Kuka voi toi­mia edun­val­vo­ja­na?

Paperien allekirjoitus
tatu.png
Tatu Mäenpää, juristi (OTM)
27.5.2022 ● 3 minuuttia
Jaa artikkeli
Tie­sitkö, että edun­val­voja ja edun­val­von­ta­val­tuu­tettu tar­koit­ta­vat eri asioita?

Edun­val­voja huo­leh­tii hen­ki­lön ta­lou­del­li­sista, oi­keu­del­li­sista ja hen­ki­lö­koh­tai­sista asioista sil­loin, kun tämä ei itse kykene niitä hoi­ta­maan esim. sai­rau­den vuoksi. Edun­val­vo­jana toimii yleensä su­ku­lai­nen, lä­hei­nen ja viime kä­dessä vi­ran­omai­nen.

Elämä voi muut­tua no­peasti. Sai­rau­den, ikään­ty­mi­sen tai on­net­to­muu­den seu­rauk­sena kuka ta­hansa voi joutua ti­lan­tee­seen, jossa ei kykene hoi­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­taan alen­tu­neen toi­min­ta­ky­vyn vuoksi.

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun erot

Edun­val­vo­jan ja edun­val­von­ta­val­tuu­te­tun vä­lillä on paljon eroja.

  • Edun­val­voja tar­vit­see hol­hous­vi­ran­omai­sen luvan hoitaa asioita.
  • Edun­val­von­val­tuu­tettu ei puo­les­taan sel­laista tar­vitse, sillä hän voi edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan re­kis­te­röi­dyt­tyä toimia pää­mie­hensä edun mu­kai­sesti ilman turhaa by­ro­kra­tiaa.

Yhä useampi suo­ma­lai­nen te­kee­kin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, joka on keino va­rau­tua etu­kä­teen esi­mer­kiksi äkil­li­sen ta­pa­tur­man ai­heut­ta­maan toi­min­ta­ky­vyn hei­ken­ty­mi­seen. Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella nimeät va­lit­se­masi luot­to­hen­ki­lön hoi­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia asioi­tasi.

⚠️ Mikäli hen­ki­löllä ei ole edun­val­von­ta­val­tuu­tusta teh­tynä, tulee omai­sen hakea joko yleistä edun­val­von­taa tai ha­keu­tua itse edun­val­vo­jaksi.

Edun­val­voja on yli 18-vuo­tias hen­kilö

Tie­sitkö, että edes lä­hio­mai­silla ei ole au­to­maat­ti­sesti oi­keutta huo­leh­tia toisen hen­ki­lön vi­ral­li­sista asioista, kuten pank­ki­asioista? Asioi­den hoi­ta­mi­seen tar­vi­taan aina val­tuu­tus, jonka avulla asian­osai­nen nimeää val­tuu­tet­tui­naan toi­mi­vat hen­ki­löt.

Edun­val­vo­jaksi voi hakea Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolta. Tie­sitkö, että edun­val­vo­jaa voi hakea myös it­selle?

Vaa­ti­muk­set edun­val­vo­jalle

  • Täysi-ikäi­syys – val­tuu­te­tun hen­ki­lön tulee olla vä­hin­tään 18-vuo­tias.
  • Oi­keus­toi­mi­kel­poi­suus – val­tuu­te­tun tulee kyetä te­ke­mään si­to­via so­pi­muk­sia ja muita oi­keus­toi­mia val­tuut­ta­jan puo­lesta.

Edun­val­vo­jia voi olla enem­män kuin yksi. Esi­mer­kiksi kah­desta täysi-ikäi­sestä lap­sesta toisen voi nimetä hoi­ta­maan raha-asioita ja toisen hen­ki­lö­koh­tai­sia asioita.

Huo­mioit­han, että edun­val­vo­jan tulee aina olla luon­nol­li­nen hen­kilö eli yri­tystä tai muuta or­ga­ni­saa­tiota ei voi nimetä edun­val­vo­jaksi.

Edun­val­voja on myös oi­keu­tettu saa­maan palk­kiota hoi­ta­mis­taan teh­tä­vistä. Edun­val­vo­jan palk­kion mää­rään vai­kut­ta­vat pää­mie­hen tu­lo­taso. Palk­kiota mak­se­taan riip­pu­matta siitä, että onko ky­seessä edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella toi­miva yk­si­tyis­hen­kilö vai onko pää­mies ylei­sen edun­val­von­nan alai­sena.

Edun­val­vo­jan teh­tä­vät ovat mo­ni­nai­set

Edun­val­vo­jan tulee toi­mit­taa edun­val­von­nan aluksi Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle omai­suus­luet­telo, josta käy ilmi pää­mie­hen va­ral­li­suus.

Jos pää­mies saa va­ral­li­suutta, tulee edun­val­vo­jan il­moit­taa omai­suu­den saa­mi­sesta kuu­kau­den ku­luessa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tolle. Mikäli pää­mie­hestä tulee kuo­lin­pe­sän osakas, tulee edun­val­vo­jan il­moit­taa pe­ru­kirja kuu­kau­den si­sällä pe­run­kir­joi­tuk­sen te­ke­mi­sestä.

Alla näet koot­tuna edun­val­vo­jan teh­tä­viä.

  • omai­suus­luet­te­lon te­ke­mi­nen
  • pää­mie­hen tu­lo­jen ja me­no­jen kir­jan­pito
  • tehdä vuo­si­tili eli antaa kir­jan­pito Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton tar­kis­tet­ta­vaksi vuo­sit­tain
  • pyytää lupa joihin toi­miin, kuten pää­mie­hen asun­non myyn­tiin
  • pe­ru­kir­jan il­moit­ta­mi­nen, jos pää­mies kuo­lin­pe­sän osakas
  • hakea si­jaista, mikäli edun­val­voja on itse es­ty­nyt

Mil­loin edun­val­voja on es­teel­li­nen?

Es­teel­li­syys­sään­nök­set suo­jaa­vat osal­taan pää­mie­hen etua. Edun­val­vo­jan es­teel­li­syys voi syntyä lain mukaan esi­mer­kiksi sil­loin, kun hän itse toimii vas­ta­puo­lena suo­ri­tet­ta­vassa toi­men­pi­teessä.

Edun­val­voja voi olla es­teel­li­nen alla ole­vissa ta­pauk­sissa

  • Pe­rin­nön­jako
  • Asun­to­kauppa
  • Vuo­kra­so­pi­muk­sen te­ke­mi­nen
  • Lahjan an­ta­mi­nen

Val­tuu­tettu on es­teel­li­nen myös sil­loin, jos toi­men­pi­teen vas­ta­puo­lena on joku val­tuu­te­tulle lä­hei­nen hen­kilö, kuten lapsi tai puo­liso.

Lue lisää: edun­val­vonta ja tes­ta­mentti

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus vä­hen­tää by­ro­kra­tiaa

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mällä vältät lä­hio­mais­ten taak­kaa. Näin heidän ei tar­vitse ha­keu­tua edun­val­vo­jaksi, vaan he voivat hoitaa asiasi hel­posti edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan avulla. Jos teet edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen Aa­tok­sessa, suo­sit­te­lemme aina ehtoja, jotka hy­väk­sy­mällä lä­hei­sesi vält­ty­vät vuo­si­ti­lien il­moit­ta­mi­selta ja lupien ha­ke­mi­selta.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus teh­dään tes­ta­men­tin tavoin aina kir­jal­li­sesti.  Itse val­ta­kir­jassa val­tuut­taja nimeää teh­tä­vän hy­väk­sy­neen val­tuu­te­tun sekä mää­rit­te­lee asiat, jotka val­tuu­tus kattaa.

Val­tuu­tettu voi siten edus­taa val­tuut­ta­jaa ai­noas­taan val­ta­kir­jan mää­rää­missä asioissa. Val­tuut­ta­jan kan­nat­taa­kin miet­tiä tark­kaan, mitä asioita ja toi­veita haluaa val­tuu­tuk­seen si­säl­lyt­tää.

Ju­ri­di­sesti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan laa­ti­mi­nen edel­lyt­tää, että:

  • val­ta­kirja on vaa­dittu lain vaa­ti­maan muo­toon
  • hen­kilö ym­mär­tää asia­kir­jan si­säl­lön ja vai­ku­tuk­set
  • es­teet­tö­mät to­dis­ta­jat ovat al­le­kir­joit­ta­neet val­tuu­tuk­sen

Il­mai­nen malli edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen te­ke­mi­seen toimii hyvänä ylei­senä poh­jana, kun mietit, mitä kaik­kea haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­ta­kir­jaan. On kui­ten­kin hyvä ottaa huo­mioon, että ylei­set lo­mak­keet eivät ota huo­mioon hen­ki­lö­koh­taista ti­lan­net­tasi, jol­loin et vält­tä­mättä saa ti­lan­tee­seesi par­hai­ten so­vel­tu­vaa asia­kir­jaa.

Oi­keus­mi­nis­te­riön an­ta­man oh­jeis­tuk­sen mukaan edun­val­von­ta­val­ta­kirja kan­nat­taa teet­tää asian­tun­ti­jalla, kuten Aa­tok­sen pal­ve­lussa, sillä asia­kir­jan on oltava mää­rä­muo­toi­nen ja lain muo­to­vaa­ti­muk­sia nou­dat­tava.

Aa­tok­sen kautta laadit ju­ri­di­sesti pä­te­vän ja ti­lan­tee­seesi so­vel­tu­van asia­kir­jan. Pal­ve­lumme kar­toit­taa ti­lan­teesi ky­sy­mällä ky­sy­myk­siä ja luo asia­kir­ja­poh­jan vas­taus­tesi poh­jalta. Voit va­paasti muo­kata ja lisätä edun­val­vo­jia tai muita asia­kir­jaan ha­lua­miasi asioita.

Kuka voi toimia edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen to­dis­ta­jana?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen vaa­di­taan aina kaksi to­dis­ta­jaa, joiden on täy­tet­tävä seu­raa­vat alla olevat kri­tee­rit.

  • Täysi-ikäi­syys
  • Ym­mär­ret­tävä to­dis­ta­mi­sen mer­ki­tys
  • Eivät saa olla es­teel­li­siä eli lä­hi­su­kua val­tuut­ta­jalle tai val­tuu­te­tulle

Mikäli to­dis­ta­jat eivät täytä edellä mai­nit­tuja edel­ly­tyk­siä tai vaa­dit­tuja muo­to­seik­koja ei ole nou­da­tettu, vi­ran­omai­nen ei voi vah­vis­taa val­ta­kir­jaa.

Val­tuu­tus tu­lee­kin voi­maan vasta sitten, kun Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto on sen vah­vis­ta­nut.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen voi­maan­tulo vaatii aina lää­kä­rin lausun­non

Suo­messa Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­rasto (DVV) toimii hol­hous­vi­ran­omai­sena. Kun val­tuu­tuk­sen an­ta­nut hen­kilö ei kykene enää hoi­ta­maan asioi­taan esi­mer­kiksi ete­ne­vän muis­ti­sai­rau­den hei­ken­tä­mänä, voi val­tuu­tettu pyytää DVV:tä vah­vis­ta­maan edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Tässä yh­tey­dessä val­tuu­te­tun tulee esit­tää vi­ran­omai­sille al­ku­pe­räi­sen val­ta­kir­jan li­säksi tuore lää­kä­rin­lausunto tai muu vas­taava asia­kirja, joka to­dis­taa val­tuut­ta­jan olevan ky­ke­ne­mä­tön hoi­ta­maan val­tuu­tuk­sen kos­ke­mia asioita.

Val­tuu­tus tulee voi­maan vä­lit­tö­mästi, kun vi­ran­omai­set ovat sen vah­vis­ta­neet.

Miksi edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa tehdä?

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus kan­nat­taa laatia ajoissa. Ilman edun­val­von­ta­val­tuu­tusta vi­ran­omai­nen määrää si­nulle ylei­sen edun­val­vo­jan, jonka kautta it­se­mää­rää­mi­soi­keus ei to­teudu yhtä te­hok­kaasti kuin edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sella. Li­säksi edun­val­vo­jan hank­ki­mi­nen lisää omais­ten työ­taak­kaa, sillä edun­val­vo­jan teh­tä­vät ovat mo­ni­nai­set ja niihin liit­tyy paljon by­ro­kra­tiaa.

Edun­val­von­ta­val­tuu­tus tuo siis si­nulle turvaa ja hel­pot­taa myös lä­heis­tesi työtä muu­toin­kin kuor­mit­ta­vassa ti­lan­teessa.

Väes­tön ikään­tyessä edun­val­von­ta­val­tuu­tus nousee yhä tär­keäm­mäksi yh­teis­kun­nal­li­seksi tee­maksi. Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­ton mukaan vuo­teen 2030 men­nessä jopa 40 % kai­kista edun­val­von­noista on edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sia.

Mikäli haluat laatia it­sel­lesi edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen, voi sen tehdä kä­te­västi ne­tissä Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­lussa.

Edun­val­von­ta­val­ta­kirja kä­te­västi ver­kossa

Aatos tar­joaa di­gi­taa­li­sia la­ki­pal­ve­luita, jonka kautta laadit yk­si­löi­dyn ja ju­ri­di­sesti pä­te­vän edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­sen.

Edun­val­von­ta­val­ta­kirja kuuluu osana Aatos Huo­le­ton -ti­lausta, joka var­mis­taa la­ki­asioi­den ajan­ta­sai­suu­den hin­taan 69 euroa/vuosi. Hin­taan si­säl­tyy kaikki tär­keim­mät la­kia­sia­kir­jat sekä asian­tun­teva la­kiapu. Pal­ve­lumme var­mis­taa, että la­kia­sia­kir­jasi ovat ajan ta­salla ja kun­nossa.

Näin teet edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Aa­tok­sen pal­ve­lussa

  1. Mieti etu­kä­teen, mitä haluat si­säl­lyt­tää edun­val­von­ta­val­tuu­tuk­seen ja ketkä haluat nimetä hoi­ta­maan asioi­tasi.
  2. Siirry te­ke­mään edun­val­von­ta­val­tuu­tusta Aa­tok­sen verk­ko­pal­ve­luun.
  3. Vastaa yleistä ti­lan­net­tasi kar­toit­ta­viin ky­sy­myk­siin.
  4. Pal­velu auttaa sinua jo­kai­sessa koh­dassa, kuten toi­vei­den lis­taa­mi­sessa.
  5. Esi­kat­sele ja hy­väksy asia­kirja.
  6. Al­le­kir­joita edun­val­von­ta­val­tuu­tus kahden es­teet­tö­män to­dis­ta­jan läs­nä­ol­lessa.
  7. Pyydä kahta es­tee­töntä to­dis­ta­jaa al­le­kir­joit­ta­maan asia­kirja.
  8. Anna edun­val­von­ta­val­ta­kirja säi­ly­tyk­seen val­tuut­ta­mal­lesi hen­ki­lölle.
  9. Kun et voi enää huo­leh­tia asiois­tasi, val­tuut­ta­masi hen­kilö re­kis­te­röi edun­val­von­ta­val­ta­kir­jan Digi- ja väes­tö­tie­to­vi­ras­tossa.

Turvaa oma ja lä­heis­tesi tu­le­vai­suus – tee edun­val­von­ta­val­tuu­tus jo tänään.

Ko­keile tästä: