Edun­val­vo­jan teh­tä­vät

Edun­val­vo­jan teh­tä­vät ja vel­vol­li­suu­det riip­pu­vat mo­nis­ta te­ki­jöis­tä. Edun­val­vo­ja pitää huolen pää­mie­hen­sä eli edun­val­vot­ta­van tär­keis­tä asiois­ta.

Edun­val­vo­ja toimii hol­hous­toi­mi­lain (442/1999) poh­jal­ta. Siihen on kir­jat­tu­na esi­mer­kik­si se, mitä edun­val­vo­jan teh­tä­viin kuuluu.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vät ja vel­vol­li­suu­det riip­pu­vat siitä, mitä kaik­kea hol­hous­vi­ran­omai­nen tai tuo­miois­tuin määrää hänet te­ke­mään. Toi­si­naan edun­val­von­ta saat­taa koskea vain yk­sit­täi­ses­tä asiaa, kuten talon myyn­tiä.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vien ja vel­vol­li­suuk­sien to­teu­tu­mis­ta valvoo hol­hous­vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­to. Edun­val­vo­jan ha­ke­mi­nen ta­pah­tuu myös Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton kautta.

Edun­val­vo­jan teh­tä­viä lis­tat­tu­na

• Pää­mie­hen­sä ta­lou­den ja omai­suu­den hoi­ta­mi­nen, kuten las­ku­jen mak­sa­mi­nen.
• Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le an­ta­van omai­suus­luet­te­lon toi­mit­ta­mi­nen, mistä käyvät ilmi varat ja velat.
• Huo­leh­ti­mi­nen, että pää­mie­hel­lä on rahaa omiin me­noi­hin­sa.
• Huo­leh­ti­mi­nen, että pää­mies saa hyvää hoitoa ja kun­tou­tus­ta.
• Pää­mie­hen mie­li­pi­teen kuu­le­mi­nen suu­ris­sa pää­tök­sis­sä.
• Vuo­si­ti­lin toi­mit­ta­mi­nen hol­hous­vi­ran­omai­sel­le.
• Pää­mie­hen sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den kun­nioit­ta­mi­nen.
• Eri­lai­sil­le mak­sa­jil­le, kuten työ­elä­ke­lai­tok­sel­le, il­moit­ta­mi­nen, että mille ti­lil­le pää­mie­hen eläke mak­se­taan.
• Esi­mer­kik­si pan­kil­le il­moit­ta­mi­nen, että ke­nel­lä on oikeus nostaa hen­ki­lön rahoja.
• Pää­mie­hel­le häntä kos­ke­vien tie­to­jen ker­to­mi­nen, jos hän niitä pyytää.
• Luvan ano­mi­nen hol­hous­vi­ran­omai­sel­ta, jos edun­val­vo­ja aikoo tehdä pää­mies­tä kos­ke­via mer­kit­tä­viä pää­tök­siä, kuten myydä omai­suut­ta tai hakea lainaa.
• Huo­leh­tia myös muista kuin ta­lous­asiois­ta, mikäli näin on val­tuu­tuk­ses­sa mää­rät­ty.

💡 Vinkki: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyes­sä on laa­dit­ta­va eril­li­nen pää­tös­ti­li, joka antaa sel­vi­tyk­sen siitä, miten pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioi­ta on edun­val­von­nan aikana hoi­det­tu.

Edun­val­vo­ja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu: kes­kei­set erot

Tie­sit­kö, että edun­val­vo­ja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu eroa­vat toi­sis­taan, vaikka termit kuu­los­ta­vat­kin lähes sa­mal­ta?

• Edun­val­vo­ja tar­vit­see käy­tän­nös­sä luvan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tos­ta, jotta voi hoitaa eri­lai­sia pää­mie­hen asioi­ta. Li­säk­si teh­tä­vään täytyy eri­tyi­ses­ti hakea – joko itse tai pyytää vi­ran­omais­val­von­taa.
• Edun­val­von­ta­val­tuu­tet­tu ei puo­les­taan tar­vit­se lupia, sillä pää­mies on tehnyt ai­em­min edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus mah­dol­lis­taa sen, että hen­ki­lö voi itse valita lä­hei­sen ja luo­tet­ta­van ih­mi­sen, joka hoitaa hänen asioi­taan, kun ei itse enää siihen kykene. Li­säk­si val­tu­tuuk­seen on mah­dol­lis­ta lis­ta­ta hoi­det­ta­vat asiat yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti.

Tässä ar­tik­ke­lis­sa käymme läpi, min­kä­lai­sia teh­tä­viä edun­val­vo­jan tulee hoitaa.

Mitä edun­val­vo­ja ei saa tehdä?

Vaikka edun­val­vo­jan toi­mi­val­ta on ver­rat­tain laaja, se ei kui­ten­kaan ole ra­ja­ton. Hol­hous­toi­mi­la­ki (32 §  ja 34 §) kiel­tää edun­val­vo­jal­ta muun muassa seu­raa­vat toimet:

Edun­val­vo­ja ei saa:

• lah­joit­taa pää­mie­hen omai­suut­ta
• myydä hen­ki­lön kiin­te­ää omai­suut­ta, kuten taloa, asunto-osa­ket­ta tai metsää
• tehdä tes­ta­ment­tia
• edus­taa pää­mies­tä asiois­sa, jotka kos­ket­ta­vat edun­val­vo­jaa it­se­ään tai tämän lä­hi­pii­riä
• edus­taa pää­mies­tä asiois­sa, jotka ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia, kuten isyy­den tun­nus­ta­mi­nen tai avio­liit­toon suos­tu­mi­nen
• hakea lainaa hen­ki­lön puo­les­ta (opin­to­lai­naa voi kui­ten­kin hakea) 
• pan­ta­ta omai­suut­ta
• jakaa pe­rin­töä ilman pe­sän­ja­ka­jaa
• luopua hen­ki­lön omai­suu­des­ta
• har­joit­taa elin­kei­no­toi­min­taa pää­mie­hen puo­les­ta
• pe­rus­taa yri­tys­tä pää­mie­hen nimiin.

Jos edun­val­vo­ja päät­tää esi­mer­kik­si myydä edun­val­vot­ta­van ke­sä­mö­kin, hän tar­vit­see siihen luvan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­ta.

Edun­val­vo­jan täytyy kysyä pää­mie­hen mie­li­pi­det­tä ennen tär­kei­den pää­tös­ten tekoa. Kuu­le­mi­nen ei kui­ten­kaan ole pa­kol­lis­ta, jos edun­val­vot­ta­va ei enää kykene ym­mär­tä­mään, mistä asias­sa on kyse.

Jos edun­val­vo­ja lai­min­lyö vel­vol­li­suu­ten­sa esi­mer­kik­si lah­joit­ta­mal­la tai myy­mäl­lä pää­mie­hen omai­suut­ta lu­vat­ta, hän toimii väärin, eikä oi­keus­toi­mi täl­löin sido pää­mies­tä.

Edun­val­vo­ja voi anoa lupaa myös jäl­ki­kä­teen. Hol­hous­vi­ran­omai­nen ei voi kui­ten­kaan kos­kaan myön­tää lupaa tes­ta­men­tin tai lah­joi­tuk­sen te­ke­mi­seen.

Mikäli huo­maat, ettei edun­val­von­nan alai­nen hen­ki­lö saa asian­mu­kais­ta edun­val­von­taa, voit kan­nel­la asias­ta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tol­le.

💡 Jos teet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ajois­sa, ei lä­heis­te­si tar­vit­se pyytää erik­seen lupaa hoitaa asioi­ta­si, sillä olet hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti an­ta­nut luvan kir­joit­ta­mas­sa­si edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­ses­sa.

Kuka voi olla edun­val­vo­ja?

Edun­val­vo­ja­na voi toimia esi­mer­kik­si puo­li­so, ystävä tai si­sa­rus. Jos mielit ryhtyä edun­val­vo­jak­si, sinun tulee olla täysi-ikäi­nen. Li­säk­si edun­val­vo­jan on oltava täy­si­val­tai­nen eli ky­vy­käs te­ke­mään oi­keus­toi­mia it­se­näi­ses­ti.

Vaikka edun­val­vo­ja­na toi­mi­mi­nen lä­hio­mai­sel­le on suuri luot­ta­muk­sen ja rak­kau­den­kin osoi­tus, on edun­val­vo­jal­la kui­ten­kin monia vas­tui­ta ja vel­vol­li­suuk­sia. Edun­val­vo­jan tulee myös hoitaa ta­lous­asioi­ta kyllin hyvin. Li­säk­si vaa­ka­ku­pis­sa painaa se, miten laa­jas­ta edun­val­von­nas­ta on kyse.

Jos lä­hi­pii­ris­tä ei löydy so­pi­vaa lä­hio­mais­ta, jolle voisit antaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, ni­me­tään si­nul­le ylei­nen edun­val­vo­ja.

Kunnan tai kau­pun­gin vi­ran­omai­nen vastaa ylei­ses­tä edun­val­von­nas­ta. Vaa­ra­na on, että ylei­nen edun­val­vo­ja ei tunnu ti­lan­net­ta­si yk­si­tyis­koh­tai­ses­ti. Li­säk­si ylei­sel­lä edun­val­vo­jal­la on usein satoja pää­mie­hiä, joten oma tah­to­si ei vält­tä­mät­tä aina to­teu­du.

Ylei­set edun­val­vo­jat ovat usein am­ma­til­taan ju­ris­te­ja. Edun­val­von­ta­sih­tee­ri­nä voi sen sijaan työs­ken­nel­lä esi­mer­kik­si kau­pal­li­sen alan, so­si­aa­lia­lan tai yh­teis­kun­ta­tie­tei­den poh­jal­ta. Edun­val­von­ta­sih­tee­ri toimii tyy­pil­li­ses­ti edun­val­vo­jan apu­kä­te­nä.

Edun­val­vo­ja voi saada teh­tä­vien hoi­ta­mi­ses­ta palk­kio­ta. Edun­val­vo­jan palk­kion suu­ruu­teen vai­kut­ta­vat pää­mie­hen tulot. Palk­kio­ta mak­se­taan riip­pu­mat­ta siitä, kuka on edun­val­vo­ja: vi­ran­omais­ta­ho tai yk­si­tyis­hen­ki­lö, joka hoitaa teh­tä­viä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla.

Hen­ki­löl­lä voi olla monta edun­val­vo­jaa yhtä aikaa

Useat edun­val­vo­jat tu­le­vat ky­see­seen myös sil­loin, kun var­si­nai­nen edun­val­vo­ja tar­vit­see si­jais­ta. Si­jai­sia hyö­dyn­ne­tään eri­to­ten niissä ti­lan­teis­sa, kun edun­val­vo­ja on es­teel­li­nen te­ke­mään pää­tök­siä pää­mie­hen puo­les­ta.

Jos edun­val­vo­jia on enem­män kuin yksi, teh­tä­vien jako kan­nat­taa sopia tark­kaan. Kuka hoitaa las­ku­jen mak­sa­mi­sen? Entä ti­lin­teon? Myös tuo­miois­tuin voi mää­rä­tä, miten teh­tä­vät ja­kau­tu­vat edun­val­vo­jil­le.

On myös tär­ke­ää, että edun­val­vo­jat te­ke­vät pää­tök­siä aina yh­teis­tuu­min pää­mie­hen­sä par­haak­si. Jos pää­tös­ten teossa syntyy eri­mie­li­syyt­tä, edun­val­vo­jien kan­nat­taa pyytää neuvoa hol­hous­vi­ran­omai­sel­ta.

Lue lisää: Kuinka monta val­tuu­tet­tua kan­nat­taa lisätä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen?

Edun­val­vo­ja voi va­pau­tua teh­tä­väs­tään

Edun­val­vo­ja voi luopua teh­tä­väs­tä omalla pää­tök­sel­lä mil­loin ta­han­sa. Luo­pu­mi­nen voi tulla eteen, jos edun­val­vo­ja tai pää­mies esi­mer­kik­si muut­taa toi­sel­le paik­ka­kun­nal­le.

Tuo­miois­tuin puo­les­taan voi va­paut­taa edun­val­vo­jan teh­tä­väs­tään, jos tämä lai­min­lyö vel­vol­li­suuk­si­aan tai ei muu­toin ole enää sopiva hen­ki­lö huo­leh­ti­maan pää­mie­hen asiois­ta.

Edun­val­vo­ja voi saada va­pau­tuk­sen sil­loin­kin, jos pää­mies ei enää tar­vit­se edun­val­von­taa. Pää­mie­hen on mah­dol­lis­ta vaih­taa edun­val­vo­jaa koska ta­han­sa, mikäli hän niin haluaa.

Edun­val­von­ta lakkaa tyy­pil­li­ses­ti siinä vai­hees­sa, kun pää­mies me­neh­tyy.

Lue lisää: Edun­val­vo­jan mää­rää­mi­nen käy­tän­nös­sä

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus hel­pot­taa lä­heis­ten elämää

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla va­lit­se­ma­si luo­tet­ta­va hen­ki­lö, esi­mer­kik­si puo­li­so tai lapsi, voi huo­leh­tia asiois­ta­si, jos oma ter­vey­den­ti­la­si heik­ke­nee. Li­säk­si voit mää­ri­tel­lä tar­kem­min, mitä asioi­ta hen­ki­lö voi hoitaa.

Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus vai­vat­to­mas­ti pal­ve­lus­sam­me vaikka heti.