Edun­val­vo­jan vää­rin­käy­tök­set

Nainen puhaltaa lunta kämmeneltä
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
4.3.2024 ● 4 minuuttia
Jaa artikkeli
Useim­missa ta­pauk­sissa edun­val­vonta hoi­de­taan asian­mu­kai­sesti pää­mie­hen etua aja­tel­len. Kui­ten­kin osa edun­val­vo­jina toi­mi­vista hen­ki­löistä syyl­lis­tyy pää­mie­hen va­ral­li­suu­den vää­rin­käy­tök­siin tai toimii muuten edun­val­vot­ta­van edun vas­tai­sesti.

Olitpa sitten edun­val­vot­tava tai edun­val­von­nassa olevan hen­ki­lön lä­hei­nen, tästä ar­tik­ke­lista saat tietoa, miten toimia, jos epäi­let vää­rin­käy­tök­siä.

Edun­val­voja on vas­tuussa pää­mie­hen asioi­den hoi­dosta

Edun­val­voja mää­rä­tään useim­mi­ten hoi­ta­maan pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioita. Joskus edun­val­vo­jan teh­tä­vään si­säl­tyy myös pää­mie­hen hen­ki­lö­koh­tai­sista asioista huo­leh­ti­mi­nen. Edun­val­vo­jana voi toimia joko ylei­sen edun­val­vo­jan teh­tä­vää hoi­tava val­tion vir­ka­mies tai teh­tä­vään sopiva muu hen­kilö, esi­mer­kiksi edun­val­vot­ta­van eli pää­mie­hen lä­hei­nen.

⚠️ Huomio, että edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun oi­keu­det ja vel­vol­li­suu­det poik­kea­vat toi­sis­taan. Edun­val­vo­jaan so­vel­le­taan lakia hol­hous­toi­mesta, kun taas edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tuun lakia edun­val­von­ta­val­tuu­te­tusta.

Teh­tä­väänsä hoi­ta­mista varten edun­val­voja ottaa hal­lin­taansa pää­mie­hen omai­suu­den siltä osin kuin se on tar­peen tämän etujen suo­jaa­mi­seksi. Tämä tar­koit­taa yleensä esi­mer­kiksi sitä, että pää­mie­hen ra­ha­va­rat siir­re­tään eril­li­selle ti­lille, johon vain edun­val­vo­jalla on käyt­tö­oi­keus. Pää­mie­hen käyt­töön voi­daan jättää pank­ki­tili, jolle mak­se­taan sään­nöl­li­sesti pää­mie­hen tar­peita vas­taa­vaa käyt­tö­va­raa.

Lue lisää: Mitkä ovat edun­val­vo­jan teh­tä­vät?

Edun­val­vo­jan on toi­mit­tava pää­mie­hen edun mu­kai­sesti

Edun­val­vo­jalla on siis huo­mat­tava valta pää­mie­hen ta­lou­del­li­sissa asioissa. Edun­val­vo­jan on kui­ten­kin aina hoi­det­tava pää­mie­hen omai­suutta siten, että omai­suus ja sen tuotto voi­daan käyt­tää pää­mie­hen hyö­dyksi. Sillä on pys­tyt­tävä tyy­dyt­tä­mään pää­mie­hen hen­ki­lö­koh­tai­set tar­peet. Edun­val­vo­jan vel­vol­li­suu­tena on esi­mer­kiksi etuuk­sien ha­ke­mi­nen pää­mie­helle, mikäli pää­mie­hellä on mah­dol­li­suus saada niitä.

Edun­val­vo­jan on toi­mit­tava teh­tä­väs­sään tun­nol­li­sesti ja pää­tök­sen­teon on oltava sel­laista, että se edis­tää pää­mie­hen pa­rasta. Edun­val­vo­jaa koskee myös niin sa­nottu ylei­nen huo­len­pi­to­vel­vol­li­suus, eli vel­vol­li­suus huo­leh­tia, että pää­mie­helle jär­jes­te­tään sel­lai­nen hoito, huo­len­pito ja kun­tou­tus, jota pää­mies tar­vit­see.

Epäi­letkö edun­val­vo­jan toi­mi­van lain tai pää­mie­hen edun vas­tai­sesti?

Aina luo­tet­ta­vim­mal­ta­kaan vai­kut­tava hen­kilö ei hoida kaik­kia asioita niin kuin pi­täisi. Vää­rin­käy­tök­set ovat ylei­sim­piä, kun edun­val­vo­jan toimii yk­si­tyis­hen­kilö.

Edun­val­voja saat­taa käyt­tää pää­mie­hen varoja omiin han­kin­toi­hinsa tai suo­raan ka­val­taa pää­mie­hen ti­li­va­roja omalle pank­ki­ti­lil­leen. Aina kyse ei ole ta­hal­li­sesta ja sys­te­maat­ti­sesta ta­lou­del­li­sesta hy­väk­si­käy­töstä, vaan vää­rin­käy­tök­sien syynä saat­taa olla myös tie­tä­mät­tö­myys, jak­sa­mat­to­muus tai vä­lin­pi­tä­mät­tö­myys.

Jos edun­val­vo­jana toimii esi­mer­kiksi per­heen­jä­sen, voi ris­kinä olla, että pää­mie­hen ja edun­val­vo­jan varat se­koit­tu­vat. Yl­lä­tyk­senä voi myös tulla, että pää­mie­hen varoja ei saa esi­mer­kiksi en­ti­seen tapaan käyt­tää syn­ty­mä­päivä- ja jou­lu­lah­joi­hin, sillä edun­val­voja ei läh­tö­koh­tai­sesti saa lah­joit­taa pää­mie­hen va­ral­li­suutta.

Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto valvoo edun­val­vo­jan toi­min­taa

Koska edun­val­vo­jalla on suuri valta ja vastuu pää­mie­hensä asioissa, on tär­keää, että edun­val­vo­jan toi­min­taa val­vo­taan tämän toi­min­nan asian­mu­kai­suu­den var­mis­ta­mi­seksi ja vää­rin­käy­tös­ten eh­käi­se­mi­seksi ja ha­vait­se­mi­seksi. Edun­val­vo­jan – ja myös edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun – toi­min­taa valvoo hol­hous­vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto.

Val­vonta tar­koit­taa pää­asiassa edun­val­vo­jana ti­li­vel­vol­li­suutta. Edun­val­vo­jan sekä edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun on laa­dit­tava kolmen kuu­kau­den ku­luessa edun­val­von­nan al­ka­mi­sesta omai­suus­luet­telo pää­mie­hen ta­lou­del­li­sesta ti­lan­teesta. Omai­suus­luet­telo si­säl­tää luet­te­lon pää­mie­hen va­roista ja ve­loista edun­val­von­nan al­ku­päi­vältä.

Edun­val­von­nan kes­täessä sekä edun­val­vo­jan että edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun on pi­det­tävä kirjaa pää­mie­hen ve­loista ja va­roista sekä ti­li­kau­den ta­pah­tu­mista. Mitä tar­kem­min kirjaa pi­de­tään, sitä hel­pom­min myös mah­dol­li­set vir­heet ja vää­rin­käy­tök­set on mah­dol­lista ha­vaita.

Edun­val­vo­jan on li­säksi laa­dit­tava pää­mie­hen va­ral­li­suu­desta vuo­sit­tain vuo­si­tili, joka toi­mi­te­taan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon tar­kis­tet­ta­vaksi. Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu voi poi­keta vuo­si­ti­lin laa­ti­mi­sesta, mikäli tästä on otettu mää­räys edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen. Li­säksi edun­val­von­nan päät­tyessä on laa­dit­tava pää­tös­tili.

Lue lisää: Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen teko on suo­sit­tua

Pää­mie­hen etu tur­va­taan vii­me­si­jai­sesti pak­ko­kei­noin

Mikäli edun­val­voja jättää hoi­ta­matta esi­mer­kiksi ti­li­vel­vol­li­suu­tensa, voi hol­hous­vi­ran­omai­nen mää­rätä edun­val­vo­jan suo­rit­ta­maan lai­min­lyö­dyn toi­men­pi­teen sakon uhalla. Vaih­tona sa­kolle on, että hol­hous­vi­ran­omai­nen tee­tät­tää lai­min­lyö­dyn teh­tä­vän edun­val­vo­jan kus­tan­nuk­sella. Täl­löin edun­val­vo­jan on luo­vu­tet­tava kaikki teh­tä­vän hoi­ta­mi­seen tar­vit­ta­vat to­sit­teet ja asia­kir­jat hol­hous­vi­ran­omai­selle. Myös tätä voi­daan te­hos­taa uh­ka­sa­kolla.

Mikäli pää­mie­hen etua ei muuten saada tur­vat­tua, on vii­me­si­jai­sena vaih­toeh­tona edun­val­vo­jan vaih­ta­mi­nen tuo­miois­tui­men pää­tök­sellä. Mikäli esi­mer­kiksi edun­val­vo­jana toi­miva yk­si­tyis­hen­kilö lai­min­lyö teh­tä­viensä hoi­ta­mi­sen, mää­rä­tään hänen ti­lal­leen usein vir­ka­vas­tuulla toi­miva ylei­nen edun­val­voja.

Edun­val­voja on aina kor­vaus­vel­vol­li­nen pää­mie­helle ai­heu­tu­neesta va­hin­gosta.

Ole yh­tey­dessä Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­toon, jos epäi­let vää­rin­käy­töstä

Mikäli epäi­let omassa tai lä­hei­sesi edun­val­von­nassa vää­rin­käy­tök­siä, ole yh­tey­dessä hol­hous­vi­ran­omai­sena toi­mi­vaan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ran­omai­seen. Tätä ennen kan­nat­taa kui­ten­kin ensin olla suo­raan yh­tey­dessä edun­val­vo­jaan asian sel­vit­tä­mi­seksi. Mikäli kyse on ylei­sestä edun­val­vo­jasta, voit olla yh­tey­dessä myös tämän esi­mie­heen eli joh­ta­vaan ylei­seen edun­val­vo­jaan.

Mikäli asia ei ratkea näillä toi­milla, voit myös laatia hol­hous­vi­ran­omai­selle kan­te­lun edun­val­vo­jan toi­min­nasta. Ylei­sen edun­val­vo­jan toi­min­nasta voi kan­nella myös edus­kun­nan oi­keus­asia­mie­helle tai val­tio­neu­vos­ton oi­keus­kans­le­rille.

Hol­hous­vi­ran­omai­nen voi kan­te­lun seu­rauk­sena mm.

  • antaa oh­jeis­tusta
  • kiin­nit­tää huo­miota edun­val­vo­jan tapaan hoitaa edun­val­von­taa
  • antaa edun­val­vo­jalle huo­mau­tuk­sen, mikäli hän on toi­mi­nut lain vas­tai­sesti tai lai­min­lyö­nyt teh­tä­vi­ään
  • ryhtyä toi­men­pi­tei­siin edun­val­vo­jan vaih­ta­mi­seksi tai edun­val­vo­jan si­jai­sen mää­rää­mi­seksi

Si­nulla on oikeus saada tie­toja ta­lou­del­li­sista asiois­tasi

Mikäli olet itse edun­val­von­nan pää­mies, muista, että si­nulla on aina oikeus saada tie­toja siitä, miten ta­lou­del­li­sia asioi­tasi on hoi­dettu. Edun­val­vo­jan on pyyn­nöstä sel­vi­tet­tävä pää­mie­helle tämän ta­lou­del­lista asemaa ja toi­men­pi­teitä, joihin edun­val­voja on ryh­ty­nyt omai­suutta hoi­taes­saan.

Edun­val­vo­jan on myös aina pää­tök­siä teh­des­sään tie­dus­tel­tava pää­mie­hen mie­li­pi­dettä, jos asiaa on pää­mie­hen kan­nalta pi­det­tävä tär­keänä, kuu­le­mi­nen voi ta­pah­tua ilman huo­mat­ta­vaa han­ka­luutta ja pää­mies ky­ke­nee ym­mär­tä­mään asian mer­ki­tyk­sen.

Mikäli olet edun­val­von­nan pää­mie­hen lä­hei­nen, huomaa, että edun­val­vo­jalla on pää­mie­hensä asioissa sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suus. Voit saada tietoa lä­hei­sesi ta­lou­del­li­sista asioista edun­val­vo­jalta vain, mikäli pää­mies on an­ta­nut edun­val­vo­jalle luvan tie­to­jen an­ta­mi­seen. Lä­heis­ten tie­don­saan­tioi­keu­desta kan­nat­taa­kin kes­kus­tella edun­val­vo­jan kanssa heti edun­val­von­nan al­kaessa.