to­ja puo­li­soi­den vä­lil­le.

Ta­sa­ja­ko voi­daan miel­tää pe­rus­teet­to­mak­si eri­tyi­ses­ti ly­hyt­kes­toi­sis­sa avio­lii­tois­sa, joissa va­rak­kaam­man puo­li­son omai­suus on ker­ty­nyt ennen avio­liit­toa. Epä­rei­luk­si koe­tus­sa osi­tus­ti­lan­tees­sa voi ky­sy­myk­seen tulla osi­tuk­sen so­vit­te­lu.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lus­sa osi­tuk­sen lop­pu­tu­los­ta voi­daan koh­tuul­lis­taa. Koh­tuul­lis­ta­mi­nen voi ti­lan­tees­ta riip­puen tar­koit­taa esi­mer­kik­si ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suu­den pie­nen­tä­mis­tä, tai ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suu­den pois­ta­mis­ta ko­ko­naan. Va­rak­kaam­man puo­li­son vel­vol­li­suut­ta luo­vut­taa omaa omai­suut­taan toi­sel­le puo­li­sol­le voi­daan siis vä­hen­tää so­vit­te­le­mal­la osi­tus­ta.

Voi­daan­ko omai­suu­den ero­tus­ta so­vi­tel­la?

Myös omai­suu­den ero­tus­ta on mah­dol­lis­ta so­vi­tel­la. Kat­ta­va avio­eh­to ei siis aina tar­koi­ta au­to­maat­ti­ses­ti sitä, että puo­li­soil­la ei ole mitään oi­keut­ta tois­ten­sa omai­suu­teen.

Koska erot­te­lun so­vit­te­lu tar­koit­taa kui­ten­kin avio­eh­to­so­pi­muk­ses­ta poik­kea­mis­ta, on kynnys erot­te­lun koh­tuul­lis­ta­mi­seen kor­keal­la. Yleen­sä so­vit­te­lu avio­ero­ti­lan­tees­sa tu­lee­kin ky­see­seen vain osi­tuk­ses­sa, eli kun kat­ta­vaa avio­eh­toa ei ole tehty.

Miten osi­tuk­sen so­vit­te­lua pyy­de­tään?

Osi­tuk­sen so­vit­te­lua pitää vaatia erik­seen. Yleen­sä osi­tuk­sen so­vit­te­lu on tar­peel­lis­ta vain sil­loin, kun puo­li­sot eivät pääse yh­tei­sym­mär­ryk­seen osi­tuk­ses­ta.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lul­le esiin­tyy­kin yleen­sä tar­vet­ta vain toi­mi­tuso­si­tuk­sis­sa, eli osi­tuk­sis­sa, jotka tekee puo­li­soi­den si­jas­ta tuo­miois­tui­men mää­rää­mä pe­sän­ja­ka­ja.

Vaa­ti­mus osi­tuk­sen so­vit­te­lus­ta tulee läh­tö­koh­tai­ses­ti tehdä osi­tuk­ses­ta vas­taa­val­le pe­sän­ja­ka­jal­le. Mikäli vaa­ti­mus osi­tuk­sen so­vit­te­lus­ta esi­te­tään kui­ten­kin vasta osi­tuk­sen jäl­keen, täytyy so­vit­te­lua vaatia nos­ta­mal­la kanne kä­rä­jä­oi­keu­des­sa.

Mitkä ovat so­vit­te­lun edel­ly­tyk­set?

Lain mukaan osi­tus­ta voi­daan so­vi­tel­la, jos ositus muu­toin joh­tai­si koh­tuut­to­maan lop­pu­tu­lok­seen tai siihen, että toinen puo­li­so saisi pe­rus­teet­to­mas­ti ta­lou­del­lis­ta etua.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lus­sa ote­taan huo­mioon eri­tyi­ses­ti:

• avio­lii­ton kes­toai­ka
• puo­li­soi­den toi­min­ta yh­tei­sen ta­lou­den hy­väk­si
• muut näihin ver­rat­ta­vat puo­li­soi­den ta­lout­ta kos­ke­vat seikat

Käy­tän­nös­sä so­vit­te­lus­sa kiin­ni­te­tään siis huo­mio­ta osi­tuk­sen koh­tuul­li­suu­teen suh­tees­sa siihen pa­nok­seen, jonka puo­li­sot ovat an­ta­neet puo­li­soi­den yh­tei­sel­le ta­lou­del­le.

Millä tavoin osi­tus­ta voi­daan koh­tuul­lis­taa?

Osi­tuk­sen so­vit­te­lu­kei­not ovat laissa tar­koin ra­ja­tut. Osi­tus­ta voi­daan koh­tuul­lis­taa mää­rää­mäl­lä, että:

• ta­sin­gon määrää ra­joi­te­taan
• avio-oi­keu­den pii­riin muu­toin kuu­lu­va omai­suuse­rä ra­ja­taan avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le
• avio­eh­to­so­pi­muk­sen vuoksi avio-oi­keu­den pii­riin muu­toin kuu­lu­ma­ton omai­suuse­rä kuuluu avio-oi­keu­den pii­riin

Osi­tuk­sen so­vit­te­lus­sa voi­daan siis esi­mer­kik­si alen­taa mak­set­ta­vaa ta­sin­gon määrää tai pois­taa ta­sin­gon­mak­su­vel­vol­li­suus ko­ko­naan. Tämän li­säk­si voi­daan esi­mer­kik­si mää­rä­tä, että toisen puo­li­son pe­rin­tö­nä saama ke­sä­mök­ki ei kuu­lu­kaan avio-oi­keu­den pii­riin. Näin ollen sitä ei siis otet­tai­si huo­mioon osi­tuk­ses­sa, ja tämä vä­hen­täi­si ke­sä­mö­kin omis­ta­van puo­li­son omai­suu­den arvoa osi­tuk­ses­sa.

Kuten edellä jo to­det­tiin, voi­daan so­vit­te­lua käyt­tää myös omai­suu­den ero­tuk­ses­sa, ja so­vit­te­lul­la voi­daan myös puut­tua avio­eh­don si­säl­töön. Yksi tapa koh­tuul­lis­taa osi­tus­ta onkin poi­ke­ta avio­eh­to­so­pi­muk­ses­ta niin, että avio-oi­keu­den ul­ko­puo­lel­le ra­jat­tua omai­suut­ta pa­lau­te­taan avio-oi­keu­den pii­riin.

Esi­merk­ki: Osi­tuk­sen koh­tuul­lis­ta­mi­nen

Jaakko ja Minna ovat so­pi­neet avio­eh­to­so­pi­muk­sel­la, että Jaakon omis­ta­ma asunto ei kuulu avio-oi­keu­den pii­riin. Avio­eh­to koskee vain Jaakon asun­toa, ja puo­li­soil­la on muu­toin täysi avio-oikeus tois­ten­sa omai­suu­teen.

Jos Jaakko ja Minna eroa­vat, voisi Minna vaatia osi­tuk­sen so­vit­te­lua niin, että Jaakon asunto kuu­lui­si­kin avio-oi­keu­den pii­riin. Minnan vaa­ti­muk­sen me­nes­ty­mi­nen olisi ta­paus­koh­tais­ta ja riip­pui­si avio­lii­ton tar­kem­mis­ta olo­suh­teis­ta.

Kuinka paljon so­vit­te­lu maksaa?

Osi­tuk­sen so­vit­te­lun hinta riip­puu siitä, miten paljon so­vit­te­lu lisää pe­sän­ja­ka­jan työ­mää­rää. Pe­sän­ja­ka­jal­la on ni­mit­täin oikeus saada teh­tä­vän­sä suo­rit­ta­mi­ses­ta koh­tuul­li­nen palk­kio, ja so­vit­te­lus­ta joh­tu­va li­sä­työ kas­vat­taa hel­pos­ti palk­kion suu­ruut­ta. So­vit­te­lun lo­pul­li­nen hinta on kui­ten­kin ta­paus­koh­tais­ta ja riip­puu eri­tyi­ses­ti osi­tuk­sen mo­ni­mut­kai­suu­des­ta.

Rii­tai­nen avio­ero tu­lee­kin usein kal­liik­si, ja siksi osi­tuk­ses­ta on aina pa­rem­pi päästä sopuun puo­li­soi­den kesken.

Esi­merk­ki: Osi­tuk­sen so­vit­te­lu

Milla ja Tommi ovat eron­neet avio­lii­tos­ta, joka kesti kuusi kuu­kaut­ta. Heillä ei ole avio­eh­toa. Mil­lal­la on huo­mat­ta­vas­ti enem­män omai­suut­ta kuin Tom­mil­la, ja Milla on saanut suu­rim­man osan tästä omai­suu­des­ta pe­rin­tö­nä jo kauan ennen avio­lii­ton sol­mi­mis­ta.

Ilman osi­tuk­sen so­vit­te­lua Millan ja Tommin omai­suus jaet­tai­siin tasan puo­li­soi­den kesken, eli Millan pi­täi­si luo­vut­taa iso osa omai­suu­des­taan Tom­mil­le ta­sin­ko­na. Koska tämä olisi Millan mie­les­tä epä­rei­lua, hän vaatii osi­tuk­sen so­vit­te­lua.

Osi­tuk­sen so­vit­te­lus­sa ta­sa­jaon koh­tuul­li­suut­ta ar­vioi­tai­siin eri­tyi­ses­ti avio­lii­ton lyhyen keston va­los­sa. Li­säk­si koh­tuul­li­suusar­vioin­tiin vai­kut­tai­si se, ettei Tommi ole myö­tä­vai­kut­ta­nut Millan omai­suu­den ker­ty­mi­seen. Osi­tuk­sen so­vit­te­lus­sa Millan mak­set­ta­vak­si tu­le­van ta­sin­gon määrää voi­tai­siin koh­tuul­lis­taa niin, että ta­sin­koa pie­nen­net­täi­siin huo­mat­ta­vas­ti. Millan vel­vol­li­suut­ta luo­vut­taa omai­suut­taan Tom­mil­le voi­tai­siin siis ra­joit­taa.