Edun­val­vo­jan mää­rä­mi­nen käy­tän­nös­sä

Van­huk­sel­le on mah­dol­lis­ta mää­rä­tä edun­val­vo­ja, jotta häneen ei koh­dis­tui­si vää­rin­käy­tök­siä. Näin voi­daan tehdä sil­loin­kin, kun vanhus vas­tus­taa edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä.

Sa­mal­la py­ri­tään huo­leh­ti­maan myös siitä, että van­huk­sen omai­suus ja oi­keus­toi­met tu­le­vat hoi­de­tuk­si oikein ja hen­ki­lön etua par­hai­ten aja­val­la ta­val­la.

Edun­val­vo­jan pää­teh­tä­vä hoitaa omai­suut­ta

Oi­keus­toi­mien edel­ly­tys on kui­ten­kin oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus eli ky­ke­ne­mi­nen ym­mär­tä­mään se, mikä on tehdyn oi­keus­toi­men mer­ki­tys ja min­kä­lai­sia vel­vol­li­suuk­sia siihen liit­tyy.

Esi­mer­kik­si muis­ti­sai­raal­le van­huk­sel­le täl­lai­set toimet voi­vat­kin tuot­taa jo vai­keuk­sia ja suu­ril­ta ta­lou­del­li­sil­ta me­ne­tyk­sil­tä tai jopa hui­jauk­sil­ta vält­tyäk­seen voi edun­val­von­nan uu­del­leen jär­jes­tä­mi­nen tulla ky­see­seen. Täl­löin edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen voi olla hy­vin­kin tar­peel­li­nen toi­men­pi­de.

Edun­val­vo­jan pää­asial­li­nen teh­tä­vä on hoitaa pää­mie­hen­sä omai­suut­ta ja ta­lout­ta. Edun­val­vo­jan teh­tä­vää on myös mah­dol­lis­ta ra­joit­taa kos­ke­maan esi­mer­kik­si jo­ta­kin tiet­tyä oi­keus­toin­ta tai omai­suut­ta.

Lue lisää: Edun­val­vo­jan vää­rin­käy­tök­set

Näin edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen ta­pah­tuu

Jos hen­ki­lö ei ole oi­keus­toi­mi­kel­poi­nen, eli hän ei enää ole ky­ke­ne­vä huo­leh­ti­maan ta­lou­del­li­sis­ta asiois­taan it­se­näi­ses­ti, voi­daan hä­nel­le hakea edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä pää­sään­töi­ses­ti Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta.

Edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä voi hakea vanhus itse, mutta sitä voi hakea myös tälle lä­hei­nen hen­ki­lö, kuten avio­puo­li­so, lapsi tai muu lä­hei­nen hen­ki­lö. Ennen kaik­kea sil­loin, kun vanhus ei itse halua edun­val­vo­jaa, hakee edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä joku toinen van­huk­sel­le lä­hei­nen hen­ki­lö.

Jos edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä hakee joku muu kuin vanhus itse, antaa edun­val­vo­jan mää­räyk­sen asias­sa täl­löin tuo­miois­tuin. Tuo­miois­tuin voi mää­rä­tä hen­ki­löl­le edun­val­vo­jan sil­loin, kun hän on sai­rau­den, hen­ki­sen toi­min­nan häi­riin­ty­mi­sen, hei­ken­ty­neen ter­vey­den­ti­lan tai muun vas­taa­van syyn vuoksi ky­ke­ne­mä­tön val­vo­maan etuaan taikka huo­leh­ti­maan it­ses­tään tai va­ral­li­suut­taan kos­ke­vis­ta asiois­ta.

Van­huk­sel­le va­ra­taan aina ti­lan­tees­ta riip­pu­mat­ta mah­dol­li­suus tulla kuul­luk­si asian joh­dos­ta, jol­loin hän saa esit­tää mie­li­pi­teen­sä sekä itse asias­ta että myös edun­val­vo­jas­ta. Van­huk­sen mie­li­pi­de on otet­ta­va pää­tök­sen­teos­sa huo­mioon.

Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­sen kä­sit­te­ly­ai­ka on Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton arvion mukaan 5-6 kuu­kaut­ta. Tuo­miois­tui­mes­sa kä­sit­te­ly­ajat ovat tä­tä­kin pi­dem­mät.

Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to valvoo li­säk­si vuo­sit­tain edun­val­vo­jan toi­min­taa, jotta se olisi pää­mie­hen edun mu­kais­ta, eikä vää­rin­käy­tök­siä esiin­tyi­si.

Kuka voi olla edun­val­vo­ja?

Edun­val­vo­jak­si voi­daan mää­rä­tä van­huk­sel­le lä­hei­nen hen­ki­lö tai ylei­nen edun­val­vo­ja. Edun­val­vo­ja voi toi­saal­ta olla myös muu teh­tä­vään sopiva hen­ki­lö, jos tämä suos­tuu teh­tä­vään.

Edun­val­vo­jan va­lin­taa onkin tär­ke­ää pohtia. Mikäli edun­val­vo­jan teh­tä­vään on va­lit­tu van­huk­sel­le lä­hei­nen hen­ki­lö, voi edun­val­vo­jan eteen tulla etu­ris­ti­rii­to­ja. Täl­lai­nen etu­ris­ti­rii­ta voisi tulla kä­sil­le esi­mer­kik­si sil­loin, kun edun­val­vo­ja ja vanhus ovat saman kuo­lin­pe­sän osak­kai­ta. Jos edun­val­vo­ja on siten jois­sain ti­lan­teis­sa es­teel­li­nen edus­ta­maan sekä it­se­ään että edun­val­von­nas­sa olevaa, tulee edun­val­vo­jal­le mää­rä­tä si­jai­nen.

On tär­ke­ää tietää, että edun­val­vo­ja voi­daan kui­ten­kin mää­rä­tä vain sil­loin, kun van­huk­sen asiat eivät tule asian­mu­kai­ses­ti hoi­de­tuk­si muilla tavoin. Van­huk­sel­le lä­hei­nen  hen­ki­lö voi esi­mer­kik­si hoitaa tämän asioi­ta muun muassa edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan vä­li­tyk­sel­lä. Vasta jos muut keinot eivät riitä, voi­daan edun­val­vo­jaa hakea mää­rät­tä­väk­si. Se on kui­ten­kin aina vii­me­si­jai­nen vaih­toeh­to.

Var­mis­ta ta­lou­del­lis­ten asioi­den asian­mu­kai­nen hoito

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­nen on tärkeä keino huo­leh­tia omien asioi­den hoi­dos­ta hy­vis­sä ajoin etu­kä­teen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sel­la var­mis­tat, että asiasi tulee hoi­det­tua juuri toi­vo­mal­la­si ta­val­la sil­loin, kun et ole enää itse ky­ke­ne­vä huo­leh­ti­maan niistä.

Täl­löin myös­kään edun­val­vo­jaa ei ole tar­peel­lis­ta mää­rä­tä ja voit itse vai­kut­taa etu­kä­teen siihen, kuka asioi­ta­si hoitaa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voit laatia Aa­tok­sen avulla vai­vat­to­mas­ti.

Näin haet edun­val­vo­jaa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta

1. Pohdi ensin hoi­tui­si­vat­ko asiat ke­vyem­mil­lä jär­jes­te­lyil­lä.
2. Hanki lää­kä­rin­lausun­to edun­val­vo­jan mää­rää­mis­tä varten.
3. Mikäli haluat edun­val­vo­jak­si yk­si­tyis­hen­ki­lön, tulee hä­nel­tä pyytää suos­tu­mus teh­tä­vään.
4. Täytä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton si­vuil­la oleva ha­ke­mus edun­val­vo­jan mää­rää­mi­sek­si.
5. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to kä­sit­te­lee asian ja tutkii edun­val­von­nan tar­peen sekä sel­vit­tää mie­li­pi­tee­si hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kuu­le­mi­ses­sa.
6. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to rat­kai­see asian an­net­tu­jen tie­to­jen pe­rus­teel­la ja antaa myön­tei­sen pää­tök­sen eli määrää edun­val­vo­jan, jos katsoo edun­val­vo­jan tar­peel­li­sek­si. Muussa ta­pauk­ses­sa päätös on kiel­tei­nen, eikä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to määrää edun­val­vo­jaa.

Tuo­miois­tui­men koh­dal­la ohjeet ovat muu­toin vas­taa­van­lai­set, mutta ha­ke­mus lä­he­te­tään Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton sijaan kä­rä­jä­oi­keu­teen. Ha­ke­muk­sen tuo­miois­tui­meen tekee sen hen­ki­lön lä­hei­nen, jota hae­taan edun­val­von­taan.

Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen maksaa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­sa 123 euroa per päätös.