Edun­val­vo­jan teh­tä­vät

Edun­val­vo­jan teh­tä­vät ja vel­vol­li­suu­det riip­pu­vat mo­nista te­ki­jöistä. Edun­val­voja pitää huolen pää­mie­hensä eli edun­val­vot­ta­van tär­keistä asioista.

Edun­val­voja toimii hol­hous­toi­mi­lain (442/1999) poh­jalta. Siihen on kir­jat­tuna esi­mer­kiksi se, mitä edun­val­vo­jan teh­tä­viin kuuluu.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vät ja vel­vol­li­suu­det riip­pu­vat siitä, mitä kaik­kea hol­hous­vi­ran­omai­nen tai tuo­miois­tuin määrää hänet te­ke­mään. Toi­si­naan edun­val­vonta saat­taa koskea vain yk­sit­täi­sestä asiaa, kuten talon myyn­tiä.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vien ja vel­vol­li­suuk­sien to­teu­tu­mista valvoo hol­hous­vi­ran­omai­nen eli Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto. Edun­val­vo­jan ha­ke­mi­nen ta­pah­tuu myös Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton kautta.

Edun­val­vo­jan teh­tä­viä lis­tat­tuna

• Pää­mie­hensä ta­lou­den ja omai­suu­den hoi­ta­mi­nen, kuten las­ku­jen mak­sa­mi­nen.
• Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle an­ta­van omai­suus­luet­te­lon toi­mit­ta­mi­nen, mistä käyvät ilmi varat ja velat.
• Huo­leh­ti­mi­nen, että pää­mie­hellä on rahaa omiin me­noi­hinsa.
• Huo­leh­ti­mi­nen, että pää­mies saa hyvää hoitoa ja kun­tou­tusta.
• Pää­mie­hen mie­li­pi­teen kuu­le­mi­nen suu­rissa pää­tök­sissä.
• Vuo­si­ti­lin toi­mit­ta­mi­nen hol­hous­vi­ran­omai­selle.
• Pää­mie­hen sa­las­sa­pi­to­vel­vol­li­suu­den kun­nioit­ta­mi­nen.
• Eri­lai­sille mak­sa­jille, kuten työ­elä­ke­lai­tok­selle, il­moit­ta­mi­nen, että mille ti­lille pää­mie­hen eläke mak­se­taan.
• Esi­mer­kiksi pan­kille il­moit­ta­mi­nen, että ke­nellä on oikeus nostaa hen­ki­lön rahoja.
• Pää­mie­helle häntä kos­ke­vien tie­to­jen ker­to­mi­nen, jos hän niitä pyytää.
• Luvan ano­mi­nen hol­hous­vi­ran­omai­selta, jos edun­val­voja aikoo tehdä pää­miestä kos­ke­via mer­kit­tä­viä pää­tök­siä, kuten myydä omai­suutta tai hakea lainaa.
• Huo­leh­tia myös muista kuin ta­lous­asioista, mikäli näin on val­tuu­tuk­sessa mää­rätty.

💡 Vinkki: edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen päät­tyessä on laa­dit­tava eril­li­nen pää­tös­tili, joka antaa sel­vi­tyk­sen siitä, miten pää­mie­hen ta­lou­del­li­sia asioita on edun­val­von­nan aikana hoi­dettu.

Edun­val­voja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tettu: kes­kei­set erot

Tie­sitkö, että edun­val­voja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tettu eroa­vat toi­sis­taan, vaikka termit kuu­los­ta­vat­kin lähes sa­malta?

• Edun­val­voja tar­vit­see käy­tän­nössä luvan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tosta, jotta voi hoitaa eri­lai­sia pää­mie­hen asioita. Li­säksi teh­tä­vään täytyy eri­tyi­sesti hakea – joko itse tai pyytää vi­ran­omais­val­von­taa.
• Edun­val­von­ta­val­tuu­tettu ei puo­les­taan tar­vitse lupia, sillä pää­mies on tehnyt ai­em­min edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus mah­dol­lis­taa sen, että hen­kilö voi itse valita lä­hei­sen ja luo­tet­ta­van ih­mi­sen, joka hoitaa hänen asioi­taan, kun ei itse enää siihen kykene. Li­säksi val­tu­tuuk­seen on mah­dol­lista lis­tata hoi­det­ta­vat asiat yk­si­tyis­koh­tai­sesti.

Tässä ar­tik­ke­lissa käymme läpi, min­kä­lai­sia teh­tä­viä edun­val­vo­jan tulee hoitaa.

Mitä edun­val­voja ei saa tehdä?

Vaikka edun­val­vo­jan toi­mi­valta on ver­rat­tain laaja, se ei kui­ten­kaan ole ra­ja­ton. Hol­hous­toi­mi­laki (32 §  ja 34 §) kiel­tää edun­val­vo­jalta muun muassa seu­raa­vat toimet:

Edun­val­voja ei saa:

• lah­joit­taa pää­mie­hen omai­suutta
• myydä hen­ki­lön kiin­teää omai­suutta, kuten taloa, asunto-osa­ketta tai metsää
• tehdä tes­ta­ment­tia
• edus­taa pää­miestä asioissa, jotka kos­ket­ta­vat edun­val­vo­jaa it­se­ään tai tämän lä­hi­pii­riä
• edus­taa pää­miestä asioissa, jotka ovat hen­ki­lö­koh­tai­sia, kuten isyy­den tun­nus­ta­mi­nen tai avio­liit­toon suos­tu­mi­nen
• hakea lainaa hen­ki­lön puo­lesta (opin­to­lai­naa voi kui­ten­kin hakea) 
• pan­tata omai­suutta
• jakaa pe­rin­töä ilman pe­sän­ja­ka­jaa
• luopua hen­ki­lön omai­suu­desta
• har­joit­taa elin­kei­no­toi­min­taa pää­mie­hen puo­lesta
• pe­rus­taa yri­tystä pää­mie­hen nimiin.

Jos edun­val­voja päät­tää esi­mer­kiksi myydä edun­val­vot­ta­van ke­sä­mö­kin, hän tar­vit­see siihen luvan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolta.

Edun­val­vo­jan täytyy kysyä pää­mie­hen mie­li­pi­dettä ennen tär­kei­den pää­tös­ten tekoa. Kuu­le­mi­nen ei kui­ten­kaan ole pa­kol­lista, jos edun­val­vot­tava ei enää kykene ym­mär­tä­mään, mistä asiassa on kyse.

Jos edun­val­voja lai­min­lyö vel­vol­li­suu­tensa esi­mer­kiksi lah­joit­ta­malla tai myy­mällä pää­mie­hen omai­suutta lu­vatta, hän toimii väärin, eikä oi­keus­toimi täl­löin sido pää­miestä.

Edun­val­voja voi anoa lupaa myös jäl­ki­kä­teen. Hol­hous­vi­ran­omai­nen ei voi kui­ten­kaan kos­kaan myön­tää lupaa tes­ta­men­tin tai lah­joi­tuk­sen te­ke­mi­seen.

Mikäli huo­maat, ettei edun­val­von­nan alai­nen hen­kilö saa asian­mu­kaista edun­val­von­taa, voit kan­nella asiasta Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle.

💡 Jos teet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen ajoissa, ei lä­heis­tesi tar­vitse pyytää erik­seen lupaa hoitaa asioi­tasi, sillä olet hen­ki­lö­koh­tai­sesti an­ta­nut luvan kir­joit­ta­mas­sasi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sessa.

Kuka voi olla edun­val­voja?

Edun­val­vo­jana voi toimia esi­mer­kiksi puo­liso, ystävä tai si­sa­rus. Jos mielit ryhtyä edun­val­vo­jaksi, sinun tulee olla täysi-ikäi­nen. Li­säksi edun­val­vo­jan on oltava täy­si­val­tai­nen eli ky­vy­käs te­ke­mään oi­keus­toi­mia it­se­näi­sesti.

Vaikka edun­val­vo­jana toi­mi­mi­nen lä­hio­mai­selle on suuri luot­ta­muk­sen ja rak­kau­den­kin osoi­tus, on edun­val­vo­jalla kui­ten­kin monia vas­tuita ja vel­vol­li­suuk­sia. Edun­val­vo­jan tulee myös hoitaa ta­lous­asioita kyllin hyvin. Li­säksi vaa­ka­ku­pissa painaa se, miten laa­jasta edun­val­von­nasta on kyse.

Jos lä­hi­pii­ristä ei löydy so­pi­vaa lä­hio­maista, jolle voisit antaa edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, ni­me­tään si­nulle ylei­nen edun­val­voja.

Kunnan tai kau­pun­gin vi­ran­omai­nen vastaa ylei­sestä edun­val­von­nasta. Vaa­rana on, että ylei­nen edun­val­voja ei tunnu ti­lan­net­tasi yk­si­tyis­koh­tai­sesti. Li­säksi ylei­sellä edun­val­vo­jalla on usein satoja pää­mie­hiä, joten oma tah­tosi ei vält­tä­mättä aina to­teudu.

Ylei­set edun­val­vo­jat ovat usein am­ma­til­taan ju­ris­teja. Edun­val­von­ta­sih­tee­rinä voi sen sijaan työs­ken­nellä esi­mer­kiksi kau­pal­li­sen alan, so­si­aa­lia­lan tai yh­teis­kun­ta­tie­tei­den poh­jalta. Edun­val­von­ta­sih­teeri toimii tyy­pil­li­sesti edun­val­vo­jan apu­kä­tenä.

Edun­val­voja voi saada teh­tä­vien hoi­ta­mi­sesta palk­kiota. Edun­val­vo­jan palk­kion suu­ruu­teen vai­kut­ta­vat pää­mie­hen tulot. Palk­kiota mak­se­taan riip­pu­matta siitä, kuka on edun­val­voja: vi­ran­omais­taho tai yk­si­tyis­hen­kilö, joka hoitaa teh­tä­viä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla.

Hen­ki­löllä voi olla monta edun­val­vo­jaa yhtä aikaa

Useat edun­val­vo­jat tu­le­vat ky­see­seen myös sil­loin, kun var­si­nai­nen edun­val­voja tar­vit­see si­jaista. Si­jai­sia hyö­dyn­ne­tään eri­to­ten niissä ti­lan­teissa, kun edun­val­voja on es­teel­li­nen te­ke­mään pää­tök­siä pää­mie­hen puo­lesta.

Jos edun­val­vo­jia on enem­män kuin yksi, teh­tä­vien jako kan­nat­taa sopia tark­kaan. Kuka hoitaa las­ku­jen mak­sa­mi­sen? Entä ti­lin­teon? Myös tuo­miois­tuin voi mää­rätä, miten teh­tä­vät ja­kau­tu­vat edun­val­vo­jille.

On myös tär­keää, että edun­val­vo­jat te­ke­vät pää­tök­siä aina yh­teis­tuu­min pää­mie­hensä par­haaksi. Jos pää­tös­ten teossa syntyy eri­mie­li­syyttä, edun­val­vo­jien kan­nat­taa pyytää neuvoa hol­hous­vi­ran­omai­selta.

Lue lisää: Kuinka monta val­tuu­tet­tua kan­nat­taa lisätä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen?

Edun­val­voja voi va­pau­tua teh­tä­väs­tään

Edun­val­voja voi luopua teh­tä­västä omalla pää­tök­sellä mil­loin ta­hansa. Luo­pu­mi­nen voi tulla eteen, jos edun­val­voja tai pää­mies esi­mer­kiksi muut­taa toi­selle paik­ka­kun­nalle.

Tuo­miois­tuin puo­les­taan voi va­paut­taa edun­val­vo­jan teh­tä­väs­tään, jos tämä lai­min­lyö vel­vol­li­suuk­si­aan tai ei muu­toin ole enää sopiva hen­kilö huo­leh­ti­maan pää­mie­hen asioista.

Edun­val­voja voi saada va­pau­tuk­sen sil­loin­kin, jos pää­mies ei enää tar­vitse edun­val­von­taa. Pää­mie­hen on mah­dol­lista vaih­taa edun­val­vo­jaa koska ta­hansa, mikäli hän niin haluaa.

Edun­val­vonta lakkaa tyy­pil­li­sesti siinä vai­heessa, kun pää­mies me­neh­tyy.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus hel­pot­taa lä­heis­ten elämää

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen avulla va­lit­se­masi luo­tet­tava hen­kilö, esi­mer­kiksi puo­liso tai lapsi, voi huo­leh­tia asiois­tasi, jos oma ter­vey­den­ti­lasi heik­ke­nee. Li­säksi voit mää­ri­tellä tar­kem­min, mitä asioita hen­kilö voi hoitaa.

Tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus vai­vat­to­masti pal­ve­lus­samme vaikka heti.