Pe­sän­ja­kaja ja ositus

Mies yksin huoneessa
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
12.1.2023 ● 5 minuuttia
Jaa artikkeli
Avio­eron jäl­kei­sen osi­tuk­sen voi tehdä joko itse tai pe­sän­ja­ka­jan joh­dolla. Mikäli avio­ero on rii­taisa, eikä osi­tuk­sen te­ke­mi­nen eri­mie­li­syyk­sien takia on­nistu, on pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen jär­ke­vää.

Pe­sän­ja­kaja on tuo­miois­tui­men mää­räämä, puo­lu­ee­ton hen­kilö. Hänen on oltava am­mat­ti­tai­toi­nen ja asian­tun­teva. Siksi pe­sän­ja­ka­jat ovat lähes poik­keuk­setta hen­ki­löitä, jotka ovat saanet oi­keus­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen.

Avio­eron os­a­puo­let tai vain toinen heistä hakee pe­sän­ja­ka­jaa kä­rä­jä­oi­keu­delta. Kä­rä­jä­oi­keus siis osoit­taa pe­sän­ja­ka­jan toi­mi­tuso­si­tuk­seen, jossa so­vi­taan omai­suu­den jaosta.

Tässä ar­tik­ke­lissa tu­tus­tumme pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­ta­maan toi­mi­tuso­si­tuk­seen, ja vas­taamme ylei­sim­piin käy­tän­nön ky­sy­myk­siin pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­sesta sekä toi­mi­tuso­si­tuk­sen kes­tosta ja kus­tan­nuk­sista.

Mil­loin pe­sän­ja­kaja kan­nat­taa?

Useim­mi­ten puo­li­sot pys­ty­vät so­pi­maan avio­eron jäl­kei­sestä va­ral­li­suu­den­jaosta yh­tei­sym­mär­ryk­sessä. Mikäli ero on rii­taisa, ei­vätkä puo­li­sot kykene so­pi­maan osi­tuk­sesta kes­ke­nään, on pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen tar­peen.

Pe­sän­ja­ka­jana toimii tuo­miois­tui­men mää­räämä ja so­pi­vaksi kat­soma hen­kilö, joka suo­rit­taa osi­tuk­sen puo­lu­eet­to­masti ottaen kum­man­kin puo­li­son edun ja oi­keu­det huo­mioon. Käy­tän­nössä sopiva hen­kilö on perhe- ja jää­mis­tö­oi­keu­del­li­siin asioi­hin pe­reh­ty­nyt ju­risti, useim­mi­ten asia­na­jaja.

Mitä pe­sän­ja­kaja tekee?

Pe­sän­ja­ka­jan teh­tä­vänä on osi­tuk­sen toi­mit­ta­mi­nen ja sen ul­koi­sen kulun jär­jes­tä­mi­nen.

Pe­sän­ja­kaja pyytää os­a­puo­lilta tie­toja näiden va­ral­li­suu­desta, ja luet­te­loi tie­to­jen pe­rus­teella heidän avio-oi­keu­den alai­sen (eli kum­man­kin omat ja yh­tei­sen) va­ral­li­suu­tensa sekä osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen vai­kut­ta­vat velat.

Li­säksi hänen teh­tä­vä­nään on ar­vos­taa osi­tuk­sessa huo­mioi­tava omai­suus, el­lei­vät asian­osai­set sovi omai­suu­den ar­vosta kes­ke­nään. Näiden poh­jalta teh­dään osi­tus­las­kelma, johon lo­pul­li­nen omai­suu­den jako ja ta­sin­gon suu­ruus pe­rus­tuu.

Ositus toi­mi­te­taan osi­tus­ko­kouk­sissa. Pe­sän­ja­kaja määrää ko­kous­ten ajan ja paikan ja kutsuu os­a­puo­let pai­kalle. Hän pitää osi­tus­ko­kouk­sista tar­kasti pöy­tä­kir­jaa. En­sim­mäi­sessä ko­kouk­sessa käy­dään yleensä läpi osi­tuk­sen kulkua ja voi­daan kar­toit­taa niitä osi­tuk­seen liit­ty­viä ky­sy­myk­siä, jotka ovat os­a­puol­ten vä­lillä rii­tai­sia.

Pe­sän­ja­ka­jan vel­vol­li­suu­tena on pyrkiä saa­maan os­a­puol­ten vä­lillä aikaan so­vin­nol­li­nen rat­kaisu osi­tuk­sesta. Mitä pa­rem­min os­a­puo­let saavat pää­tet­tyä asioista yh­tei­sym­mär­ryk­sessä, sitä to­den­nä­köi­sem­min he ovat myös tyy­ty­väi­siä osi­tuk­sen lop­pu­tu­lok­seen. So­vin­toon pää­se­mi­nen ly­hen­tää myös osi­tuk­sen kestoa ja kus­tan­nuk­sia sekä vä­hen­tää riskiä siitä, että jom­pi­kumpi os­a­puo­lista hakee osi­tuk­seen muu­tosta.

Jos os­a­puo­let pää­se­vät jos­tain asiasta so­vin­toon, tulee pe­sän­ja­ka­jan nou­dat­taa sitä.

Osi­tuk­sen lo­puksi pe­sän­ja­kaja laatii siitä osi­tus­kir­jan, jonka hän al­le­kir­joit­taa.

Lue lisää osi­tuk­sen so­vit­te­lusta ja osi­tus­las­kel­man te­ke­mi­sestä

Pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­nen kä­rä­jä­oi­keu­desta

Pe­sän­ja­ka­jaa hae­taan oman ko­ti­pai­kan tai va­ki­tui­sen asuin­pai­kan kä­rä­jä­oi­keu­desta. Kum­mal­la­kin puo­li­solla on it­se­näi­nen oikeus hakea pe­sän­ja­ka­jaa. Puo­li­soi­den ei siis tar­vitse tehdä ha­ke­musta yh­dessä, vaikka sekin on toki mah­dol­lista.

Ha­ke­mus jä­te­tään kir­jal­li­sena kä­rä­jä­oi­keu­den kans­li­aan. Vaih­toeh­toi­sesti sen voi esit­tää suul­li­sesti, mikäli asia käy sel­västi ilmi asian yh­tey­dessä esi­te­tyistä asia­kir­joista. Ha­ke­musa­sia voi­daan panna vi­reille myös kä­rä­jä­oi­keu­den is­tun­nossa esi­mer­kiksi sa­malla, kun avio­eroa­siaa kä­si­tel­lään.

Ha­ke­muk­sen si­säl­lölle ei ole var­si­nai­sia edel­ly­tyk­siä, mutta siitä olisi hyvä ilmetä osi­tus­pe­rus­te, eli se syy, miksi ositus teh­dään ja se, että pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä vaa­di­taan.

Tässä ta­pauk­sessa osi­tus­pe­rus­teena on avio­eron vi­reille tu­le­mi­nen. Mikäli ositus teh­täi­siin puo­li­son kuo­le­man jäl­keen, osi­tus­pe­rus­teena olisi puo­li­son kuo­lema.

Ennen pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä mo­lem­milla puo­li­soilla on oikeus esit­tää mie­li­pi­teensä asiasta.

Pe­sän­ja­ka­jan palk­kiot

Pe­sän­ja­kaja perii työs­tään palk­kion. Palk­kion suu­ruu­teen vai­kut­taa esi­mer­kiksi os­a­puol­ten va­ro­jen laatu ja laa­juus sekä se, pää­se­vätkö os­a­puo­let asiassa so­vin­toon.

Palk­kion suu­ruu­den on kui­ten­kin oltava koh­tuul­li­nen. Useim­mi­ten pe­sän­ja­ka­jan palk­kio pe­rus­tuu tämän suo­rit­ta­miin työ­tun­tei­hin, joten työ­tun­tien on oltava oi­keassa suh­teessa suo­ri­te­tun työn mää­rään.

Avio­eron os­a­puo­let vas­taa­vat pe­sän­ja­ka­jan palk­kiosta puo­liksi riip­pu­matta siitä, kumpi sitä on kä­rä­jä­oi­keu­delta ha­ke­nut. Li­säksi os­a­puol­ten mak­set­ta­vaksi tu­le­vat muut pe­sän­ja­ka­jan työstä ai­heu­tu­neet tar­peel­li­set kulut.

Myös pe­sän­ja­ka­jan ha­ke­mi­sesta ai­heu­tuu kus­tan­nuk­sia. Kä­rä­jä­oi­keus perii ha­ke­muk­sesta 270 euron oi­keu­den­käyn­ti­mak­sun.

⚠️ Os­a­puo­let mak­sa­vat osi­tuk­sesta ai­heu­tu­neet kulut puo­liksi riip­pu­matta siitä, kumpi on ha­ke­nut pe­sän­ja­ka­jan mää­rää­mistä. Mikäli toinen os­a­puo­lista ei jos­tain syystä maksa omaa osuut­taan, voi­daan tämän osuutta vaatia toi­selta os­a­puo­lelta.

Kuinka kauan ositus kestää pe­sän­ja­ka­jan te­ke­mänä?

Toi­mi­tuso­si­tus saat­taa kestää jopa useita vuosia. So­vin­toon pää­se­mi­nen voi no­peut­taa osi­tuk­sen toi­mit­ta­mista huo­mat­ta­vasti.

Osi­tuk­sen kesto riip­puu seu­raa­vat asiat:

  • Min­kä­laista omai­suutta os­a­puo­lilla on?
  • Kuinka paljon os­a­puo­lilla on omai­suutta?
  • Kuinka rii­tai­sia os­a­puo­let ovat?

Laissa ei sää­detä siitä, kuinka kauan pe­sän­ja­ka­jan toi­mit­ta­massa osi­tuk­sessa saisi enim­mil­lään kestää. Pe­sän­ja­ka­jan on kui­ten­kin toi­min­nas­saan nou­da­tet­tava te­hok­kuu­den ja jou­tui­suu­den pe­ri­aa­tetta.

⚠️ Mikäli osi­tusta ei aloita avio­eron jäl­keen, tar­koit­taa se sitä, että ex-puo­li­sol­lasi on yhä oikeus omai­suu­teesi. Siksi osi­tuk­sen te­ke­mi­nen on tär­keää, jotta ta­lou­del­li­set vel­voit­teet lak­kaa­vat avio­lii­ton jäl­keen ole­masta. Lue lisää, miksi avio­eron ositus kan­nat­taa tehdä heti.

Pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­tama ositus vs. puo­li­soi­den kes­ke­nään tekemä ositus

Pe­sän­ja­ka­jan suo­rit­tama ositus eroaa itse teh­dystä osi­tuk­sesta eri­tyi­sesti muo­dol­taan.

Pe­sän­ja­ka­jan on toi­mi­tuso­si­tuk­sessa nou­da­tet­tava tar­kasti avio­liit­to­lain sään­nök­siä, kun taas so­pi­muso­si­tuk­sessa puo­li­soilla on laaja vapaus sopia asioista myös avio­liit­to­lain sään­nök­sistä poik­kea­vasti. Toi­saalta myös toi­mi­tuso­si­tuk­sessa pe­sän­ja­ka­jan on nou­da­tet­tava asian­osais­ten saa­vut­ta­maa so­vin­toa, mikäli sel­lai­seen pääs­tään.

Toi­mi­tuso­si­tus voi olla huo­mat­ta­vasti kal­liimpi ja pit­kä­kes­toi­sempi ver­rat­tuna so­pi­muso­si­tuk­seen. Mikäli asian­osai­set pys­ty­vät so­pi­maan omai­suu­den jaosta kes­ke­nään jous­ta­vasti, voi ositus olla hy­vin­kin helppo ja yk­sin­ker­tai­nen toi­mi­tus.

Mitä rii­tai­sampi ositus taas on, sitä to­den­nä­köi­sem­min sen kesto venyy ja sa­malla kus­tan­nuk­set kas­va­vat.

Sekä so­pi­muso­si­tuk­sessa että toi­mi­tuso­si­tuk­sessa laa­di­taan osi­tus­kirja. Erona näissä on se, että toi­mi­tuso­si­tuk­sessa riit­tää, että vain pe­sän­ja­kaja al­le­kir­joit­taa asia­kir­jan. So­pi­muso­si­tuk­sessa sen sijaan mo­lem­pien asian­osais­ten on al­le­kir­joi­tet­tava se.

So­pi­muso­si­tus hel­posti Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa

Laadit osi­tuk­sen hel­posti so­pi­muso­si­tuk­sena Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa. Pal­velu ohjaa osi­tuk­sen te­ke­mi­sessä ja laatii vi­ral­li­sen osi­tus­kir­jan.

Li­säksi saat aina il­maista la­kia­pua Aa­tok­sen ju­ris­teilta chatin tai säh­kö­pos­tin vä­li­tyk­sellä.

Osi­tuk­sen li­säksi voit hoitaa myös avio­ero­ha­ke­mus­ten lä­het­tä­mi­sen hel­posti kaut­tamme.

Pal­ve­lun ko­kei­le­mi­nen on täysin il­maista. Voit li­säksi tehdä osi­tuk­sen täysin etänä. Mikäli päätät ottaa pal­ve­lun käyt­töön, maksaa se 199 euroa. Hin­taan si­säl­tyy osi­tuk­sen teko sekä osi­tus­kirja.

Hoida ositus ker­ralla kun­toon!